VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTON PALLOTTELUA

20.5.1998 v.syyttäjänvirasto toimitti kirjeen Eduskunnan oikeusasiamiehelle.
"Viite. Kirjeenne 18.3.1998 dnro 1264/14/97
Asia: Lausunto

Oikeusasiamies on pyytänyt valtakunnansyyttäjän lausuntoa Reino Virtasen kantelun johdosta Jämsän johtavan kihlakunnansyyttäjän Paavo Toivosen menettelyn osalta. Lausunnossa on pyydetty kiinnittämään erityisesti huomiota siihen, miten Toivosen menettelyä on arvioitava ottaen huomioon, että hänellä on ollut velvollisuus valvoa julkista etua asianomistajan ajamissa virallisen syytteen alaisissa rikosasioissa.

Kantelussa tarkoitettuna ajankohtana voimassa olleen rikoslain voimaanpanemisesta annetun asetuksen 15 §:n 1 momentin mukaan virallisella syyttäjällä on ollut lausuntopyynnössä tarkoitettu velvollisuus, joka on tuotu esiin myös tuolloin voimassa olleen kihlakunnansyyttäjäasetuksen (352/1996)12 §:ssä. Tämän velvollisuuden täyttämisen on katsottava tarkoittavan osallistumista siihen oikeudenkäynttiin, jossa asianomistaja ajaa rangaistusvaatimustaan. Näin säännöstä on myös käytännössä vakiintuneesti tulkittu. Kattavaa empiiristä selvitystä siitä, ovatko syyttäjät poikkeuksettomasti osallistuneet loikeudenkäyntteihin, ei kuitenkaan ole olemassa.

Tänne toimitetuissa asiakirjoista ei luotettavasti ilmene, onko Toivonen lainkaan osallistunut ko. oikeudenkäynttiin. Asiakirjojen valosssa hänen apulaisnimismies Pasi Yli-Ikkelän syyttämättäjät-
tämispäätöstä vastaava kanta on kuitenkin ollut tiedossa, eikä käräjäoikeus näytä pitäneen välttämättömänä syyttäjän läsnäoloa.

Rikoslain voimaanpanemisesta annetun asetuksen 15 § on kumottu 1.10.1997 voimaan tulleella lailla (691/1997), eikä myöskään uudessa 1.2.1997 voimaan tulleessa kihlakunnansyyttäjäasetuksessa (1015/1997) ole enää vanhan asetuksen 12 §:ää vastaavaa säännöstä. Syyttäjällä ei enää ole lakiin perustuvaa velvollisuutta osallistua asianomistajan yksin ajaman rikosasian käsittelyyn eikä sellaista velvollisuutta ole tarkoitus valtakunnansyyttäjänkään taholta asettaa.

Esitetyt näkökohdat ja nykytila huomioon ottaen Paavo Toivosen menettelyn moitittavuus jää mielestäni melko vähäiseksi.

Pyydän, että oikeusasiamiehen päätös asiassa toimitetaan aikanaan tiedoksi myös tänne".
Apulaisvaltakunnansyyttäjä  Martti Jaatinen
Valtionsyyttäjä Petri Jääskeläinen".

Kirjelmä on laadittu syyttäjiä suojellen. Näin ollen tässä ns. pihti-jutussa vastapuolelle syyttäjien taholta annettiin mahdollisuus ns. vapaasti valehdella. Tähän soppaan oli näin ollen hyvä osallistua laamanni Kalevi Särestö lautamiehineen.
Kirjelmä on annettu näinkin ylhäältä taholta, joten saan sellaisen käsityksen, että valtakunnansyyttäjänvirasto ja on omalta osaltansa suojelemassa erittäin suurta törkeätä petosjuttua.

Näin ollen Suomi on kaukana oikeusvaltiosta, jossa todellisuudessa suojellaan KRP.n esitutkintoja, sekä tuomioistuin törkeitä päätöksiä  lisäksi kaiken voimavaransa antavat eri virkamiehet, että missään nimessä julki ei saa tulla törkeä petosjuttu.