Toisen kerran kuultiin todistajana Juhani Väyrynen, kysymyksessä silminnäkijä lääkäri, joka oli pihdin poistoleikkauksessa nukutuslääkärinä. Todisti:"Juhani Antero Väyrynen selitti, että eräs poliisimies oli viime kuulustelun jälkeen näyttänyt hänelle poliisin hallussa olevia pihtejä ja valokuvia, jotka oli ilmoitettu otetuiksi Jokilaakson aluesairaalassa kantajalle tehdyn leikkauksen jälkeen. Todistaja ilmoitti, että pihdit eivät olleet olleet ne, jotka oli löydetty potilaan mahasta.
Todistajalle näytetyt pihdit olivat olleet suurin piirtein ehjät, mutta lukon kohdalta katkenneet. Pientä syöpymää lukon kohdalla oli todistaja myös havainnut.
Vatsasta löydettyjen pihtien kunnon osalta hän viittasi
keskiviikko 30. lokakuuta 2013
tiistai 29. lokakuuta 2013
PROF. ANTTI U. ARSTILAN KUULUSTELU 17.12.1985
Arstila on kuulusteltu todistajana . Reima Kivinen kuulustellut ja rikosylikonstaapeli Risto Laihon kuulustelutodistajana läsnä ollessa.
OTE:"Käsityksenään kuulusteltava kertoi, että mikäli Virtasen väittämä siitä, että ne suonipuristimet, joista asiassa on kysymys ja jotka tässä kuulustelussa ovat esillä, eivät ole samat, jotka häneltä poistettiin, niin asia kuulusteltavan mielestä vaatisi lisätutkimuksia poliisin taholta".
Osastonhoitaja Pirjo-Riitta Raevaara seuraavana kuultu todistajana 30.12.1985 Reima Kivinen kuulustellut ja mikä mielenkiintoinen huomioni on , että ei enää kuulustelussa ollut todistajaa. Ainoastaan ylikonstaapeli Klaus Tiitto kuulustelua allekirjoitettaessa länsä ollessa.
Kivisen olisi pitänyt kuulla Raevaara rikoksesta epäiltynä, eikä missään nimessä todistajana. Epäilenkin, että kuulustelussa ovat keskustelleet sellaisia asioita, joiden takia kuulustelun aikana ei ole voinut olla kuulustelutodistajaa paikalla, siis Tiittoa.
Apuhoitaja Marja-Liisa Jokisen seuraavaksi kuultu todistajana 30.12.1985 Reima Kivinen kuulustellut ja eikö mitä? Saman kaavan mukaan kuin Raevaarankin.
Kysynkin, minkä tähden Kivinen ei voinut Jokista kuulla rikokseen epäiltynä?
Lääkintävahtimestari Risto Juhani Kososen kuullut todistajana 6.1.1986 Reima Kivinen. Yhä käyttänyt "suojelukaavaa" ei ole kuulustellut syylliseksi epäiltynä. Tällä kertaa konstaapeli Timo Hietajärven kuulustelua allekirjoittaessa läsnä ollessa.
Huomioitava kuulustelussa Kosonen kertonut:" Tässä kuulustelussa kuulusteltava uudistaa kaiken sen, mitä kuulusteltava oli 13.8.1983 suoritetussa kuulustelussa kertonut".
Kosonen kertoi polaroidkuvauksesta 13.8.1983:"Leikkaussalin ovella tapasin ylilääkäri Hakolan, joka pyysi minua kuvaamaan leikkausliinalla osittain kudoksissa kiinni olevat instrumentit. Hakola pyysi instrumenttien kuvauksen mahdollista myöhempää tarvetta varten. Kun instrumentti laitettiin kuvausta varten, niin instrumenttien yläpäässä jollain tavalla kiinni oleva kudospala irtosi".
Kososen kertomus 13.8.1983 kuvauksesta pitää paikkansa. Hakola itse kertoi minulle 13.12.1979, että kuvat otimme Kososen kanssa.
Myöhemmin kuvausta koskevat kertomukset muuttuvat joihin aikanaan tulen ottamaan esille.
Seuraavaksi kuulustellut sairaanhoitaja Pirjo-Riitta Marjatta Koskisen 30.12.1985 Reima Kivinen kuulustelemana ja ylikonstaapeli Klaus Tiiton kuulustelua allekirjoitettaessa läsnä ollessa.
Koskinen ja olisi pitänyt kuulla rikokseen epäiltynä, josta aikanaan minulle mainitsi eräs lääkäri, joka oli ja tietoinen todistajien kertomuksista. Epäilen, että Kiviselle oli annettu ohjeet siitä miten suorittaa kuulustelut.
OTE:"Käsityksenään kuulusteltava kertoi, että mikäli Virtasen väittämä siitä, että ne suonipuristimet, joista asiassa on kysymys ja jotka tässä kuulustelussa ovat esillä, eivät ole samat, jotka häneltä poistettiin, niin asia kuulusteltavan mielestä vaatisi lisätutkimuksia poliisin taholta".
Osastonhoitaja Pirjo-Riitta Raevaara seuraavana kuultu todistajana 30.12.1985 Reima Kivinen kuulustellut ja mikä mielenkiintoinen huomioni on , että ei enää kuulustelussa ollut todistajaa. Ainoastaan ylikonstaapeli Klaus Tiitto kuulustelua allekirjoitettaessa länsä ollessa.
Kivisen olisi pitänyt kuulla Raevaara rikoksesta epäiltynä, eikä missään nimessä todistajana. Epäilenkin, että kuulustelussa ovat keskustelleet sellaisia asioita, joiden takia kuulustelun aikana ei ole voinut olla kuulustelutodistajaa paikalla, siis Tiittoa.
Apuhoitaja Marja-Liisa Jokisen seuraavaksi kuultu todistajana 30.12.1985 Reima Kivinen kuulustellut ja eikö mitä? Saman kaavan mukaan kuin Raevaarankin.
Kysynkin, minkä tähden Kivinen ei voinut Jokista kuulla rikokseen epäiltynä?
Lääkintävahtimestari Risto Juhani Kososen kuullut todistajana 6.1.1986 Reima Kivinen. Yhä käyttänyt "suojelukaavaa" ei ole kuulustellut syylliseksi epäiltynä. Tällä kertaa konstaapeli Timo Hietajärven kuulustelua allekirjoittaessa läsnä ollessa.
Huomioitava kuulustelussa Kosonen kertonut:" Tässä kuulustelussa kuulusteltava uudistaa kaiken sen, mitä kuulusteltava oli 13.8.1983 suoritetussa kuulustelussa kertonut".
Kosonen kertoi polaroidkuvauksesta 13.8.1983:"Leikkaussalin ovella tapasin ylilääkäri Hakolan, joka pyysi minua kuvaamaan leikkausliinalla osittain kudoksissa kiinni olevat instrumentit. Hakola pyysi instrumenttien kuvauksen mahdollista myöhempää tarvetta varten. Kun instrumentti laitettiin kuvausta varten, niin instrumenttien yläpäässä jollain tavalla kiinni oleva kudospala irtosi".
Kososen kertomus 13.8.1983 kuvauksesta pitää paikkansa. Hakola itse kertoi minulle 13.12.1979, että kuvat otimme Kososen kanssa.
Myöhemmin kuvausta koskevat kertomukset muuttuvat joihin aikanaan tulen ottamaan esille.
Seuraavaksi kuulustellut sairaanhoitaja Pirjo-Riitta Marjatta Koskisen 30.12.1985 Reima Kivinen kuulustelemana ja ylikonstaapeli Klaus Tiiton kuulustelua allekirjoitettaessa läsnä ollessa.
Koskinen ja olisi pitänyt kuulla rikokseen epäiltynä, josta aikanaan minulle mainitsi eräs lääkäri, joka oli ja tietoinen todistajien kertomuksista. Epäilen, että Kiviselle oli annettu ohjeet siitä miten suorittaa kuulustelut.
maanantai 28. lokakuuta 2013
SILMINNÄKIJÄN JUHANI VÄYRYSEN KUULUSTELU
Poliisiylitarkastaja Pertti Virolainen määräsi kirjelmäni saatuaan poliisitutkinnan. Näin joutui KRP:n rikosylikonstaapeli Reima Kivinen kuulustelemaan todistajana osastonlääkäri Juhani Väyrynen. Ylikonstaapeli Jorma Vesasen kuulustelutodistajana läsnä ollessa.
Kuulustelu tapahtui 16.12.1985 Tampereella Hatanpään sairaalassa. Huomioitava, että Väyrynen kuultiin asiassa ensimmäistä kertaa. Pihdin poistosta kulunut jo yli kuusi vuotta.
Otteita kuulustelusta:"Kuvien ottamisen jälkeen oli sairaanhoitajan toimesta puhdistettu ja kuulusteltava oli nähnyt puristimet vielä sen jälkeen, jolloin kuulusteltava oli todennut, että puristimet olivat pahasti syöpyneet.---että nyt kertomassaan tilaisuudessa oli käytetty mittana tulitikkulaatikkoa.Kun kuulusteltavalle näytettiin kolmea muuta polaroid-kuvaa, kertoi kuulusteltava, että hänellä ei ole mitään tietoa niiden kuvien ottamisesta.--- Tämän jälkeen kuulusteltavalle esitettiin poliisin huostassa olevia rikkonaisia pean-instrumentteja, kertoi kuulusteltava, että kyseessä ei ole varmasti ne instrumentit, jotka leikkauksella poistettiin Reino Virtaselta Jämsässä Jokimaanaluesairaalassa. Nyt näytetyt puristimet ovat syöpymättömät, kun sitä vastoin leikkauksella poistetut olivat pahasti syöpyneet, jopa niin paljon, että siitä ei oltu uskallettu potilaalle eli Virtaselle ilmoittaa. Käsityksenään kuulusteltava kertoi, että puristimet ovat jossakin vaiheessa vaihdettu, eikä nyt kuulusteltavalle näytetyt puristimet ole samat, jotka leikkauksella Virtaselta poistettiin.
Poistetut puristimet olivat pahasti kauttaaltaan syöpyneet".
Näin sanatarkasti kuulusteltava Juhani Väyrynen kertoi kuulustelussa. Mitä todennäköisesti toiset lääkärit olivat kertoneet 1983, että Väyrystä ei pidä käydä kuulustelemassa ensinkään. Epäilen sen takia, että Väyrynen oli rehellisyydestään tunnettu täällä Jämsässä ollessann lääkärinä 8 vuotta.
Kuulustelu tapahtui 16.12.1985 Tampereella Hatanpään sairaalassa. Huomioitava, että Väyrynen kuultiin asiassa ensimmäistä kertaa. Pihdin poistosta kulunut jo yli kuusi vuotta.
Otteita kuulustelusta:"Kuvien ottamisen jälkeen oli sairaanhoitajan toimesta puhdistettu ja kuulusteltava oli nähnyt puristimet vielä sen jälkeen, jolloin kuulusteltava oli todennut, että puristimet olivat pahasti syöpyneet.---että nyt kertomassaan tilaisuudessa oli käytetty mittana tulitikkulaatikkoa.Kun kuulusteltavalle näytettiin kolmea muuta polaroid-kuvaa, kertoi kuulusteltava, että hänellä ei ole mitään tietoa niiden kuvien ottamisesta.--- Tämän jälkeen kuulusteltavalle esitettiin poliisin huostassa olevia rikkonaisia pean-instrumentteja, kertoi kuulusteltava, että kyseessä ei ole varmasti ne instrumentit, jotka leikkauksella poistettiin Reino Virtaselta Jämsässä Jokimaanaluesairaalassa. Nyt näytetyt puristimet ovat syöpymättömät, kun sitä vastoin leikkauksella poistetut olivat pahasti syöpyneet, jopa niin paljon, että siitä ei oltu uskallettu potilaalle eli Virtaselle ilmoittaa. Käsityksenään kuulusteltava kertoi, että puristimet ovat jossakin vaiheessa vaihdettu, eikä nyt kuulusteltavalle näytetyt puristimet ole samat, jotka leikkauksella Virtaselta poistettiin.
Poistetut puristimet olivat pahasti kauttaaltaan syöpyneet".
