TÖRKEÄ PETOS (jatkuu)

Sain asianajajan Kotkasta. Hän laati haastehakemuksen 14.4.1985 Jyväskylän raastuvanoikeudelle.
Ensimmäinen istunto oli 29.8.1985. Todistajina kuultiin kuusitodistajaa, joista oli sairaanhoitajia kaksi.
Liite 12.
SH.Päivi Himasen todistajakertomus.
Liite 13.
SH. Leila Karisalmen todistajakertomus.

Toisen kerran istunto oli 25.11.1985. Silminnäkijä todistajaa kuultiin ensimmäistä kertaa asiasta Juhani Väyrystä, jonka Peltovuori tutkijana olisi pitänyt kuulla ensimmäisenä.
Tämäkin on näyttö Peltovuoren törkeästä puolueellisesta tutkinnasta, jota olen koko ajan epäillyt.

Liite 14.
Tämän jälkeen poliisiylitarkastaja Pertti Virolainen määräsi KRP:n, että Väyrynen on kuultava todistajana ja hänelle näytettävä poliisin hallussa olevaa pihtiä.
Sivulla 3 on Kivinen kirjoittanut,"Pesun jälkeen kuulusteltava oli myös todennut puristimien syöpymisen". Epäilen, että Kivinen on itse omasta mielikuvittelustaan kirjoittanut kyseisen lauseen
"Pesun-" Väyrynen on aina kertonut, että oli vahinko, kun ei nähnyt pihtiä pesun jälkeen.
Polaroidkuvissa näkyi selvästi syöpyminen, kun Hakola tästä minulle kertoi, kun näytti kyseisiä
kuvia torstaina 13.12.79. Pihtiä ei oltu tuolloin vielä pesty. Pihdin kärjessä roikkui noin variksenmunan kokoinen kalkkeutuma, josta ja Hakola minulle kertoi. Yhtä pitävästi tästä kalkkeutumasta on kertonut Väyrynen.

Liite 15.
Lääkintävahtimestari Risto Kosonen kuulustelussa 13.8.83 kertonut pihdinkuvauksesta. "Leikkaussalin ovella tapasin ylilääkäri Hakolan, joka pyysi minua kuvaamaan leikkausliinalla osittain kudoksissa kiinni olevat instrumentit. Hakola pyysi instrumenttien kuvauksen mahdollista
myöhempää tarvetta varten. Kun instrumentti laitettiin kuvausta varten, niin instrumenttien yläpäässä jollain tavalla kiinni oleva kudospala irtosi".

Väyrynen on todistajana oikeudessa, että pihdin kärjessä oleva mötikkä oli kiinni ja tämän takia ei osaa kertoa sitä minkä merkkinen poistettu pihti oli.

RO kolmasistunto oli tammikuussa 1986. Todistajina kuultiin uudelleen Juhani Väyrynen toisena todistajana kuultiin prof. Antti U. Arstila.
Ihmettelen sitä, että asianajajani Tapio Järvinen pyysi lykkäystä, kun olisi ehdottomasti pitänyt pyytää päätöstä oikeudelta. Arstila ja lykkäystä ihmetteli jälkikäteen, kun hänen mielestä olisi pitänyt pyytää päätös oikeudelta.
Epäilykseni vahvistui myöhemmin Järvisen valehtelusta minulle. Nyt epäilenkin hänenkin liittoutuneen törkeän petoksen suojeluun.

Seuraava ro istunto oli 14.4.1986. Epäilykseni ovat vahvat, että törkeän petoksen suojelijoiksi oikeudessa vastapuolen todistajat valehtelivat vastoin parempaa tietoansa. Pirjo-Riitta Raevaara, Risto Juhani Kosonen, Marja-Liisa Jokinen ja Pirjo-Riitta Koskinen. Kyseiset henkilöt ovat myös
poliisin esitutkinnoissa kertoneet vastoin parempaa tietoansa toisin. Jutussa ro teki päätöksen 26.5.1986.
Epäilykseni alaiseksi pistän myös oikeudentuomari Pertti Kurkisen, että hän on tietoisena ja ryhtynyt törkeän petoksen suojelijaksi istuvana tuomarina.

HUOMIOITAVA ensisijaiseksi se tosiasia pihdin syöpymisestä vatsaontelossani yli 7 kk.
Ensin pihdin poistanut kirurgi Hakola itse kertoi minulle pahoin syöpymisestä ja tämän johdosta ei kertakaikkiaan hirvinnyt pihtiä minulle näyttää 13.12.79, siis heti seuraavana päivänä pihdin poistosta.

Syöpymisen todenneet yhdessä Hakola ja Väyrynen. Tämän jälkeen syöpymisen Hakola kertonut osastolla sairaanhoitaja Leila Karisalmelle. Todistajana kuultu sairaanhoitaja Päivi Himanen ja kertoi pihdin syöpymisestä 29.8.1985.

Kaikki todisteet todistavat sen tosiasian, että potilasasiakirjoihin on pihdin nimi jälkikäteen menty väärentämään. KRP:n tutkijat ovat mukanaan kuljettaneet ympäri maata kirkkaita pihtejä vakuuttamalla yrittäneet vakuuttaa, että ne olisi poistettu minulta 12.12.1979.

Minkä Väyrynen ja Hakola ovat minulle kertoneet, niin puheet ovat totuutta ja ne polaroidkuvat joita Hakola 13.12.79. minulle näytti oli otettu pahoin syöpyneestä pihdistä ja kuvissa oli tulitikkulaatikko ja mitta osoittamassa pihdin pituutta.

HUOMAUTAN, ETTÄ NYT VÄÄRENNETYISTÄ KUVISTA PUUTTUU TULITIKKULAATIKKO. TULITIKKULAATIKON PUUTTUMINEN ON SELVIN NÄYTTÖ SIITÄ, ETTÄ KYSEESSÄ ON 100%:STI VÄÄRENNETYT POLAROIDKUVAT.

Liite  16.
Leila Karisalmen antama lausunto HO 1.6.1986.

Liite 17.
Juhani nVäyrysen antama lausunto HO 12.6.1987. Väyrynen kertoi kuulustelun 7.5.86 pyörivän näköharhan ympärillä ja siitä pisemmälle eivät päässeet Seppänen ja Kivinen sen kolmisen tunnin aikana minkä kuulustelu kesti. Väyrynen kiireissään kesken työajan oli kirjoittanut nimensä alle ja jälkikäteen havaitsi tämän, että millä asialla tutkijat  todella olivat.
Epäilenkin, Seppänen ja Kivinen ryhtyivät tuolloin törkeän petoksen suojeluun.

VAASAN HOVIOIKEUDESSA oli suullinen oikeuden käsittely 24.9.1987. Oikeudessa kuultiin avaintodistajana Juhani Väyrynen. Haastoimme vastapuolen todistajista "heikommanlenkin" Marja-Liisa Jokisen todistajaksi. Ennakolta jo aavistimme sitä, että hän ei tule ja näin kävi, että kirurgi oli kirjoittanut lausunnon, ettei Jokinen pysty matkustamaan Vaasaan palovamman takia.

HO teki päätöksen 31.12.1987. Hovioikeus jatkoi samaa linjaa jonka komisario Peltovuori aloitti 1983. Epäilenkin, että HO ja päätöksellänsä ryhtyi suojelemaan törkeää petosta.