27.10.1998 Valtakunnansyyttäjänvirasto lähetti selityksensä, joka käsitti Jämsän kihlakunnansyyttäjän Paavo Toivosen 1.9.1997 tekemää päätöstä syyttämättä jättämisestä nro 97/88 salassapitorikosta koskevassa asiassa.
"Mielestänne Toivonen oli tehnyt ratkaisunsa esteellisenä, koska Te olitte 1.6.1997 tehnyt hänestä kantelun eduskunnan oikeusasiamiehelle.
2. ASIAKIRJASELVITYS
Te olitte ollut kantajana ja röntgenlääkäri Martti Simpanen vastaajana Jämsän käräjäoikeudessa käsittelyssä väärennystä ym. koskeneessa oikeudenkäynnissä R 96/330. Simpasen asiamies, asianajaja Aki Siren oli 21.2.1997 pidetyssä käsittelyssä jättänyt oikeudelle mm. jäljennöksen Teitä ja eräitä muita henkilöitä koskeneesta leikkauspäiväkirjan sivusta. Olitte sosiaali- ja terveyshallitukselle 14.5.1997 lähettämässänne kantelussa muun ohella katsonut, että Jokilaakson sairaalan henkilökunta oli luovuttanut Teitä koskevia potilasasiakirjoja sivullisille.
Sosiaali- ja terveyshallituksen valvontatehtäviä eräin osin 1.12.1992 alkaen hoitanut Terveydenhuollon oikeusturvakeskus oli 22.5.1997 siirtänyt kantelunne Keski-Suomen lääninhallituksen sosiaali- ja terveysosastolle, joka puolestaan oli 19.8.1997 siirtänyt potilasasiakirjojen salassapitovelvollisuuden rikkomista koskeneen osuuden Jämsän kihlakunnan syyttäjäosastolle.
Johtava kihlakunnansyyttäjäjä Paavo Toivonen oli syyttämättäjättämispäätöksessään katsonut, ettei Jokilaakson sairaalan henkilökunta ollut syyllistynyt salassapitorikokseen, koska Te olitte Jämsän käräjäoikeuden istunnossa 10.10.1996 luvan potilastietojenne luovuttamiseen.
2. HANKITTU SELVITYS
Toivonen on 15.1.1998 päivätyssä lausunnossaan lisäksi kertonut, että Te olitte Jämsän kihlakunnanviraston syyttäjäosastolle 5.9.1997 lähettämässänne kirjeessä myöntänyt, että olitte antanut luvan käsitellä potilastietojanne oikeudessa julkisesti, mutta väittänyt, ettette ollut antanut lupaa luovuttaa niitä sairaalasta. Toivonen on katsonut, että jos olitte tarkoittanut asettaa jonkinlaisen rajoituksen potilastietojenne käytölle, Teidän olisi tullut ilmaista se selvästi oikeudessa.
Eduskunnan oikeusasiamiehelle tekemänne kantelu oli koskenut Toivosen menettelytapaa virassaan eikä se ollut liittynyt välittömästi Teihin tai oikeusasemaanne. Toivonen ei ollut katsonut tulleensa esteelliseksi kantelunne johdosta eikä hänen tiedossaan ollut muutakaan jääviysperustetta.
3. RATKAISU
Yleisistä syyttäjistä annetun lain 12 §:n (199/1997) mukaan syyttäjä on esteellinen, jos
1)hän tai hänen lähisukulaisensa on asiaosainen;
2) asiassa on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa hänelle tai hänen lähisukulaiselleen;
3) hän tai hänen lähisukulaisensa avustaa tai edustaa asiaosaista taikka sitä, jolle asiassa on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa;
4) hän on palvelussuhteessa tai käsiteltävään asiaan liittyvässä toimeksiantosuhteessa asianosaiseen taikka siihen, jolle asiassa on odotettavissa hyötyä tai vahinkoa;
5) hän on hallituksen tai siihen riinnastettavan toimielimen tai hallintoneuvoston jäsenenä tai toimitusjohtajana tai sitä vastaavassa asemassa sellaisessa yhteisössä, säätiössä tai julkioikeudellisessa laitoksessa, joka on asianosainen tai jolle asiassa on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa; tai
6) muu kuin 1 - 5 kohdassa tarkoitettu seikka on omiaan antamaan perustellun aiheen epäillä hänen puolueettomuuttaan asiassa.
Kyseinen laki tuli voimaan 1.12.1997. Sitä ennen ei ollut voimassa syyttäjiä koskevia esteellisyyssääntöjä, vaan heihin sovellettiin soveltuvin osin oikeudenkäynttikaaren 13 luvun tuomarin jääviyssääntöjä ja hallintomenettelylain (598/1982) esteellisyysperusteita.
