ONKO LAHJOMISET USKOTTAVIA ?

Kansalaisista vähemmistö ei usko lahjomisiin. Kaksi päätelmää tähän sopii, ensimmäinen on se, että itse ovat syyllistyneet lahjontaan ja tätä eivät voi tuoda julki. Toinen päätelmä on se, että ovat vastaan ottaneet lahjomisia. Olen lahjomisten sisälle ikäänkuin syntynyt tässä suureksi paisuneessa PIHTI-JUTUSSA.
Tällä hetkellä ovat eri viranomaiset "hautautuneet omiin poteroihinsa" olemalla hiljaa. Eräs valtion virkamies totesi minulle puolisen vuotta sitten: "löytyneekö sellaista virkamiestä, joka uskaltaa avata tämän paketin?" Olen selaillut omaa listaani, johon olen kirjoittanut virkamiesten nimet, jotka ovat syyllistyneet törkeän petoksen suojeluun.En kerro lukuja vielä tässä vaiheessa, mutta tulen julkaisemaan vielä jokaisen viranomaisen nimen, joka on antanut lausuntonsa kirjallisena. Tarkoitan niitä virkamiehiä joilla on ollut nähtävillä ote leikkauskertomuksesta 12.12.1979. Sama ote on kirjassani sivulla 71. Otteessa on seitsemässä eri kohdassa poistetun pihdin nimi väärennetty. Tämä on tosi juttu virkamiehistä.
Samaan kastiin ovat sekaantuneet asianajajatkin. Ensimmäisen kerran tähän lahjontaan törmäsin noin 50 vuotta sitten. Kaksi asianajajaa kävivät oikeutta perinnönjaosta. Kyseessä oli valtavat metsäomaisuudet ja suuri ns. kartano. Vuoronperään AS. pyysivät oikeudelta lykkäystä ja näin palkkiot sen kun kasvoivat molemmille. Vihdoin eräs osapuoli sattumalta sai selville AS. pelihengen ja välittömästi pisti pelin poikki.
Sitä en ymmärrä, että oikeudessa pitää olla lautamiehiä. Kysynkin mitä varten? He on yhtä hyvin lahjottavissa kuin AS.

Missä on KRP vastuu?

Olen käynyt yhtä "korpisotaa" KRP vastaan. Taistelu alkoi kesäkuussa 1983. Minun olisi pitänyt heti kesäkuun 13 päivänä 1983 antaa potkut KRP tutkijalle. Kirjassani olen tuonut esille kyseisen "rötöstelyt", jota tutkija harrasti alusta alkaen. Hänellä ei ollut halua selvittää törkeätä petosjuttua. Tämä on tosi juttu. Minulta meni luottamus KRP tutkijoihin lopullisesti.
Epäilen vahvasti sitä, että KRP lahjoivat lääkärit ym. Siis tutkinnat on suoritettu ennalta suuniteltujen kaavojen mukaisesti. Törkeä petosjuttu on asiakirjojen perusteella aloitettu 14.12.1979, kun kirurgi Hakola joutui poistetun pihdin viemään Jyväskylään. Toi tilalle kirkkaan pean-nimisen pihdin ja tästä johtuen asiakirjoissa esiintyy crile. niminen suonenpuristin ja pean-niminen.

Kysyn, kellä olisi hallussa lehtijuttu, joka on ollut lehdessä 13.12.1979? Eräässä lehdessä ja oli ollut Hakolan antama haastattelu, sekä erittäin pahoin syöpyneestä pihdistä kuva. Juttu on ollut helmikuun tai maaliskuun numerossa 1980.
Lehtileikkeen tuoja saa hyvän palkkion. Tässä en mainitse lehtiä nimiltä, mutta jutut ovat olleet kolmessa eri lahdessä.

En voi olla lainaamatta entisen hoitavan lääkärin Antti U. Arstilan kirjoittamaa juttua 28.7.1997 Koillis-Hämeessä.
                                     Tapaus  "Pihti" Virtanen
Lehtenne otti voimakkaasti kantaa Reino "Pihti"Virtasen oikeudenkäynttiin ja niiden kustannuksiin. Oikeusprosessi on edelleen kesken, joten siihen ei ole aihetta puuttua. Sen sijaan muutamaan muuhun seikkaan minun on heti hoitavana lääkärinä puututtava.
 Pitkät oikeudenkäynnit tulevat yhteiskunnalle kalliiksi. Tässä tapauksessa syytä ei pidä sälyttää Virtaselle, vaan oikea maksumies on keskusrikospoliisi, joka ei ole suostunut lainvastaisia tekojaan tutkimaan.
KRP oletti, että tavallinen kansalainen tavallisen kansalaisen tapaan luovuttaisi. Mutta näin ei käynyt-kään, koska Virtanen on harvinaisen sisukas sissi, oikea perussuomalainen.
Yli kolmen vuoden ajan rikosylitarkastajan piti tulla minua asiassa kuulustelemaan. Vieläkään tätä "kiireistä" poliisimiestä ei ole näkynyt. Puhelimessa hän on kyllä lääkärityötäni häirinnyt. Eiköhän hänen kuuluisi maksaa edes osa kustannuksista.
Asian periaatteellinen merkitys on toki suurempi: Tavallinen pieni kansalainen ei saa tässä maassa oikeutta, mistä esim. Virtanen on toistaiseksi ollut elävä esimerkki. Hän on vallankäyttäjille "alaker-ran roskasakkia". Samanaikaisesti korkeimman oikeuden piirissä tehdään vastuuseen joutumatta verovilppiä ja nakerretaan myös siten oikeuslaitoksen uskottavuutta, jota poliisin osalta KRP on Virtas-"tutkinnallaan" pahoin horjuttanut.
On pakko tehdä tiukka periaatekysymys: Elämmekö tasa-arvoisessa oikeusvaltiossa vai uudenlaisen härskiyden maassa, jossa vahvempi voittaa aina heikompansa?
Uskon ja toivon, että tällaisesta mielivallasta Virtasen kaltaiset rohkeat ja sitkeät kansalaiset tekevät lopun. ANTTI U.ARSTILA

Isän puumerkki - kolmekymmenvuotinen sota hoitovirheestä

Reino "Pihti" Virtasen runsaasti julkisuutta kolmen vuosikymmenen aikana saanut taistelu hoitovirheen korvaamisesta on nyt tässä miehen itsensä laajoista muistiinpanoistaan tiivistämänä mielenkiintoisena kirjana.

Virtasen kertomus on koruton esimerkki siitä, miten koko laaja virkamieskunta asettuu aluksi siilipuolustukseen ja sittemmin hyökkäykseen hoitovirheen uhriksi joutunutta tavallista pienyrittäjää vastaan.

Hoitovirheeseen syyllistyneet lääkärit ja sairaanhoitajat muuntelevat totuutta, "tutkintaa" suorittavat poliisit pitävät lähtökohtanaan sitä, että uhri on väärässä ja vastoin selkeitä tosiasioita ja todisteita sekä asiantuntijalausuntoja tuomioistuimet julistavat tuomionsa lääkärien hyväksi. Sekä oikeudenkäyntien että erilaisten korvausten maksumieheksi joutuu oikeuksiaan peräävä uhri.

Tämä on kertomus "oikeusvaltiosta". Tämä on kertomus tavallisen ihmisen ja virkavallan törmäyksestä, joka päättyy tavallisen ihmisen tappioon.

Tämä kertomus on tosi.

Kirjan myynti/tiedustelu:

Minimalisti Oy
+358 440 689 373
http://www.minimalisti.fi/

sähköpostiosoite: mikko.virtanen@minimalisti.fi