Näin sanatarkasti kuulusteltava Juhani Väyrynen kertoi kuulustelussa. Mitä todennäköisesti toiset lääkärit olivat kertoneet 1983, että Väyrystä ei pidä käydä kuulustelemassa ensinkään. Epäilen sen takia, että Väyrynen oli rehellisyydestään tunnettu täällä Jämsässä ollessann lääkärinä 8 vuotta.
sunnuntai 27. lokakuuta 2013
VARTUOMARI TAPIO JÄRVISEN AVUSTAMANA JUTTU VIETIIN UUDELLEEN RO:N
Ensimmäinen käsittely oli ro:ssa 29.8.1985. Todistajana kuultu sairaanhoitaja Leila Orvokki Karisalmi on kertonut instrumentin poistaneen tohtori Hakolan kertoneen, että vatsasta löytynyt instrumentti oli syöpynyt. Edelleen Hakola oli kertonut, että "kas kun eivät olleet menneet kokonaan poikki". Edelleen todistaja oli nähnyt instrumentista otetut valokuvat, joissa pihdit olivat olleet kiinni-asennossa ja niihin oli tarttunut lihaskudosta. Todistajan käsityksen mukaan hänen näkemissään kuvissa oli käytetty tulitikkulaatikkoa osoittamassa mittakaavaa.
Todistajina kuullut Päivi Maria Pirhonen ja Matti Virtanen ovat molemmat kertomuksissaan todenneet, että heille sairaalassa heti leikkauksen jälkeen näytetyt valokuvat poistetusta instrumentista ja poliisitutkintapöytäkirjan liitteenä olevat valokuvat eivät ole samoja kuvia.Päivi Pirhonen on havainnut, että instrumentin sijainti ja sijoittelu eri kuvissa on ollut erilainen.
Alkuperäisissä perheelle näytetyissä valokuvissa oli ollut tulitikkulaatikko. Edelleen molemmat todistajat kertoivat pihtien keskellä kiinni olleesta soikean muotoisesta lihaskudoksesta.
Lisäksi kuultiin todistajana sairaanhoitaja Päivi Marja Terttu Himasta. Kertoi toimineensa Jämsässä jokilaakson aluesairaalassa sillä osastolla, jossa Virtasta oli hoidettu. Instrumentin poistamista koskevan leikkauksen jälkeen hän oli osastolla kuullut puhuttavan , että ylilääkäri Hakola olisi sanonut jotain sellaista, että poistettu instrumentti olisi syöpynyt niin pahoin, että asiasta ei oikein uskaltanut kertoa Virtasellekaan.
Todistaja oli nähnyt osastolla myös valokuvia kyseisestä instrumentista ja oli sitä mieltä, että valokuvassa oli vertailuesineenä käytetty tulitikkulaatikkoa. Hän oli tästä jotakuinkin varma.
Todistajien kertomukset kertovat karutonta totuutta, että poistettu instrumentti oli pahoin syöpynyt. Samoin todistajien kertomukset pitävät yhtä siitä, että valokuvat eivät enää ole otettu poistetusta pihdistä. Lisäksi valokuvista puuttuu niinkin selvä todiste kuin tulitikkulaatikko.
Toinen ro. käsittely oli 25.11.1985. Todistajaksi Järvinen haastoi poistoleikkauksessa nukutuslääkäri Juhani Väyrysen. Kertoi olleensa nukutuslääkärinä leikkauksessa, jossa vuonnan 1979 oli kantajalta poistettu pihdit. Sanotunlainen leikkaus on koko hänen lääkäriurallaan ollut ainutlaatuinen. Leikkaus oli sujunut normaalisti. Instrumentti, joka löytynyt kantajan aikaisemmasta leikkaushaavasta, oli ollut pahasti syöpynyt ja jostakin kohdasta miltei poikki. Todistaja ei ollut kosketellut instrumenttia, joka oli ollut leikkaussalin eräällä pöydällä. Siitä oli otettu valokuva. Tällöin oli myöskin sovittu, että instrumentti säilytetään. Näytettäessä todistajalle asiakirjoista ilmeneviä valokuvia, hän korosti, että Jokilaakson sairaalassa oli ollut tapana mittanauhalla havainnollistaa esineen kokoa ym. vaan oli käytetty muita keinoja esimerkiksi tulitikkurasiaa.
Ei jää mitään epäilystä siitä, etteikö asiakirjoja olisi jälkikäteen menty väärentämään.
Yksikään todistaja ei ole ollut enää Jokilaakson aluesairaalaan sidoksissa. Näin vahvistui se, että komisario Raimo Peltovuoren tutkinta on suoritettu "hataralle" pohjalle, jossa rikokset on peitelty ovelasti vahingokseni.
Olen kertonut sen mitä tiedän ja lisäksi olen yrittänyt pysyä siinä, mikä on totuus. Jokainen saa kertoa mitä huvittaa, kun Suomessa toimii laittomuus. KRP:n tutkimuksiin ei voi kansa enää luottaa ja samoin tuomareihin. Tämän kaiken tulen vielä paljastamaan mahdollisimman tarkasti, että kansalaiset saavat tehdä omat päätöksensä siitä olenko joutunut törkeän petoksen uhriksi ?
Todistajina kuullut Päivi Maria Pirhonen ja Matti Virtanen ovat molemmat kertomuksissaan todenneet, että heille sairaalassa heti leikkauksen jälkeen näytetyt valokuvat poistetusta instrumentista ja poliisitutkintapöytäkirjan liitteenä olevat valokuvat eivät ole samoja kuvia.Päivi Pirhonen on havainnut, että instrumentin sijainti ja sijoittelu eri kuvissa on ollut erilainen.
Alkuperäisissä perheelle näytetyissä valokuvissa oli ollut tulitikkulaatikko. Edelleen molemmat todistajat kertoivat pihtien keskellä kiinni olleesta soikean muotoisesta lihaskudoksesta.
Lisäksi kuultiin todistajana sairaanhoitaja Päivi Marja Terttu Himasta. Kertoi toimineensa Jämsässä jokilaakson aluesairaalassa sillä osastolla, jossa Virtasta oli hoidettu. Instrumentin poistamista koskevan leikkauksen jälkeen hän oli osastolla kuullut puhuttavan , että ylilääkäri Hakola olisi sanonut jotain sellaista, että poistettu instrumentti olisi syöpynyt niin pahoin, että asiasta ei oikein uskaltanut kertoa Virtasellekaan.
Todistaja oli nähnyt osastolla myös valokuvia kyseisestä instrumentista ja oli sitä mieltä, että valokuvassa oli vertailuesineenä käytetty tulitikkulaatikkoa. Hän oli tästä jotakuinkin varma.
Todistajien kertomukset kertovat karutonta totuutta, että poistettu instrumentti oli pahoin syöpynyt. Samoin todistajien kertomukset pitävät yhtä siitä, että valokuvat eivät enää ole otettu poistetusta pihdistä. Lisäksi valokuvista puuttuu niinkin selvä todiste kuin tulitikkulaatikko.
Toinen ro. käsittely oli 25.11.1985. Todistajaksi Järvinen haastoi poistoleikkauksessa nukutuslääkäri Juhani Väyrysen. Kertoi olleensa nukutuslääkärinä leikkauksessa, jossa vuonnan 1979 oli kantajalta poistettu pihdit. Sanotunlainen leikkaus on koko hänen lääkäriurallaan ollut ainutlaatuinen. Leikkaus oli sujunut normaalisti. Instrumentti, joka löytynyt kantajan aikaisemmasta leikkaushaavasta, oli ollut pahasti syöpynyt ja jostakin kohdasta miltei poikki. Todistaja ei ollut kosketellut instrumenttia, joka oli ollut leikkaussalin eräällä pöydällä. Siitä oli otettu valokuva. Tällöin oli myöskin sovittu, että instrumentti säilytetään. Näytettäessä todistajalle asiakirjoista ilmeneviä valokuvia, hän korosti, että Jokilaakson sairaalassa oli ollut tapana mittanauhalla havainnollistaa esineen kokoa ym. vaan oli käytetty muita keinoja esimerkiksi tulitikkurasiaa.
Ei jää mitään epäilystä siitä, etteikö asiakirjoja olisi jälkikäteen menty väärentämään.
Yksikään todistaja ei ole ollut enää Jokilaakson aluesairaalaan sidoksissa. Näin vahvistui se, että komisario Raimo Peltovuoren tutkinta on suoritettu "hataralle" pohjalle, jossa rikokset on peitelty ovelasti vahingokseni.
Olen kertonut sen mitä tiedän ja lisäksi olen yrittänyt pysyä siinä, mikä on totuus. Jokainen saa kertoa mitä huvittaa, kun Suomessa toimii laittomuus. KRP:n tutkimuksiin ei voi kansa enää luottaa ja samoin tuomareihin. Tämän kaiken tulen vielä paljastamaan mahdollisimman tarkasti, että kansalaiset saavat tehdä omat päätöksensä siitä olenko joutunut törkeän petoksen uhriksi ?
lauantai 26. lokakuuta 2013
ALKUPERÄINEN LEIKKAUSKERTOMUS 12.12.79 sekä 3.12.79 S.Nyyssösen lausunto
KRP:n tekemiset 1983 - 1986? Lainaan Peltovuoren kirjelmästä,"Samoin noudettiin Jokilaakson aluesairaalasta sairaskertomus ao. kohdalta". Ei selviä ottivatko alkuperäisestä asiakirjan väärennöksestä jäljennöksen. "Kohdalta". saan sen käsityksen, että on otettu jäljennös, koska "ao kohdalta". Kirjassani sivulla 71 on asiakirja kokonaisuudessa. Seppo Nyyssösen sanelema lausunto 3.12.79 röntgenkuvaus päivänä, jossa pihdin nimi on väärennetty. Samoin leikkauskertomuksessa 12.12.79 on pihdin nimi väärennetty crile - peaniksi.
Kertokoon Peltovuori, Kakko ja Kaipomäki mitä haluavat, samoin KRP:n rikoslaboratomian lausunto ja yhä epäilen, että myös rikoslaboratorion lausunnossa olevat henkilöt toimistopäälikkö Helmer Oksanen ja tekninen tutkija Heikki Rautavuori ovat epäilykseni mukaan ja syyllistyneet törkeään petoksen suojeluun.
Asiakirjan koko sivu kertoo korutonta totuutta, että Kakon ottamat mikroskooppikuvat ovat vahvoja todisteita siitä, että koko sivulla olevat alkuperäiset pihdin nimet on jälkikäteen menty väärentämään
KRP on tutkinut vain yhden peanch- sanan. Lukijatkin näkevät kirjani sivulla 71, että on väärennetty seitsemässä eri kohdassa.
Asia on se, että poistettu pihti oli crile ja kutsutaan krailiksi. Pean ja siihen liitetty ch-kirjaimet puuttumien kirjainten hämäämiseksi.
Kertokoon Peltovuori, Kakko ja Kaipomäki mitä haluavat, samoin KRP:n rikoslaboratomian lausunto ja yhä epäilen, että myös rikoslaboratorion lausunnossa olevat henkilöt toimistopäälikkö Helmer Oksanen ja tekninen tutkija Heikki Rautavuori ovat epäilykseni mukaan ja syyllistyneet törkeään petoksen suojeluun.
Asiakirjan koko sivu kertoo korutonta totuutta, että Kakon ottamat mikroskooppikuvat ovat vahvoja todisteita siitä, että koko sivulla olevat alkuperäiset pihdin nimet on jälkikäteen menty väärentämään
KRP on tutkinut vain yhden peanch- sanan. Lukijatkin näkevät kirjani sivulla 71, että on väärennetty seitsemässä eri kohdassa.
Asia on se, että poistettu pihti oli crile ja kutsutaan krailiksi. Pean ja siihen liitetty ch-kirjaimet puuttumien kirjainten hämäämiseksi.
torstai 24. lokakuuta 2013
PIHTI SYYTETTYNÄ HELSINGIN RAASTUVANOIKEUDESSA
Ensi käsittely oli 8.10.1986. Syyttäjä kaupunginviskaali Raimo Kuusisto. Asianomistaja rikoskomisario Raimo Peltovuori.Asiamiehen asianajaja Markku Hiekkalan edustamana.