Pelkästään valtakunnansyyttäjälle tai laillisuusvalvojille syyttäjästä tehty kantelu ei muodosta esteellisyysperustetta, ellei asiaan liity
muuta seikkaa, mikä edellä selostetun säännöksen 6 - kohdan mukaisesti olisi omiaan antamaan perustellun aiheen epäillä syyttäjän puolueettomuutta asiassa.
Kirjoituksessanne ei ole esitetty mitään sellaista, mikä antaisi perustellun aiheen epäillä Jämsän johtavan kihlakunnansyyttäjän Paavo Toivosen puolueettomuutta asiassanne.
Asia ei anna aihetta toimenpiteisiin. Kirjoituksenne liitteet palautetaan ohessa.
Apulaisvaltakunnansyyttäjä Martti Jaatinen
Ylitarkastaja Virpi Jalkanen".
Jaatisella ja Jalkasella ei ollut varaan puuttua väärennettyihin potilasasiakirjoihin. Katsoivat parhaaksensa palauttaa selvät näytöt, koska törkeätä petosjuttua ei heidänkään mielestä saa missään nimessä ryhtyä tutkimaan.
Kirjeessäni 5.9.1977 Jämsän kihlakunnan syyttäjäosasto. Periustelut kohta 2. "Olen lokakuussa 1996 antanut Jämsän käräjäoikeuden istunnossa luvan käsitellä oikeudessa julkisesti potilastietojani. Sen sijaan en ole antanut lupaa muiden kuin erikseen mainitsemieni asiakirjojen luovuttamiseen Jämsän aluesairaalasta. Poliisikin nouti kesken oikeudenkäynnin sairaalasta vain tarkoin yksilöidyt potilastiedot.
Asianajaja Aki Sirenin käyttöön annetut sekä minua että täysin sivullisia henkilöitä koskevat tiedot on annettu ilman lupaa."
Liite 1.
Käsitti leikkauspäiväkirjaa, josta oli otettu jäljennös. Jäljennöksessä oli merkinnät kuuden eri potilaan tiedot minun lisäkseni. Uskon sen, ettei yksikään kuudesta ole antanut lupaa tuoda julki heitä käsittäviä leikkaustoimenpiteitä näin törkeällä tavalla.
Lisäksi minua käsittävässä kohdassa on merkitty ( PAN x 1), joka tarkoitti sitä, että Hakola on määrännyt patologian tutkittavaksi poistamansa kalkkeutuman joka oli noin variksenmunan kokoinen pallukka. Hakola on halunnut tällä varmistua sen, että onko syöpäkudos tai joku muu.
Leikkauspäiväkirjasta ei ilmene tutkimuksen tulosta laisinkaan. Ilmeisesti kudospala on paljon sisältänyt syöpynyttä metallia, joka liukeni pihdistä.
Liite 2.
Jokilaakson aluesairaala. Anestesiakertomus osa 1 a
Kertomuksessa mainitaan , Näytteet ( PAN x 1) . Näyte on yliviivattu ja ei ilmene sitä, kuka on sen yliviivannut. Kyseisessä kohdassa on näin ollen törkeästi syyllistytty kirjalliseen rikokseen, joka rikkoo lääkintöhallituksen YK: kirjeessä annettuja ohjeita. Ilmeisesti näytepalassa on ollut paljon metallia, joka liukeni 7 kuukauden ajan pihdistä.. Näin on salattu se, että elimistössäni on ollut paljon syöpynyttä metallia.
Liite 6.
Seppo Nyyssösen yhteenveto 1.3.82 päiväämänsä, jossa hän toteaa:"Tällöin onnettomuudeksi vatsaonteloon jäi crile-niminen instrumentti.
Huomautan, että Nyyssönen näki 3.12.79 otetut röntgenkuvat, joissa näkyi erittäin selvästi crile-niminen instrumentti ja hän oli lisäksi käynyt katsomassa 12.12.79 poistoleikkauksen jälkeen poistettua pihtiä. Anestesialääkäri Väyrysen ja kirurgi Hakolan kertomusten perusteella pihti oli erittäin pahoin syöpynyt. Hakola oli myös kertonut sairaanhoitaja Leila Karisalmelle 12.12.79 poistamansa pihdin olevan pahoin syöpyneen.
En voi muuta kuin ihmetellä valtakunnansyyttäjänviraston kannanottoa, että selvät asiat ovat sivuuttaneet ja toimellaan ryhtyneet suojelemaan erittäin suurta törkeätä petosjuttua.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti