OIKEUSKANSLERINVIRASTON PALLOTTELUA

15.7.1998 esittelijäneuvos Jukka Okko lähetti selityksensä, jossa toteaa:

"Viite; Kirjoituksenne sisäasiainministeriölle 20.5.1997
Asia: Ratkaisusta ilmoittaminen

Saamani määräyksen mukaisesti ilmoitan, ettei viitekohdassa mainittu kirjoituksenne ole aiheuttanut Jämsän käräjäoikeuden laamannin ja lautamiesten menettelyn osalta enempiä apulaisoikeuskanslerin toimenpiteitä.

Liitteenä on jäljennös asian ratkaisusta.

Esittelijäneuvos Jukka Okko".



LIITE PALLOSTELUSTA

15.7.1998 APULAISOIKEUSKANSLERI TOIMITTI PÄÄTÖKSENSÄ LÄNSI-SUOMEN LÄÄNINHALLITUKSEN POLIISITARKASTAJA PERTTI SIHVOSELLE

"REINO VIRTASEN KIRJOITUS

OIKEUSKANSLERINVIRASTOON SAAPUNEEN 29.1.1998 PÄIVÄTYN KIRJOITUKSENNE NRO POL 98, DNRO 6701 64 97 120, MUKANA TE OLETTE TÄNNE TOIMITTANUT JÄLJENNÖKSEN JÄMSÄNKOSKEN KAUPUNGISTA OLEVAN REINO VIRTASEN 20.5.1997 PÄIVÄTYSTÄ, SISÄASIAINMINISTERIÖN POLIISIN YLIJOHDOLLE OSOITETUSTA, RIKOSILMOITUKSEKSI OTSIKOIDUSTA KIRJOITUKSESTA. SIINÄ VIRTANEN ON, PAITSI MUUTA, PYYTÄNYT ESITUTKINNAN SUORITTAMISTA SIITÄ, OVATKO JÄMSÄN KÄRÄJÄOIKEUDEN JÄSENET, LAAMANNI KALEVI SÄRESTÖ SEKÄ LAUTAMIEHET SINIKKA PASANEN, KALEVI PAAJANEN JA PEKKA PUONNAS SYYLLISTYNEET VIRKARIKOKSEEN.

VIRTASEN KIRJOITUKSEN SILTÄ OSIN KUIN ON OLLUT KYSYMYS TUOMIOISTUIMEN JÄSENTEN MENETTELYSTÄ OLETTE LÄHETTÄNYT OIKEUSKANSLERINVIRASTON KÄSITELTÄVÄKSI.

RATKAISU

Totean asiassa seuraavan.

Esitutkintalain 15 §:n 1 momentin (692/1997) säännöksen mukaan poliisin on ilmoitettava sille tutkittavaksi tulleesta rikosasiasta syyttäjälle, kun jotakuta voidaan epäillä syylliseksi rikokseen.

Yleisistä syyttäjistä annetun lain (199/1997) 9 §:n 2 momentin säännöksen mukaan syytteen nostamisesta tuomaria vastaan virkarikoksesta päättää valtioneuvoston oikeuskansleri tai eduskunnan oikeusasiamies.

Valtioneuvoston oikeuskanslerin ohjesäännön 8 a §:n (983/1997) mukaan oikeuskansleri ratkaisee syyttäjänä ne tuomareita koskevat virkasyyteasiat, jotka korkein oikeus tai hovioikeus käsittelee ensimmäisenä oikeusasteena.

Käräjäoikeuslain (581/1993) 20 §:n säännöksen mukaan laamannia ja käräjätuomaria syytetään virkavirheestä hovioikeudessa. Myös lautamiestä syytetään hänen tehtävässään tekemästä virkavirheestä hovioikeudessa.

Sanottujen lainkohtien perusteella olen ottanut tutkittavakseni Reino Virtasen kirjoituksessa esiintuodut virkarikosepäilyt siltä osin kuin niiden on ilmoitettu kohdistuvan Jämsän käräjäoikeuden laamanniin ja lautamiehiin.