Vastaaja salaojaurakoitsija Reino Tapani Virtanen,Jämsänkoski henkilökohtaisesti oikeudenkäynttiavustajana varatuomari Tapio Järvinen.
Asia perätön ilmianto ym.
PÄÄTÖS 3.12.1986. Tuomiolauselma Jatkettu rikos, joka käsittää kolme perätöntä ilmiantoa.
Sain 70 päiväsakkoa à 28 markkaa = tuhat yhdeksänsataakuusikymmentä ( 1.960 ) markkaa.
Virtasen on suoritettava Peltovuorelle korvauksena henkisestä kärsimyksestä kolmetuhatta (3.000) markkaa kuudentoista (16) prosentin korkoineen 25.7.1985 lukien sekä oikeudenkäynttikuluista kuusituhatta viisisataakuusikymmenttäkuusi (6.566) markkaa 10 penniä kuudentoista (16) prosentin korkoineen 2.12.1986 lukien.
Peltovuorella oli todistajana Tapani Kaipomäki. Kertoi tehneensä lyijykynällä jäljennökseen kirjaimet.
Todistajani Sirpa Humppi kertoi Peltovuoren tutkinnan ajasta, miten menetteli asiassa.
PÄÄTÖSPERUSTEET PÄÄASIASSA:
Huomio kiinnittyy siihen, että perusteluissa ei sanallakaan mainita todistajani kertomuksesta.
Tästä syystä minun on julkaistava Helsingin Hovioikeuden asiakirjasta OTE:"Aoja Peltovuoren esiintyminen ja käyttäytyminen tutkinnan aikana on ajoittaen ollut hyvälle tutkijanetiikalle vierasta
(tja Humpin kertomus).
Hovioikeudessa esittelijä :Peltonen , tuomarit Alitalo-Vilkama, Paimio, Kitunen.
Epäilenkin, että asianajaja Tapani Kaipomäki ehkä syyllistyi perättömän lausunnon antamiseen raastuvanoikeudessa.
Vastaaja salaojaurakoitsija Reino Tapani Virtanen,Jämsänkoski henkilökohtaisesti oikeudenkäynttiavustajana varatuomari Tapio Järvinen.
Asia perätön ilmianto ym.
PÄÄTÖS 3.12.1986. Tuomiolauselma Jatkettu rikos, joka käsittää kolme perätöntä ilmiantoa.
Sain 70 päiväsakkoa à 28 markkaa = tuhat yhdeksänsataakuusikymmentä ( 1.960 ) markkaa.
Virtasen on suoritettava Peltovuorelle korvauksena henkisestä kärsimyksestä kolmetuhatta (3.000) markkaa kuudentoista (16) prosentin korkoineen 25.7.1985 lukien sekä oikeudenkäynttikuluista kuusituhatta viisisataakuusikymmenttäkuusi (6.566) markkaa 10 penniä kuudentoista (16) prosentin korkoineen 2.12.1986 lukien.
Peltovuorella oli todistajana Tapani Kaipomäki. Kertoi tehneensä lyijykynällä jäljennökseen kirjaimet.
Todistajani Sirpa Humppi kertoi Peltovuoren tutkinnan ajasta, miten menetteli asiassa.
PÄÄTÖSPERUSTEET PÄÄASIASSA:
Huomio kiinnittyy siihen, että perusteluissa ei sanallakaan mainita todistajani kertomuksesta.
Tästä syystä minun on julkaistava Helsingin Hovioikeuden asiakirjasta OTE:"Aoja Peltovuoren esiintyminen ja käyttäytyminen tutkinnan aikana on ajoittaen ollut hyvälle tutkijanetiikalle vierasta
(tja Humpin kertomus).
Hovioikeudessa esittelijä :Peltonen , tuomarit Alitalo-Vilkama, Paimio, Kitunen.
Epäilenkin, että asianajaja Tapani Kaipomäki ehkä syyllistyi perättömän lausunnon antamiseen raastuvanoikeudessa.
keskiviikko 23. lokakuuta 2013
KIRJASSANI ISÄN PUUMERKKI , JOSSA ON TOTUUS NÄHTÄVISSÄ.
Sivulla 66 on mikroskooppikuva alkuperäisestä asiakirjasta otetusta jäljennöksestä otettu kuva. Mikroskooppikuvan otti yksityisetsivä Jussi Kakko ja hän teki valituksen Vaasan hovioikeuteen -84. Vastineen mukana toimitti kyseisen kuvan hovioikeuteen. Kymmeniä kuvia olen otattanut vilmistä ja aina kuvissa näkyy se, että pihdin nimi on jälkikäteen menty muuttamaan pean-nimeksi.
Epäilykseni on yhä se, että suurella rahalla ovat pyörittäneet tätä petosjuttua vahingokseni.Sain syytteen siitä, kun lähetin kolme rikosilmoitusta erihenkilöille, että lääkärit lahjoivat komisario Peltovuoren suorittamaan rikollisen tutkinnan 1983. KRP.n esitutkinta ei kestä puolueetonta uutta tutkintaa, eikä KRP:n rikoslaboriaakaan tutkimus, näin epäilen tässä käyneen.
Epäilykseni on yhä se, että suurella rahalla ovat pyörittäneet tätä petosjuttua vahingokseni.Sain syytteen siitä, kun lähetin kolme rikosilmoitusta erihenkilöille, että lääkärit lahjoivat komisario Peltovuoren suorittamaan rikollisen tutkinnan 1983. KRP.n esitutkinta ei kestä puolueetonta uutta tutkintaa, eikä KRP:n rikoslaboriaakaan tutkimus, näin epäilen tässä käyneen.
Peltovuoren kuulustelu tapahtui 9.5.1986 HUOM TODISTAJANA.
Tutkijoina oli ollut rikosylikomisario Terho Seppänen ja rikosylikonstaapeli Reima Kivinen kuulustelutodistajana läsnä ollessa. Se minua ihmetyttää, että Peltovuori kuultu todistajana. Minun mielestäni hänet olisi pitänyt kuulla asianomaisena.
Todistaja kertonut:"Edelleen on lausunnon mukaan yhden pean sanan kohdalle tehty lyijykynäpiirtoina kirjainmerkkejä". Kyseessä on sama kopio, josta yksityisetsivä otti mikroskooppikuvat 1984 ja laittoi kuvat todisteeksi vastineen mukana Vaasan hovioikeuteen.
Tuolloin kyseisessä kopiossa ei ollut mitään lyijykynäpiirtoja. Epäilen kynäjäljet on tehty vasta sen jälkeen, kun kopio on saatu hovioikeudesta.
Toisena todistajana kuulusteltu yksityisetsivä Jussi Kakko 8.5.1986. Kertonut:"Kuulusteltavan ottamalla valokuvalla Virtanen oli halunnut näin tuoda esille, että sairaskertomuksessa olisi korjauksen kohdalla mahdollisesti lukenut crile".
Kirjellään 14.5.1986 Kakko kirjoitti Seppäselle.Otteita kirjelmästä:"Tämä käyntti, jonka yhteydessä jutun hoidosta sovittiin, oli 15.2.1984. Seuraavat käynnit olivat 29.2.1984 ja m14.3.1984.-
Jonkin aikaa myöhemmin hän ilmoitti havainneensa selovästi "Crile"-sanan jäänteitä (muitakin kuin ensi tapaamisellamme tutkitut Poistojäljet. Virtanen piti ehdottomasti kiinni teoriastaan, että instrumentin nimi on jälkikäteen muutettu "Pean"iksi ja se kirjoitettiinkin valituskirjelmään.
Koska valitus Piti saada Jyväskylän raastuvanoikeuteen 1.3.1984 aikana, kävin luonnoksen kanssa Virtasen luona 29.2.1984.
Keskustelimme asioista n. klo 18-23.30 välisen ajan ja Virtanen allekirjoitti valituskirjelmän. Samassa yhteydessä Virtanen näytti minulle "luonnossa" kopiota Potilaskortistaan, josta oli jo puhuttu ensitapaamisemme jälkeen.Virtanen kertoi kiikaria mikroskooppina käyttäen havainneensa
kopiossa (joka oli hänen mukaansa suoraan alkuperäisestäasiakirjasta otettu) jäänteitä "crile"-sanasta.-- Kuvattu asiakirja oli hallussani iltayöstä 29.2..Puolille päivin 1.3.84 (n. puoli vuorokautta) joten en ehtinyt sitä sen kummemmin tutkia, kuvasin vain.
"Crile"-sanan osat ovat vinossa muuhun tekstiin nähden, joten niitä ei voi perustellusti pitää ennen korjausta tehtyinä, vaan sen jälkeen lisättyinä":
Totuus on se, että Kakko heti totesi 15.2.84 nähtyään asiakirjasta otetun kopion veljelleni Hannulle, "ompa kopion ottajalle sattunut työtapaturma, kun on mennyt ottamaan liian tarkan kopion.
Kakko otti mukaansa kopion, että ottaa siitä mikroskoopikuvat. Epäili sitä, että tuleeko näkyviin ne kirjainten jäänteet mikroskoopikuvissa.
Kopion Kakko toimitti valituksen mukana Vaasan hovioikeuteen. Kakko tuli luokseni toisen kerran 29.2,84 ja hänen hallussa on kopio 15.2.84-1.3.84 välisen ajan. Mikroskoopikuvat eivät olleet vielä hänellä. Kakko tuli luokseni kolmankerran 14.3.84 ja hänellä oli mukana kopiosta valmistuneet kuvat. Kuvissa näkyi selvästi se, että asiakirjaa on jälkikäteen väärennetty crile-sanasta pean-sanaksi.
Epäilenkin Kakkoa ryhtyneen ja petosta suojelemaan.
Seppänen kuulusteli minut 9.5.1986 syyllisenä. Minun olisi pitänyt jäävätä välittömästi Seppänen ja Kivinen koko jutun tutkinnasta puolueellisina tutkijoina, mutta en ymmärrä sitä, miksi jätin eräätt asiat huomioimatta.
Seuraavaksi kuulustelivat todistajana 14.5.1986 asianajajani, siis entisen Tapani Kaipomäen.
Kaipomäki kertonut:"Tämän johdosta hän oli palauttanut Virtaselle kaikki hallussaan olleet asiakirjat. Näiden asiakirjojen joukkoon oli sitten myös joutunut mainittu Virtasen sairaskertomuksen sanottu valojäljennös, mihin kuulusteltava kuten oli hahmotellut crile .sanan."
Kyseisen jäljennöksen sain Kaipomäeltä, mutta minkäänlaisia lyijykynän jälkiä jäljennöksessä ei ollut. Kysynkin kuka oli nämä merkinnät tehnyt, kun sen saivat hovioikeudesta?
Kyseisen kopion näin kuulustelussa ensimmäisen kerran, jossa oli näkyvissä lyijykynän tekemät jäljet silmin nähtävissä. Toisen kerran näin kyseisen jäljennöksen Helsingin raastuvanoikeidessa, kun juttu oli esillä ensimmäistä kertaa.
Kyseistä jäljennöstä kävin peräämään Helsingin Hovioikeuden arkistosta, mutta sitä sieltä ei enää löytynyt.
Todistaja kertonut:"Edelleen on lausunnon mukaan yhden pean sanan kohdalle tehty lyijykynäpiirtoina kirjainmerkkejä". Kyseessä on sama kopio, josta yksityisetsivä otti mikroskooppikuvat 1984 ja laittoi kuvat todisteeksi vastineen mukana Vaasan hovioikeuteen.
Tuolloin kyseisessä kopiossa ei ollut mitään lyijykynäpiirtoja. Epäilen kynäjäljet on tehty vasta sen jälkeen, kun kopio on saatu hovioikeudesta.
Toisena todistajana kuulusteltu yksityisetsivä Jussi Kakko 8.5.1986. Kertonut:"Kuulusteltavan ottamalla valokuvalla Virtanen oli halunnut näin tuoda esille, että sairaskertomuksessa olisi korjauksen kohdalla mahdollisesti lukenut crile".
Kirjellään 14.5.1986 Kakko kirjoitti Seppäselle.Otteita kirjelmästä:"Tämä käyntti, jonka yhteydessä jutun hoidosta sovittiin, oli 15.2.1984. Seuraavat käynnit olivat 29.2.1984 ja m14.3.1984.-
Jonkin aikaa myöhemmin hän ilmoitti havainneensa selovästi "Crile"-sanan jäänteitä (muitakin kuin ensi tapaamisellamme tutkitut Poistojäljet. Virtanen piti ehdottomasti kiinni teoriastaan, että instrumentin nimi on jälkikäteen muutettu "Pean"iksi ja se kirjoitettiinkin valituskirjelmään.
Koska valitus Piti saada Jyväskylän raastuvanoikeuteen 1.3.1984 aikana, kävin luonnoksen kanssa Virtasen luona 29.2.1984.
Keskustelimme asioista n. klo 18-23.30 välisen ajan ja Virtanen allekirjoitti valituskirjelmän. Samassa yhteydessä Virtanen näytti minulle "luonnossa" kopiota Potilaskortistaan, josta oli jo puhuttu ensitapaamisemme jälkeen.Virtanen kertoi kiikaria mikroskooppina käyttäen havainneensa
kopiossa (joka oli hänen mukaansa suoraan alkuperäisestäasiakirjasta otettu) jäänteitä "crile"-sanasta.-- Kuvattu asiakirja oli hallussani iltayöstä 29.2..Puolille päivin 1.3.84 (n. puoli vuorokautta) joten en ehtinyt sitä sen kummemmin tutkia, kuvasin vain.
"Crile"-sanan osat ovat vinossa muuhun tekstiin nähden, joten niitä ei voi perustellusti pitää ennen korjausta tehtyinä, vaan sen jälkeen lisättyinä":
Totuus on se, että Kakko heti totesi 15.2.84 nähtyään asiakirjasta otetun kopion veljelleni Hannulle, "ompa kopion ottajalle sattunut työtapaturma, kun on mennyt ottamaan liian tarkan kopion.
Kakko otti mukaansa kopion, että ottaa siitä mikroskoopikuvat. Epäili sitä, että tuleeko näkyviin ne kirjainten jäänteet mikroskoopikuvissa.
Kopion Kakko toimitti valituksen mukana Vaasan hovioikeuteen. Kakko tuli luokseni toisen kerran 29.2,84 ja hänen hallussa on kopio 15.2.84-1.3.84 välisen ajan. Mikroskoopikuvat eivät olleet vielä hänellä. Kakko tuli luokseni kolmankerran 14.3.84 ja hänellä oli mukana kopiosta valmistuneet kuvat. Kuvissa näkyi selvästi se, että asiakirjaa on jälkikäteen väärennetty crile-sanasta pean-sanaksi.
Epäilenkin Kakkoa ryhtyneen ja petosta suojelemaan.
Seppänen kuulusteli minut 9.5.1986 syyllisenä. Minun olisi pitänyt jäävätä välittömästi Seppänen ja Kivinen koko jutun tutkinnasta puolueellisina tutkijoina, mutta en ymmärrä sitä, miksi jätin eräätt asiat huomioimatta.
Seuraavaksi kuulustelivat todistajana 14.5.1986 asianajajani, siis entisen Tapani Kaipomäen.
Kaipomäki kertonut:"Tämän johdosta hän oli palauttanut Virtaselle kaikki hallussaan olleet asiakirjat. Näiden asiakirjojen joukkoon oli sitten myös joutunut mainittu Virtasen sairaskertomuksen sanottu valojäljennös, mihin kuulusteltava kuten oli hahmotellut crile .sanan."
Kyseisen jäljennöksen sain Kaipomäeltä, mutta minkäänlaisia lyijykynän jälkiä jäljennöksessä ei ollut. Kysynkin kuka oli nämä merkinnät tehnyt, kun sen saivat hovioikeudesta?
Kyseisen kopion näin kuulustelussa ensimmäisen kerran, jossa oli näkyvissä lyijykynän tekemät jäljet silmin nähtävissä. Toisen kerran näin kyseisen jäljennöksen Helsingin raastuvanoikeidessa, kun juttu oli esillä ensimmäistä kertaa.
Kyseistä jäljennöstä kävin peräämään Helsingin Hovioikeuden arkistosta, mutta sitä sieltä ei enää löytynyt.
tiistai 22. lokakuuta 2013
RIKOSILMOITUKSET RAIMO PELTOVUORESTA .
Tein rikosilmoituksen poliisiylitarkastaja Olli Urposelle 13.7.1985, sisäasiainministeri Kaisa Raatikaiselle 19.6.1985 ja keskusrikospoliisi Toivo Laennolle 19.6.1985. Kirjoitin, että lääkärit lahjoivat komisario Raimo Peltovuoren suorittamaan rikollinen poliisitutkinta. Pois jätin sanan "epäilen", jos sana olisi ollut kirjoituksissani ei Peltovuori olisi voinut nostaa syytettä minusta. Rikosylikomisario Seppo Pietikäinen oli toista mieltä asiasta, että ei olisi syytä lähteä nostamaan syytettä. Pietikäinen oli tietoinen tapahtumisista, joten hänen mielestä tekemäni rikosilmoitukseni olisi voinut pistää Ö-nappiin.
Peltovuorella oli oma huolensa, jos jotain tietoa sattuu tulemaan ilmi hänen menettelyistä 1983. Tämän takia epäilen hänen yrittävän saada suuni tukettua. Minullehan soitti sairaanhoitaja rahaneuvottelusta KRP:n ja lääkärien neuvottelusta. Sairaanhoitaja kuullut oven takaa salaa kuunnelleen, että neuvottelusta oli esillä rahasumma, joka pyöri 3-5 miljoonan välillä muommon markoissa. Itse ole koko ajan yhä tänäkin päivänä epäillyt, että rahaa on käytetty ja paljon. Se oli vahinko minulle, kun sairaanhoitaja ei sanonut nimeänsä minulle, mutta hänen äänensä oli tutuntuntuinen minulle. Yhä minulla on kannattajia jo eläkkeellä olevissa sairaahoitajissa.
Peltovuorella oli oma huolensa, jos jotain tietoa sattuu tulemaan ilmi hänen menettelyistä 1983. Tämän takia epäilen hänen yrittävän saada suuni tukettua. Minullehan soitti sairaanhoitaja rahaneuvottelusta KRP:n ja lääkärien neuvottelusta. Sairaanhoitaja kuullut oven takaa salaa kuunnelleen, että neuvottelusta oli esillä rahasumma, joka pyöri 3-5 miljoonan välillä muommon markoissa. Itse ole koko ajan yhä tänäkin päivänä epäillyt, että rahaa on käytetty ja paljon. Se oli vahinko minulle, kun sairaanhoitaja ei sanonut nimeänsä minulle, mutta hänen äänensä oli tutuntuntuinen minulle. Yhä minulla on kannattajia jo eläkkeellä olevissa sairaahoitajissa.
maanantai 21. lokakuuta 2013
KANTELU OIKEUSKANSLERI KAI KORTTEELLE 15.1.1985
ASIA: Kantelu poliisimestari Risto Mäkisestä, komisario Eero Myllymäestä ja lääninpoliisineuvos Sauli Mannisesta.
Kantelussani tuon esiin heidän allekirjoittamansa kirjeen, joka seuraa liitteenä. Poliisiviranomaiset eivät tutkineet tekemääni rikosilmoitusta vääristä valoista sekä komisario Raimo Peltovuoren rikollisesta tutkimuksesta.
Lainaan yksityisetsivän Jussi Kakon tekemästä valituksesta seuraavaa:"Toinen tärkeä asia on, että Virtasen hallussa olevasta leikkauskertomuksen jäljennöksestä voidaan tarkasti tarkastellen havaita sellaisia korjailun jälkiä, jotka ovat täysin ristiriidassa poliisitutkintapöytäkirjan kanssa. Koska tästä asiakirjasta otetut mikroskooppikuvat valmistuivat vasta raastuvanoikeuden päätöksen valitusajan umpeuduttua, ne toimitettiin Vaasan hovioikeudelle vasta vastapuolen valituksesta tehdyn vastineen mukana, eikä hovioikeus liene ottanut niitä lainkaan huomioon. Koska nämä kuvat ovat täysin ristiriitaisia Keskusrikospoliisin Keski-Suomen lääninosaston 4.8.1983 suorittaman Terhi Ilona Järvisen os. Markki kuulustelun kanssa (tutkintapöytäkirja R 13/83 ss. 50-51) olisi ne otettava huomioon vaikka ne eivät olleetkaan olemassa alioikeusprosessin aikana.
Korte ei puuttunut kanteluuni sen kummemmin, jote epäilen hänmen heittäytyneen sivuun tehtävästään.
Kantelussani tuon esiin heidän allekirjoittamansa kirjeen, joka seuraa liitteenä. Poliisiviranomaiset eivät tutkineet tekemääni rikosilmoitusta vääristä valoista sekä komisario Raimo Peltovuoren rikollisesta tutkimuksesta.
Lainaan yksityisetsivän Jussi Kakon tekemästä valituksesta seuraavaa:"Toinen tärkeä asia on, että Virtasen hallussa olevasta leikkauskertomuksen jäljennöksestä voidaan tarkasti tarkastellen havaita sellaisia korjailun jälkiä, jotka ovat täysin ristiriidassa poliisitutkintapöytäkirjan kanssa. Koska tästä asiakirjasta otetut mikroskooppikuvat valmistuivat vasta raastuvanoikeuden päätöksen valitusajan umpeuduttua, ne toimitettiin Vaasan hovioikeudelle vasta vastapuolen valituksesta tehdyn vastineen mukana, eikä hovioikeus liene ottanut niitä lainkaan huomioon. Koska nämä kuvat ovat täysin ristiriitaisia Keskusrikospoliisin Keski-Suomen lääninosaston 4.8.1983 suorittaman Terhi Ilona Järvisen os. Markki kuulustelun kanssa (tutkintapöytäkirja R 13/83 ss. 50-51) olisi ne otettava huomioon vaikka ne eivät olleetkaan olemassa alioikeusprosessin aikana.
Korte ei puuttunut kanteluuni sen kummemmin, jote epäilen hänmen heittäytyneen sivuun tehtävästään.
KANTELUT JA RIKOSILMOITUKSET
Sain vastauksia, ei aiheuta toimenpiteitä. Tuli vastauksista mieleen, että epäilykseni kääntyi siihen, että oliko kyseessä "SALALIITTO". Jälkeen päin ajatellen virkamiesten lähettämiä lausuntoja on niihin mahtunut täysin perättömiä kannanottoja mm. instrumenttien seurantalomakkeen käytöstä. Näihin tulen tarkemmin puuttumaan myöhemmin, että miten suureksi pääsi paisumaan törkeän petoksen suojelu. Myös mitä tekivät leikkauskertomuksen väärennöksen kanssa. Sitä ei voi sivullinen uskoa todeksi, miten alas voivat KRP:n virkamiehet alentua ynnä muut, jotka olivat sen kanssa tekemisessä.
Yritän palloa pyöritellä joka puolelta, että kaikki rikokset tulevat kansalaisten tietoon, mutta tämä teettää minulta paljon asiakirjojen selaamista. Leikkauskertomuksesta otettu kopio on paljon saanut sivu piirteitä, joten seuraavaksi otan sen esille, että mitä siitä seurasi minulle. En olisi uskonut, että mihin tuolloin iskin "kirveeni". Rikosilmoituksistani jätin pois yhden sanan "epäilen", jota pitää ehdottomasti käyttää, jos haluaa pysyä vastaiskulta.
Yritän palloa pyöritellä joka puolelta, että kaikki rikokset tulevat kansalaisten tietoon, mutta tämä teettää minulta paljon asiakirjojen selaamista. Leikkauskertomuksesta otettu kopio on paljon saanut sivu piirteitä, joten seuraavaksi otan sen esille, että mitä siitä seurasi minulle. En olisi uskonut, että mihin tuolloin iskin "kirveeni". Rikosilmoituksistani jätin pois yhden sanan "epäilen", jota pitää ehdottomasti käyttää, jos haluaa pysyä vastaiskulta.
sunnuntai 20. lokakuuta 2013
VIELÄ PALAAN ASEJUTTUUN
Lääkintöhallitus antoi oman lausuntonsa ja silmiini osui prof.Antti Arstilan antama lausunto.