Virtasen kirjoitus on kuitenkin ollut tältä osin sekava ja varsin puutteellisesti yksilöity. Ilmeisesti Virtanen on halunnut esittää, että käräjäoikeus sanotussa kokoonpanossaan olisi antanut Virtasen virheelliseksi mieltämän ratkaisun päättäessään  tuomiostaan Virtasen asianomistajana itse vireillepanevan syytejutun osalta.

Virtasen kirjoituksessa on käräjäoikeuden käsittelypäiväksi mainittu 14.11.1996. Sen vuoksi oikeuskanslerinvirastoon on asiaan perehtymistä varten hankittu lyhennysjäljennökset Jämsän käräjäoikeuden istunnoissa 14.11.1996 ja 14.5.1997 rikosjutun Dnro R 96/330 kohdalla laadituista oikeudenkäynttipöytäkirjoista. Sanotussa rikosjutusssa Virtanen on asianomistajana ajanut kannetta vastaajaa Martti Aulis Simpasta vastaan väärennyksestä ym. Käräjäoikeus on 14.5.1997 julistamassan tuomiossa nro 183 hylännyt Virtasen esittämät rangaistusvaatimukset näyttämättöminä ja muut vaatimukset perusteettomina.

Virtanen puolestaan on ilmoittanut tyytymättömyyttä käräjäoikeuden tuomioon ja hakenut siihen muutosta Vaasan hovioikeudelta. Hovioikeus on muutoksenhakemuksen johdosta antanut jutussa tuomionsa 19.12.1997 nro 1917, Dnro R 97/538. Siinä hovioikeus on hylännyt Virtasen valituksen, eikä ole muuttanut käräjäoikeuden tuomiota. Virtanen on pyytänyt hovioikeuden tuomion johdosta valituslupaa korkeimmalta oikeudelta, joka ei ole oikeuskanslerinviraston 13.7.1998 saaman tiedon mukaan vielä antanut ratkaisua asiassa.

Edellä esittämäni seikat huomioon ottaen olen katsonut, ettei Reino Virtanen ole sisäasiainministeriölle osoittamassaan 20.5.1997 päivätyssä, rikosilmoitukseksi otsikoidussa kirjoituksessa esittänyt todennäköisiä perusteita sen väitteen tueksi, että laamanni Kalevi Särestö tai lautamiehet Sinikka Pasanen, Kalevi Paajanen ja Pekka Puonnas olisivat syyllistyneet virkarikokseen.

TÄmän vuoksi olen katsonut, ettei minulla ole tuomioistuimen jäsenten menettelyn johdosta syytä määrätä esitutkintaa suoritettavaksi, eikä heidän menettelynsä anna aihetta muihinkaan toimenpiteisiin puoleltani.

Apulaisoikeuskansleri Jukka Pasanen  Esittelijäneuvos Jukka Okko".



Mikään ei enää jää epäselväksi se, etteikö oikeuskanslerinvirasto ole kaiken törkeän petosjutun suojelija. Ihmettelen sitä, kun useasti tuodaan esiin se , että sinä vuonna on tullut se ja sekin säännös voimaan esim. 1997. Samoin moititaan tekemääni rikosilmoitusta ,"Virtasen kirjoitus on kuitenkin ollut tältä osin sekava ja varsin puutteellisesti yksilöity".

Rikosilmoitukseni ovat peruatuneet todistajien kertomuksiin ja ristiriitauksiin keskenään. Samoin silminnäkijäin todistajien kertomukset ovat jätetty täysin huomioimatta, kun anestesialääkäri Juhani Väyrynen ja osastonhoitaja Pirjo-Riitta Raevaara todistivat yhtä sanatarkasti kirurgi Niilo Hakolan kertomuksen mukaan, että pihti löytyi nimenomaan vatsaontelostani.
Missään nimessä pihti ei sijainnut välittömästi ihon alla eli miekkalisäkkeen etupuolella kuin nyt väärennetyssä röntgenkuva osoittaa pihdin olleen muka miekkalisäkkeen etupuolella ihon alla.

Mitään ei enää jää epävarmaksi, etteikö käräjäoikeus, hovioikeus ja kaiken takana onkin oikeuskanslerinvirasto suojelemassa suomessa rikollisuutta. Tämä on totuus pihti-jutussa, sanokoon kuka mitä lystää, mutta näin asia on todellisuudessa tänäkin päivänä 1.6.2014.