"Pyydettynä lausuntona Reino Virtasen oikeudenkäynttiä varten esitän seuraavaa. Olen vasta nyt nähnyt pintajäljennöksen Reino Virtasesta vuonna -79 otetusta röntgenkuvasta, jossa näkyvät kiistellyt pihdit. Ainakin jäljenteen tekninen taso on niin huono,että kuvan alkuperästä ei voi tehdä mitään johtopäätöksiä.
Kuvassa kiinnittää huomiota pihtien avonainen asento, joka mielestäni sotii erittäin pahoin pihtien katkeamisen kanssa.
Miten avoinna ollut pihti on voinut terävästi murtua? Ylläolevaan viitaten katson , että keskusrikospoliisin kuulustelussa esittämät seikat minulle näytettyjen pihtien alkuperäisyydestä ovat vähintäänkin hatarat.
Mitä tulee Virtasen mielentilaan, totean, että olen hoitanut hänen lähinnä polyneuropatian-tyyppistä sairauttaan ainoana lääkärinä noin kolme vuotta. Mielestäni hän on arvostelukykyinen henkilö, jonka psyykkinen stress johtuu hänen subjektiivisesti kokemastaan epäoikeudenmukaisuudesta. Tämä psyykkinen stress ja viranomaisiin kohdistuva agressiivisuus on nähdäkseni täysin normaali reaktio.
Mitään mielenterveydenhäiriötä saatikka sitten mielisairautta en ole voinut hänessä koskaan todeta.
Jyväskylässä elokuun 21 päivänä Antti U. Arstila prof. LKT".
"Pyydettynä lausuntona Reino Virtasen oikeudenkäynttiä varten esitän seuraavaa. Olen vasta nyt nähnyt pintajäljennöksen Reino Virtasesta vuonna -79 otetusta röntgenkuvasta, jossa näkyvät kiistellyt pihdit. Ainakin jäljenteen tekninen taso on niin huono,että kuvan alkuperästä ei voi tehdä mitään johtopäätöksiä.
Kuvassa kiinnittää huomiota pihtien avonainen asento, joka mielestäni sotii erittäin pahoin pihtien katkeamisen kanssa.
Miten avoinna ollut pihti on voinut terävästi murtua? Ylläolevaan viitaten katson , että keskusrikospoliisin kuulustelussa esittämät seikat minulle näytettyjen pihtien alkuperäisyydestä ovat vähintäänkin hatarat.
Mitä tulee Virtasen mielentilaan, totean, että olen hoitanut hänen lähinnä polyneuropatian-tyyppistä sairauttaan ainoana lääkärinä noin kolme vuotta. Mielestäni hän on arvostelukykyinen henkilö, jonka psyykkinen stress johtuu hänen subjektiivisesti kokemastaan epäoikeudenmukaisuudesta. Tämä psyykkinen stress ja viranomaisiin kohdistuva agressiivisuus on nähdäkseni täysin normaali reaktio.
Mitään mielenterveydenhäiriötä saatikka sitten mielisairautta en ole voinut hänessä koskaan todeta.
Jyväskylässä elokuun 21 päivänä Antti U. Arstila prof. LKT".
TOIMITTAJA HANNU KARPOLLE SOITIN 10.4.1985.
Tarjosin Karpolle juttua, mutta "ei tilaa jutulleni". Vasama ja oli tarjonut Karpolle pihti-juttua. Vastaus oli ollut kielteinen. Lukijat saavat tehdä omat päätelmänsä Karpoon haluttomuuteen puuttua virkamiesten törkeisiin petoksiin.
Jos tiedotusvälineet olisivat lähteneet heti 1983 ottamaan juttuun osaa ja myös perättömiin lausuntoihin, niin uskon sen, että rötöstelijät olisivat joutuneet oikeudelliseen vastuuseen. KRP ja tuomioistuimet saivat rauhassa puuhastella kansalaisten "seläntakana". Mitään muutosta ei ole tapahtunut.
Jos tiedotusvälineet olisivat lähteneet heti 1983 ottamaan juttuun osaa ja myös perättömiin lausuntoihin, niin uskon sen, että rötöstelijät olisivat joutuneet oikeudelliseen vastuuseen. KRP ja tuomioistuimet saivat rauhassa puuhastella kansalaisten "seläntakana". Mitään muutosta ei ole tapahtunut.
perjantai 18. lokakuuta 2013
RIKOSILMOITUS MIKROSKOOPPIKUVISTA JYVÄSKYLÄN POLIISILLE
11.2.1985 vein naapurini kanssa rikosilmoituksen Jyväskylän poliisille. Meidät ohjattiin Antero Hokkasen luo. Kakon ottamat mikroskooppikuvat todisteena. Hokkanen kutsui paikalle Eero Myllymäen. Hokkanen luki rikosilmoituksen ja tästä hän "hermostui"pahasti.
Hokkanen ei ottanut vastaan tekemääni rikosilmoitustani. Paiskasi eteeni tekemäni rikosilmoitukseni ja sanoi, hoitakoon yksityisetsivä loputkin. Me emme käy tutkimaan. Ja ulos täältä heti.Vielä te juoksette tässä minun jutussani, muistakaa se pojat. Meille tuli lähtö, ei muu auta.
Naapurilleni sanoin, ei tämä tähän jää. Minä laitan lääninhallitukselle postissa nämä kantelut.
Kanteluita täytyy poliiseista tehdä, vaikka kyllähän sen tietää, että eivät "konnat" käy toisiaan virkarikoksista käräyttämään.
Epäilenkin, että Hokkanen ja Myllymäki ryhtyi suojelemaan Peltovuoren puolueellista esitutkintaa.Epäilen myös Hakkasen ja Myllymäen ryhtyneen myös törkeän petoksen suojelijoiksi.
Hokkanen ei ottanut vastaan tekemääni rikosilmoitustani. Paiskasi eteeni tekemäni rikosilmoitukseni ja sanoi, hoitakoon yksityisetsivä loputkin. Me emme käy tutkimaan. Ja ulos täältä heti.Vielä te juoksette tässä minun jutussani, muistakaa se pojat. Meille tuli lähtö, ei muu auta.
Naapurilleni sanoin, ei tämä tähän jää. Minä laitan lääninhallitukselle postissa nämä kantelut.
Kanteluita täytyy poliiseista tehdä, vaikka kyllähän sen tietää, että eivät "konnat" käy toisiaan virkarikoksista käräyttämään.
Epäilenkin, että Hokkanen ja Myllymäki ryhtyi suojelemaan Peltovuoren puolueellista esitutkintaa.Epäilen myös Hakkasen ja Myllymäen ryhtyneen myös törkeän petoksen suojelijoiksi.
TIEDOKSI RIKOSTEN UHREILLE
Älkää koskaan luovuttako alkuperäistä asiakirjaa edes poliisille tai asianajajillekaan. Ottakaa asiakirjasta kopio ja antakaa se ja mieluummin ei oikeaksi todistettuna. Itse tein aikanaan tässä kolmekin virhettä, että eri virkamiesten käsissä hyvin herkästi asiakirjat muuttuvat heille edullisempaan muotoon. Antakaa ymmärtää se, että johonkin hukkui alkuperäinen asiakirja ja tästä tuli otettua kopio, mutta oikeaksi todistetuksi jäi jäljennös. Virkamies hermona ei aina hoksaa, että on kaivettu "kuoppa" hänelle.
Jyväskylän KRP:n päällikkö rikosylikomisario Seppo Pietikäinen teki "tempun" KRP:n apulaispäälikölle Matti Tenhuselle 21.5.1985, kun pyysin Kortteen määräystä jonka teki 5.5.1983.
Pietikäinen todisti jäljennöksen oikeaksi, siis tyhjän A-nelosen ja nimikirjoituksensa kirjoitti keskelle arkkia. Tämän tempun teki tahallaan, että Tenhunen joutui kopionsa ottamaan Pietikäisen nimen alle. Ylä puoli jäi tyhjäksi, koska kopioitettava kirjoitus ei olisi mahtunut siihen, johon se olisi kuulunut.
Alkuperäinen Kortteen määräys oli Pietikäisen hallussa, mutta hän maksoi takaisin Tenhuselle "potutpottuina", kun joutui kesälomalle kesken tutkinnan.
Kyseinen temppu paljastui välittömästi kun arkki oli taitettu ennen siihen kopiointia ja toiseksi jäljennös tuli Helsingin postileimalla varustettuna. Arkin pinta oli murtunut, joka aiheutti mustia pisteitä jäljennökseen.
Jyväskylän KRP:n päällikkö rikosylikomisario Seppo Pietikäinen teki "tempun" KRP:n apulaispäälikölle Matti Tenhuselle 21.5.1985, kun pyysin Kortteen määräystä jonka teki 5.5.1983.
Pietikäinen todisti jäljennöksen oikeaksi, siis tyhjän A-nelosen ja nimikirjoituksensa kirjoitti keskelle arkkia. Tämän tempun teki tahallaan, että Tenhunen joutui kopionsa ottamaan Pietikäisen nimen alle. Ylä puoli jäi tyhjäksi, koska kopioitettava kirjoitus ei olisi mahtunut siihen, johon se olisi kuulunut.
Alkuperäinen Kortteen määräys oli Pietikäisen hallussa, mutta hän maksoi takaisin Tenhuselle "potutpottuina", kun joutui kesälomalle kesken tutkinnan.
Kyseinen temppu paljastui välittömästi kun arkki oli taitettu ennen siihen kopiointia ja toiseksi jäljennös tuli Helsingin postileimalla varustettuna. Arkin pinta oli murtunut, joka aiheutti mustia pisteitä jäljennökseen.
torstai 17. lokakuuta 2013
POLIISIT HÄVISIVÄT ASEJUTUN.
Keski-Suomen Lääninoikeus ei mennyt poliisien kehittämään "ansaan" ja näin hävisivät keksityn pyssyjutun, jonka varjolla yrittivät minut raivata mielisairaalaan. Poliiseita ei auttanut sekään, vaikka apuun saivat lääkintöhallituksen. Lääkintöhallituksen antama lausunto vahvistaa sen, että takana oli lopulta useita lääkäreitä, joiden "selkänahka " joutui koville asejutussa.Jämsän poliiseista kaksi yrittivät, että ottaisin aseeni takaisin 10.1.1985 klo 14.27. Poliiseille annoin "potkut", että ase on vietävä takaisin veljelleni Äänekoskelle.Siis 100 km päähän, että tämä on selvä todiste siitä, mihin kaikkeen voivat poliisit ryhtyä. Eivät ajattele sen vertaa kuinkka kalliiksi tämäkin asejuttu tuli veronmaksajille.
ASEJUTUSTA JATKOA.
Jämsän apulaisnimismies pyysi lausuntoa lääkintöhallitukselta 30.4.1984. Joeli Kangas pyynnössään mainitsee."Virtasen komisario Peltovuorelle lähettämien kirjeiden seuraamana".
Kysynkin, missä ovat mainitut kirjelmät, kun yhtään kirjettä en ole lähettänyt Peltovuorelle?
Lääkintöhallitus antoi antoi kirjallisen lausuntonsa:OTE:"Reino Virtasen mielentilasta on käynyt ilmi sellaisia seikkoja, että häntä psykiatrisen kokemuksen mukaan on pidettävä potentiaalisesti vaarallisena toisten hengelle tai terveydelle, minkä takia hänelle ei lääkintöhallituksen käsityksen mukaan tulisi myöntää ampuma-aseen hallussapitolupaa.
Pääjohtajan sijaisena ylijohtaja Timo Lehtinen Toimistopäällikkö Raimo A. Lahti".
Keski-Suomen Lääninoikeus antoi päätöksensä 21.12.1984.
"PERUSTELUT: Kyseessä oleva aseenkantolupa on myönnetty Virtaselle metsästysasetta varten. Vaikka Virtanen ei olekaan vuosiin lunastanut valtion metsästyskorttia, niin tämä seikka ei ole riittävä peruste aseenkantoluvan peruuttamiseen.
Asiakirjoista saadun selvityksen perusteella Virtanen ei ole käyttänyt kyseessä olevaa ampuma-asetta siten, että sen hallussapitolupa olisi tämän vuoksi pitänyt häneltä peruuttaa. Hänen ei myöskään ole selvitetty koskaan uhanneen ketään tällä aseella. Virtasen luonteesta, terveydentilasta ja käyttäytymisestä asiassa saadun selvityksen perusteella lääninoikeus katsoo, ettei hallussapitoluvan peruuttamiseen ole muutoinkaan ollut riittävää syytä.
Asetus ampuma-aseista ja ampumatarpeista 19 § 1 mom ja 24 § 1 mom. Ampuma-aseista ja ampumatarpeista annetun asetuksen 42 §:n 2 momentin mukaan ei tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla.
Esittelijäjäsen Aarne Reiman
Päätöksen tekemiseen ovat ottaneet osaa lääninoikeuden jäsenet, Jauhiainen , Spoof ja Reiman".
Kysynkin, missä ovat mainitut kirjelmät, kun yhtään kirjettä en ole lähettänyt Peltovuorelle?
Lääkintöhallitus antoi antoi kirjallisen lausuntonsa:OTE:"Reino Virtasen mielentilasta on käynyt ilmi sellaisia seikkoja, että häntä psykiatrisen kokemuksen mukaan on pidettävä potentiaalisesti vaarallisena toisten hengelle tai terveydelle, minkä takia hänelle ei lääkintöhallituksen käsityksen mukaan tulisi myöntää ampuma-aseen hallussapitolupaa.
Pääjohtajan sijaisena ylijohtaja Timo Lehtinen Toimistopäällikkö Raimo A. Lahti".
Keski-Suomen Lääninoikeus antoi päätöksensä 21.12.1984.
"PERUSTELUT: Kyseessä oleva aseenkantolupa on myönnetty Virtaselle metsästysasetta varten. Vaikka Virtanen ei olekaan vuosiin lunastanut valtion metsästyskorttia, niin tämä seikka ei ole riittävä peruste aseenkantoluvan peruuttamiseen.
Asiakirjoista saadun selvityksen perusteella Virtanen ei ole käyttänyt kyseessä olevaa ampuma-asetta siten, että sen hallussapitolupa olisi tämän vuoksi pitänyt häneltä peruuttaa. Hänen ei myöskään ole selvitetty koskaan uhanneen ketään tällä aseella. Virtasen luonteesta, terveydentilasta ja käyttäytymisestä asiassa saadun selvityksen perusteella lääninoikeus katsoo, ettei hallussapitoluvan peruuttamiseen ole muutoinkaan ollut riittävää syytä.
Asetus ampuma-aseista ja ampumatarpeista 19 § 1 mom ja 24 § 1 mom. Ampuma-aseista ja ampumatarpeista annetun asetuksen 42 §:n 2 momentin mukaan ei tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla.
Esittelijäjäsen Aarne Reiman
Päätöksen tekemiseen ovat ottaneet osaa lääninoikeuden jäsenet, Jauhiainen , Spoof ja Reiman".
KAKKO "KÄÄNSI KELKKANSA"?.
Vaasan hovioikeuden päätöksestä Kakko anoi KORKEIMMALTA OIKEUDELTA muutoksenhakuluvan viitekohdassa mainitussa asiassa 28.12.1984. Aikaisemmin olen tuonut esiin sen, että Kakko lähetti anomuksen myöhästyneenä KKO:lle. Monet, monet kerrat häntä muistutin, että anomuksen lähettäisi hyvissä ajoin, mutta epäilenkin sitä, että hänenkin piti luopua tällä tempulla jutun hoidosta. Epäilen, että olisiko poliisit käyneet häntä kiristämään vaikka yksityisetsivän luvan peruuttamisella tai sitten onko ollut liikkeellä suuriraha?
keskiviikko 16. lokakuuta 2013
MITÄ TAPAHTUI HAKOLAN KUOLEMAN JÄLKEEN?
Palaan 1983 heinäkuun tapahtumiin. Epäilen Peltovuoren olleen "päätekijänä" asejutussa. Kirjassani kerroin ensimmäisen yrityksen pääni menoksi, joka olisi tapahtunut vappuna. Mitä todennäköisemmin asialla olivat lääkärit, jotka ovat osallistuneet törkeään petokseen ja suojeluun.
Hakolan kuolemasta oli kulunut 10 päivää, kun yrittivät minut raivata mitä todennäköisemmin mielisairaalaan. Asiata hoiti pääasiassa Peltovuori, näin ainakin omasta kokemuksesta epäilen häntä.Tähän juttuun viittasi Kakko valituksessaan hovioikeuteen.
Tässä maassa saavat poliisit tehdä mitä vain joutumatta vastuuseen. Peltovuori kääntyi Jämsän nimismies Koposen puoleen 27.7.83. Nimismies lähetti asialle poliisit Aaro Ekosaaren ja Martti Lahden. Heille oli annettu tehtäväksi hakea aseeni minulta, mutta en ollut tuolloin kotona ja toiseksi asekin oli Äänekoslella veljelläni syksystä 1975 lähtien.
Epäilenkin, että aseenvarjolla olisivat minut vieneet mielisairaalaan. Mutta JUMALAN ARMOSTA olen yhä elossa. Veljelleni kertoi Peltovuori torstaina 28.7.1983,"että olin häntä puhelimessa uhannut kirveellä ja pyssyllä tappaa". Jos JUMALA ei olisi ollut suojelemassa minua, mitä todennäköisesti
Peltovuoren tutkinta olisi loppunut alkuunsa. Epäilenkin, että olisi antanut Kortteelle tiedotteen asiasta, että kaikki olikin Virtasen kuvittelua.
Kukaan ei olisi perään kuuluttanut, kun Hakola kuoli 10.7.1983 ja olisivat onnistuneet tehtävässä 27.7.1983 minut raivata pois penkomasta törkeätä petosjuttua.
29.8.1983 tein kantelun Kortteelle Peltovuoresta, mutta nyt jälkeenpäin olen tullut siihen tulokseen, että taisi Korte ja olla petoksen takuumiehenä, koska kanteluni ei aiheuttanut mitään hänen taholta.
Palaan myöhemmin tähän asejuttuun, että miten se lopulta päättyi.
Hakolan kuolemasta oli kulunut 10 päivää, kun yrittivät minut raivata mitä todennäköisemmin mielisairaalaan. Asiata hoiti pääasiassa Peltovuori, näin ainakin omasta kokemuksesta epäilen häntä.Tähän juttuun viittasi Kakko valituksessaan hovioikeuteen.
Tässä maassa saavat poliisit tehdä mitä vain joutumatta vastuuseen. Peltovuori kääntyi Jämsän nimismies Koposen puoleen 27.7.83. Nimismies lähetti asialle poliisit Aaro Ekosaaren ja Martti Lahden. Heille oli annettu tehtäväksi hakea aseeni minulta, mutta en ollut tuolloin kotona ja toiseksi asekin oli Äänekoslella veljelläni syksystä 1975 lähtien.
Epäilenkin, että aseenvarjolla olisivat minut vieneet mielisairaalaan. Mutta JUMALAN ARMOSTA olen yhä elossa. Veljelleni kertoi Peltovuori torstaina 28.7.1983,"että olin häntä puhelimessa uhannut kirveellä ja pyssyllä tappaa". Jos JUMALA ei olisi ollut suojelemassa minua, mitä todennäköisesti
Peltovuoren tutkinta olisi loppunut alkuunsa. Epäilenkin, että olisi antanut Kortteelle tiedotteen asiasta, että kaikki olikin Virtasen kuvittelua.
Kukaan ei olisi perään kuuluttanut, kun Hakola kuoli 10.7.1983 ja olisivat onnistuneet tehtävässä 27.7.1983 minut raivata pois penkomasta törkeätä petosjuttua.
29.8.1983 tein kantelun Kortteelle Peltovuoresta, mutta nyt jälkeenpäin olen tullut siihen tulokseen, että taisi Korte ja olla petoksen takuumiehenä, koska kanteluni ei aiheuttanut mitään hänen taholta.
Palaan myöhemmin tähän asejuttuun, että miten se lopulta päättyi.
KANTELUIDEN KASVUA.
Tiedotusvälineet kertoneet, että miten paljon kanteluita saavat oikeuskansleri ja eduskunnan oikeusasiamies vuosittain. Kantelujen määrät ovat olleet nousussa. Kysynkin, kuka tai keistä johtuu tämä kantelujen suuri kasvu?
Kukaan ei ole antanut tyhjentävää vastausta tähän. Omasta yli 30 vuoden kokemuksesta sanon ensin sen, mitä ihminen kylvää sitä sitten niittää. Syy löytyy aina lopulta virkamiehistä. On lähdetty ns. peittelylinjalle ja eivät ole ottaneet huomioon, että siitä saattaa kasvaa isokin juttu. Meitä valittajia on paljon ja olisi paljon, paljon enemmän, kun kukaan ei olisi lopettanut jutun ajamista kesken.
Pitäisi saada maahan puolueeton kansalaisista koottu tutkijaryhmä, joka ryhtyisi selvittämään virkamiesten tekemät päätökset, että ovatko viroissa tehneet rikosta ja näin ollen saattaa heidät vastuuseen välittömästi.
En usko sitä, että joku lähtisi valittamaan turhasta. Olen sen verran päässyt tutkimaan eri kansalaisten asiakirjoja, että aina löytyy syyllinen joka on aloittanut "kähminnän".
Kukaan ei ole antanut tyhjentävää vastausta tähän. Omasta yli 30 vuoden kokemuksesta sanon ensin sen, mitä ihminen kylvää sitä sitten niittää. Syy löytyy aina lopulta virkamiehistä. On lähdetty ns. peittelylinjalle ja eivät ole ottaneet huomioon, että siitä saattaa kasvaa isokin juttu. Meitä valittajia on paljon ja olisi paljon, paljon enemmän, kun kukaan ei olisi lopettanut jutun ajamista kesken.
Pitäisi saada maahan puolueeton kansalaisista koottu tutkijaryhmä, joka ryhtyisi selvittämään virkamiesten tekemät päätökset, että ovatko viroissa tehneet rikosta ja näin ollen saattaa heidät vastuuseen välittömästi.
En usko sitä, että joku lähtisi valittamaan turhasta. Olen sen verran päässyt tutkimaan eri kansalaisten asiakirjoja, että aina löytyy syyllinen joka on aloittanut "kähminnän".
ASEENKANTOLUPANI.
Otan esiin aseenkantolupani asian, että miten siinä poliisit menettelivät? Aseeni hakivat veljeltäni 27.7.1983. Aseenkantoluvan jättivät minulle ja näin epäilen heidän ajatelleen, että tähän ei puututa joa Virtanen unohtaa koko jutun sikseen. Poliisien toiminnasta valitin oikeuskanslerille ja tästä lähti asia liikkeelle.
Jämsän apulaisnimismies Joel Kangas piti palaverinsa 14.10.1983 klo 10.00. Ennen mennyt hänen järjestämään kokoukseen, koska minulle ei ollut osaa eikä arpaa poliisien järjestämään asejuttuun. Poliisit kävivät 11.10.1983 tuomassa kokouksesta kirjallisen ilmoituksen poliisit Timo Hietajärvi ja Väinö Kauppi.
Luvan perusteena olivat Peltovuoren kirjelmä ja Ekosaaren. Kangas perui lupani ja päätöksen sain samana päivänä klo 13.35. Nuor.konstaapelit Timo Hietajärvi ja Matti Rautanen hakivat lupani minulta välittömästi.
Jos olisin ollut syyllinen uhkauksiin, niin lupani olisi pitänyt ottaa välittömästi pois eli 27.7.1983.
Päätöksestä valitin lääninoikeuteen ja tästä se vasta rumpalli alkoi, kun poliisien piti keksiä jokin syy, kun minä en ollut uhkaillut ketään, vaikka Peltovuori sanoi veljelleni puhelimessa,että olin häntä uhannut puhelimessa kirveellä ja pyssyllä tappaa, siis 28.7.1983 noin klo 8.20.
Jämsän apulaisnimismies Joel Kangas piti palaverinsa 14.10.1983 klo 10.00. Ennen mennyt hänen järjestämään kokoukseen, koska minulle ei ollut osaa eikä arpaa poliisien järjestämään asejuttuun. Poliisit kävivät 11.10.1983 tuomassa kokouksesta kirjallisen ilmoituksen poliisit Timo Hietajärvi ja Väinö Kauppi.
Luvan perusteena olivat Peltovuoren kirjelmä ja Ekosaaren. Kangas perui lupani ja päätöksen sain samana päivänä klo 13.35. Nuor.konstaapelit Timo Hietajärvi ja Matti Rautanen hakivat lupani minulta välittömästi.
Jos olisin ollut syyllinen uhkauksiin, niin lupani olisi pitänyt ottaa välittömästi pois eli 27.7.1983.
Päätöksestä valitin lääninoikeuteen ja tästä se vasta rumpalli alkoi, kun poliisien piti keksiä jokin syy, kun minä en ollut uhkaillut ketään, vaikka Peltovuori sanoi veljelleni puhelimessa,että olin häntä uhannut puhelimessa kirveellä ja pyssyllä tappaa, siis 28.7.1983 noin klo 8.20.
maanantai 14. lokakuuta 2013
VAASAN HOVIOIKEUDEN PÄÄTÖS 30.10.1984.
Hovioikeuden tekemä päätös oli ennakolta arvattavissa. Muodon vuoksi on ollut hovioikeudessa äänestys. "Porkkanan antoivat jyrsittäväksi", kyseinen 4000 mk tuli kivusta ja särystä. Näin hovioikeus menetteli, että ei puuttunut ristikkäisiin tutkimuksiin leikkauskertomuksesta. Peltovuoren kootusta "esitelmästä" olisi hovioikeuden pitänyt saada selvä, että kaikki ei ole kohdalla ensinkään.
Ensimmäisen tuomarini Paavo Järvelän kirje oli liitteenä, sekä selvät kirjelmät joita asianajajani Tapani Kaipomäki toimitti oikeuskanslerille, joten vahvasti epäilenkin hovioikeuden ryhtyneen tietoisena suojelemaan törkeätä petosjuttua.
Hovioikeus, jos olisi lähtenyt lakia noudattamaan olisi hovioikeuden pitänyt raastuvanoikeuden tekemä päätös kumota ja määrätä myös puolueeton uusi esitutkinta jutussa. Näin ei toiminut Vaasan hovioikeus. Ryhtyi hyväosaisten puolelle ja törkeän petosjutun uhrin jätti suoraan sanoen heitteille.
Muistiini yhä palautuu Järvelän toteamus lääkäri Seppo Nyyssösen antamasta yhteenvedosta saa sellaisen kuvan, että siinä jotain salataan. Itse en edes unissakaan olisi uskonut, että mitä kaikkkea olivat lääkärit tehneet vahingokseni.
Ensimmäisen tuomarini Paavo Järvelän kirje oli liitteenä, sekä selvät kirjelmät joita asianajajani Tapani Kaipomäki toimitti oikeuskanslerille, joten vahvasti epäilenkin hovioikeuden ryhtyneen tietoisena suojelemaan törkeätä petosjuttua.
Hovioikeus, jos olisi lähtenyt lakia noudattamaan olisi hovioikeuden pitänyt raastuvanoikeuden tekemä päätös kumota ja määrätä myös puolueeton uusi esitutkinta jutussa. Näin ei toiminut Vaasan hovioikeus. Ryhtyi hyväosaisten puolelle ja törkeän petosjutun uhrin jätti suoraan sanoen heitteille.
Muistiini yhä palautuu Järvelän toteamus lääkäri Seppo Nyyssösen antamasta yhteenvedosta saa sellaisen kuvan, että siinä jotain salataan. Itse en edes unissakaan olisi uskonut, että mitä kaikkkea olivat lääkärit tehneet vahingokseni.
sunnuntai 13. lokakuuta 2013
VAASAN HOVIOIKEUDEN LUPAILUA 1984.
Soitin hovioikeuteen maanantaina 9.4.1984.Kysyin milloin juttu tulee esille? Esittelyn siirtäneet keskiviikolle 11.4.1984. Tiistaina 17.4.84 olin puhelinyhteydessä hovioikeuteen. Juttu on annettu esittelijälle. Torstaina 21.6.84 soitin hoviin ja kerroin rikosjutusta esittelijälle. Torstaina 12.7.84. soitin hovioikeuteen ja lupasivat päätöksen antavan kuukauden päästä.
Perjantaina 17.8.84 soitin jälleen hovioikeuteen saadakseni päätöksestä tietoa. Esittelijä lupasi, että vielä menee 1-2 kuukauteen päätöksen tekoon.
Perjantaina 17.8.84 soitin jälleen hovioikeuteen saadakseni päätöksestä tietoa. Esittelijä lupasi, että vielä menee 1-2 kuukauteen päätöksen tekoon.
lauantai 12. lokakuuta 2013
YKSITYISETSIVÄ JUSSI KAKON TOINEN KÄYNTTI LUONANI 29.2.1984
Kertoi "pean-nimen takana Cril-kirjainten jäänteitä näkyi." Olivat useamman miehen kanssa jäljennöstä tarkastelleet. Mikroskooppikuvat eivät olleet vielä valmistuneet. Näin asia todellisuudessa on, että crile-nimi oli jokaisessa kohdassa peitetty ja päälle kirjoitettu pean.
Kyseessä oleva väärennös on nähtävissä kirjassani ISÄN PUUMERKKI sivulla 71. Epäilykseni Peltovuoren tutkintaan sen kun kasvaa, mitä enemmän petosjuttuun tutustuu. Jyväskylän kaupungin tuomari Pertti Kurkinen "hoiti oman tehtävänsä" ja nyt se on vuorostaan Vaasan hovioikeuden "harmina" miten tästä eteenpäin menetellä?
Kyseessä oleva väärennös on nähtävissä kirjassani ISÄN PUUMERKKI sivulla 71. Epäilykseni Peltovuoren tutkintaan sen kun kasvaa, mitä enemmän petosjuttuun tutustuu. Jyväskylän kaupungin tuomari Pertti Kurkinen "hoiti oman tehtävänsä" ja nyt se on vuorostaan Vaasan hovioikeuden "harmina" miten tästä eteenpäin menetellä?
Peltovuoren tutkimus ja Kakon tutkimusten erilaisuudet
Vaasan hovioikeudessa oli käsiteltävänä täysin vastakkaiset tutkimukset leikkauskertomuksesta 12.12.1979. Kakon tutkinta perustui alkuperäisestä leikkauskertomuksesta otettuun kopioon. Peltovuoren tutkinnan perusteena oli ja kopio samasta sairaskertomuksesta. Peltovuori ei meinannut näyttää kopiota minulle, johon oli kirjoittettu pean- sanan jälkeen ch - kirjaimet ja nämä ylimääräiset kirjaimet oli peitetty valkoisellakorjauslakalla. Kopiota katsoin valoa vasten ja peittelyt näkyi selvästi, sekä kyseessä oli A- kolmearkki. Sama on nyt liitteenä esitutkintapöytäkirjan liitteenä no:2.
Jos otetaan alkuperäisestä sairaskertomuksesta kopio ja kertomusta olisi tätä ennen pihdin nimeä menty peittelemään korjauslakalla, niin kopiossa ei näy sitä valkoistakorjauslakkaa.
En tiedä mitä Vaasan Hovioikeus tuumaillut, kun kaksi tutkimusta heillä samasta asiakirjasta ja tutkimukset täysinvastakkaiset siitä asiakirjasta?
Jos otetaan alkuperäisestä sairaskertomuksesta kopio ja kertomusta olisi tätä ennen pihdin nimeä menty peittelemään korjauslakalla, niin kopiossa ei näy sitä valkoistakorjauslakkaa.
En tiedä mitä Vaasan Hovioikeus tuumaillut, kun kaksi tutkimusta heillä samasta asiakirjasta ja tutkimukset täysinvastakkaiset siitä asiakirjasta?
perjantai 11. lokakuuta 2013
Yksityisetsivä Jussi Kakon tutkimus.
Potkut annoin Toivoselle 1.2.1984.Veljeni palkkasi etsivän tutkimaan asiakirjan väärennöstä 15.2.1984. Tulivat luokseni kyseisenä päivänä klo 16.00. Annoin heidän lukea leikkauskertomukseni, joka päivätty 12.12.1979. Pihdin nimen lopussa on aina pisempi väli. Tämän aiheutti se, kun alkuperäisen pihdin nimessä oli kaksi kirjainta enemmän. Sitten annoin heidän katsoa väärennöksestä otettua kopiota. Käskin heidän katsoa kopiota kiikarilla siten, että kiikarilla katsoivat toisinpäin kuin katsotaan luontoa. Kakko sanoi;" ompa kopion ottajalle sattunut työtapaturma, kun on mennyt ottamaan tarkan kopion. Selvästi näkyy, että pean sanan takana on selviä konekirjoituksenkoneen painautumia. Cr-kirjainten päälle oli kirjoitettu pean-sana". Kakko otti mukaansa kopion ja kopiosta lupasi ottaa mikroskoopikuvat. Epäili sitä onnistuuko saamaan näkyville peitetyt kirjaimet.
Kakko laittoi Vaasan hovioikeuteen mikroskooppikuvat selventääkseen valituksessa mainittua kopiota.
Kakko laittoi Vaasan hovioikeuteen mikroskooppikuvat selventääkseen valituksessa mainittua kopiota.
torstai 10. lokakuuta 2013
JUSSI KAKON VASTIN VAASAN HOVIOIKEUDELLE 14.3.1984
Vaasan hovioikeudelle
Asia: Asianomistajan vastinen tuomittujen valituksiin.
Valittajat: Kirurgian erikoislääkäri Allan Armas Särkilahti, Sisätautien erikoislääkäri John Henry Melin ja sairaanhoitaja Kaija Tuulikki Kalliolinna.
Juttu: Huolimattomuudesta tehty virkavirhe ja ruumiinvamman tuottamus, josta Jyväskylän raastuvanpoikeuden II osasto on antanut päätöksensä DN:o R 83/693 31.1.1984.
Oma Valitukseni: Selventääkseni omassa valituksessani esittämääni asiaa, liitäs oheen kaksi valokuvasuurennusta valitukseni liitteenä olleesta laparotomialausunnosta. Kyseessä ei ole uusi todiste, vaan sen tarkastelun helpoittamiseksi tehty suurennus. ------
Edelläsanottuun nojaten pyydän kunnioittavasti, että Hovioikeus hylkäisi kokonaan asiassa tuomittujen Särkilahden, Melinin ja Kalliolinnan valitukset ja pysyttäisi asiassa annetut rangaistukset ennallaan ottaen kuitenkin huomioon muut vaatimukseni.
Jämsänkoskella 14. päivänä maaliskuuta 1984
Asia: Asianomistajan vastinen tuomittujen valituksiin.
Valittajat: Kirurgian erikoislääkäri Allan Armas Särkilahti, Sisätautien erikoislääkäri John Henry Melin ja sairaanhoitaja Kaija Tuulikki Kalliolinna.
Juttu: Huolimattomuudesta tehty virkavirhe ja ruumiinvamman tuottamus, josta Jyväskylän raastuvanpoikeuden II osasto on antanut päätöksensä DN:o R 83/693 31.1.1984.
Oma Valitukseni: Selventääkseni omassa valituksessani esittämääni asiaa, liitäs oheen kaksi valokuvasuurennusta valitukseni liitteenä olleesta laparotomialausunnosta. Kyseessä ei ole uusi todiste, vaan sen tarkastelun helpoittamiseksi tehty suurennus. ------
Edelläsanottuun nojaten pyydän kunnioittavasti, että Hovioikeus hylkäisi kokonaan asiassa tuomittujen Särkilahden, Melinin ja Kalliolinnan valitukset ja pysyttäisi asiassa annetut rangaistukset ennallaan ottaen kuitenkin huomioon muut vaatimukseni.
Jämsänkoskella 14. päivänä maaliskuuta 1984
jatkoa Kakon valitukseen Vaasan hovioikeuteen
Koska minua edustanut lakimies ei mielestään pitänyt menettämiäni työtulojs ja muita kulujani mainitsemisen arvoisina, vaan pienensi korvausvaatimustani tahtoni vastaisesti erittelemättä edes sitä kunnolla, olen tehnyt hänen toimistaan kantelun. Tämän vuoksi haluankin tässä esittää Hovioikeudelle oman henkilökohtaisen korvausvaateeni, joka käsittää nekin erät jotka lakimieheni omavaltaisesti "karsi".
Lisäksi raastuvanoikeudessa ei tullut kunnolla selvitetyksi, että oikeuden saaminen tässä asiassa on aiheuttanut minulle muitakin kuluja kuin välittömät oikeudenkäynttikulut. Samoin jäi täysin selvittämättä se tosiseikka, että vaikka minulle olikin polvivammani vuoksi myönnetty pysyvä työkyvyttömyyseläke, olisin aivan hyvin voinut jatkaa toimintaani osakkaana salaojayrityksessäni ja harjoittaa tähän liittyvää tarvikemyyntiä parin vuosikymmenen kokemuksineni. Olisin voinut jatkaa ellei tässä jutussa syytettynä oleva työryhmä olisi jättänyt vatsaani instrumenttia seurauksin, jopa tekivät kaiken työnteon minulle mahdottomaksi. Tämän prosessin seurauksena olen menettänyt täysin terveyteni ja myöskin maineeni, sillä minua on tässä yhteydessä pyritty leimaamaan juttuni vuoksi seonneeksi. Tästä on minulle ja perheelleni aiheutunut tarpeetonta kärsimystä. Aseenkantolupani on yritetty peruuttaa vetoamalla häiriintyneeseen mielentilaani, joten tuskin enää tämän julkisuuteen tulon jälkeen pystyisin hoitamaan liikeasioitani vaikka fyysinen terveyteni jollakin ihmeopilla palautuisi.
Oheenliitettyyn laskelmaani perustuen vaadinkin nyt että Hovioikeus määräisi syytetyt Allan Armas Särkilahden, John Henry Melinin sekä Kaija Tuulikki Kalliolinnan korvaamaan minulle yhteisvastuullisesti minulle tässä jutussa aiheutuneet oikeuskulut 12.410,90 markalla ja hoitokulut 15.419,28 markalla.
Samoin laskelmaan perustuen vaadin että syytetyt ja vastaaja, KIeski-Suomen sairaanhoitopiirin kuntainliitto, määrättäisiin yhteisvastuullisesti
Lisäksi raastuvanoikeudessa ei tullut kunnolla selvitetyksi, että oikeuden saaminen tässä asiassa on aiheuttanut minulle muitakin kuluja kuin välittömät oikeudenkäynttikulut. Samoin jäi täysin selvittämättä se tosiseikka, että vaikka minulle olikin polvivammani vuoksi myönnetty pysyvä työkyvyttömyyseläke, olisin aivan hyvin voinut jatkaa toimintaani osakkaana salaojayrityksessäni ja harjoittaa tähän liittyvää tarvikemyyntiä parin vuosikymmenen kokemuksineni. Olisin voinut jatkaa ellei tässä jutussa syytettynä oleva työryhmä olisi jättänyt vatsaani instrumenttia seurauksin, jopa tekivät kaiken työnteon minulle mahdottomaksi. Tämän prosessin seurauksena olen menettänyt täysin terveyteni ja myöskin maineeni, sillä minua on tässä yhteydessä pyritty leimaamaan juttuni vuoksi seonneeksi. Tästä on minulle ja perheelleni aiheutunut tarpeetonta kärsimystä. Aseenkantolupani on yritetty peruuttaa vetoamalla häiriintyneeseen mielentilaani, joten tuskin enää tämän julkisuuteen tulon jälkeen pystyisin hoitamaan liikeasioitani vaikka fyysinen terveyteni jollakin ihmeopilla palautuisi.
Oheenliitettyyn laskelmaani perustuen vaadinkin nyt että Hovioikeus määräisi syytetyt Allan Armas Särkilahden, John Henry Melinin sekä Kaija Tuulikki Kalliolinnan korvaamaan minulle yhteisvastuullisesti minulle tässä jutussa aiheutuneet oikeuskulut 12.410,90 markalla ja hoitokulut 15.419,28 markalla.
Samoin laskelmaan perustuen vaadin että syytetyt ja vastaaja, KIeski-Suomen sairaanhoitopiirin kuntainliitto, määrättäisiin yhteisvastuullisesti
maanantai 7. lokakuuta 2013
JATKOA KAKON VALITUKSESTA VAASAN HOVIOIKEUTEEN
KORVAUSVAATIMUS:
Koska minua edustanut lakimies ei mielestään pitänyt menettämiäni työtuloja ja muita kulujani mainitsemisen arvoisina, vaan pienensi korvausvaatimustani tahtoni vastaisesti erittelemättä edes sitä kunnolla, olen tehnyt hänen toimistaan kantelun. Tämän vuoksi haluankin tässä esittää Hovioikeudelle oman henkilökohtaisen korvausvaateeni, joka käsittää nekin erät jotka lakimieheni omavaltaisesti "karsi".
Lisäksi raastuvanoikeudessa ei tullut kunnolla selvitetyksi, että oikeuden saaminen tässä asiassa on aiheuttanut minulle muitakin kuluja kuin välittömät oikeudenkäynttikulut. Samoin jäi täysin selvittämättä se tosiseikka, että vaikka minulle olikin polvivammani vuoksi myönnetty pysyvä työkyvyttömyyseläke, olisin aivan hyvin voinut jatkaa toimintaani osakkaana salaojayrityksessäni ja harjoittaa tähän liittyvää tarvikemyyntiä parin vuosikymmenen kokemuksineni. Olisin voinut jatkaa ellei tässä jutussa syytettynä oleva työryhmä olisi jättänyt vatsaani instrumenttia seurauksin, jotka tekivät kaiken työnteon minulle mahdottomaksi. Tämän prosessin seurauksena olen menettänyt täysin terveyteni ja myöskin maineeni, sillä minua on tässä yhteydessä pyritty leimaamaan juttuni vuoksi seonneeksi. Tästä on minulle ja perheelleni aiheutunut tarpeetonta kärsimystä. Aseenkantolupani on yritetty peruuttaa vetoamalla häiriintyneeseen mielentilaani, joten tuskin enää tämän julkisuuteen tulon jälkeen pystyisin hoitamaan liikeasioitani vaikka fyysinen terveyteni jollakin ihmeopilla palautuisi.
Oheenliitettyyn laskelmaani perustuen vaadinkin nyt että Hovioikeus määräisi syytetyt Allan Armas Särkilahden, John Henry Melinin sekä Kaija Tuulikki Kalliolinnan korvaamaan minulle yhteisvastuullisesti minulle tässä jutussa aiheutuneet oikeuskulut 12.410.90 markalla ja hoitokulut 15.419,28 markalla.
Samoin laskelmaan perustuen vaadin syytetyt ja vastaaja, Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kuntainliitto, määrättäisiin yhteisvastuullisesti korvaamaan minulle kärsimästäni kivusta ja särystä jo aiemmin vaatimani summan, tämän jutun yhteydessä kärsimyksistä 50.000 mk ja minulle aiheutettujen fyysisten ja syykkisten vammojen vuoksi menettämistäni sivutuloista, jotka minulta tämän hoitovirheen vuoksi on jäänyt ja jää saamatta hyvin varovaisesti arvioiden 200.000 mk, eli yhteensä jo saamani 8.000 mk:n lisäksi kivusta, särystä ja muusta haitasta sekä menetyistä työ- ja myyntituloista 272.000 mk.
Koska saamistani lääkärilausunnoista ilmenee, että lääkärit eivät ole kaikin osin kyenneet määrittelemään niitä vaikutuksia, lähinnä kemiallisia, jotka vatsaani hoitovirheen yhteydessä jätetystä suonipuristimesta minulle on aiheutunut, pyydän kunnioittavasti, että Hovioikeus varaisi minulle mahdollisuuden myöhemmin esittää vaatimuksia. Lääketiedehän voi kehittyä niin pitkälle, että asiantuntijatkin rohkenevat kirjatietoon nojautuen myöntää, että seittemän kuukautta vatsassa olleen käytetyn leikkausinstrumentin aiheuttama ainakin yhtä pitkään jatkuvasti kestänyt laaja-alainen infektio voi heikentää pysyvästi työkykyä ja aiheuttaa muutakin kuin nyt tunnettua haittaa.
Jämsänkoskella 28 päivänä helmikuuta 1984
Reino Tapani Virtanen
entinen salaojaurakoitsija, Jämsänkoski
Kirjoitti
Jussi Kakko
yksityisetsivä
Pl 128
40101 Jyväskylä
Liitteet: Otteet raastuvanoikeuden pöytäkirjoista 13.12.1983 ja 31.1.1984
Valokopio potilaskortista. Korvausvaadalaskelma. 2 lääkärintodistusjäljennöstä. Sairauskertomus.
Koska minua edustanut lakimies ei mielestään pitänyt menettämiäni työtuloja ja muita kulujani mainitsemisen arvoisina, vaan pienensi korvausvaatimustani tahtoni vastaisesti erittelemättä edes sitä kunnolla, olen tehnyt hänen toimistaan kantelun. Tämän vuoksi haluankin tässä esittää Hovioikeudelle oman henkilökohtaisen korvausvaateeni, joka käsittää nekin erät jotka lakimieheni omavaltaisesti "karsi".
Lisäksi raastuvanoikeudessa ei tullut kunnolla selvitetyksi, että oikeuden saaminen tässä asiassa on aiheuttanut minulle muitakin kuluja kuin välittömät oikeudenkäynttikulut. Samoin jäi täysin selvittämättä se tosiseikka, että vaikka minulle olikin polvivammani vuoksi myönnetty pysyvä työkyvyttömyyseläke, olisin aivan hyvin voinut jatkaa toimintaani osakkaana salaojayrityksessäni ja harjoittaa tähän liittyvää tarvikemyyntiä parin vuosikymmenen kokemuksineni. Olisin voinut jatkaa ellei tässä jutussa syytettynä oleva työryhmä olisi jättänyt vatsaani instrumenttia seurauksin, jotka tekivät kaiken työnteon minulle mahdottomaksi. Tämän prosessin seurauksena olen menettänyt täysin terveyteni ja myöskin maineeni, sillä minua on tässä yhteydessä pyritty leimaamaan juttuni vuoksi seonneeksi. Tästä on minulle ja perheelleni aiheutunut tarpeetonta kärsimystä. Aseenkantolupani on yritetty peruuttaa vetoamalla häiriintyneeseen mielentilaani, joten tuskin enää tämän julkisuuteen tulon jälkeen pystyisin hoitamaan liikeasioitani vaikka fyysinen terveyteni jollakin ihmeopilla palautuisi.
Oheenliitettyyn laskelmaani perustuen vaadinkin nyt että Hovioikeus määräisi syytetyt Allan Armas Särkilahden, John Henry Melinin sekä Kaija Tuulikki Kalliolinnan korvaamaan minulle yhteisvastuullisesti minulle tässä jutussa aiheutuneet oikeuskulut 12.410.90 markalla ja hoitokulut 15.419,28 markalla.
Samoin laskelmaan perustuen vaadin syytetyt ja vastaaja, Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kuntainliitto, määrättäisiin yhteisvastuullisesti korvaamaan minulle kärsimästäni kivusta ja särystä jo aiemmin vaatimani summan, tämän jutun yhteydessä kärsimyksistä 50.000 mk ja minulle aiheutettujen fyysisten ja syykkisten vammojen vuoksi menettämistäni sivutuloista, jotka minulta tämän hoitovirheen vuoksi on jäänyt ja jää saamatta hyvin varovaisesti arvioiden 200.000 mk, eli yhteensä jo saamani 8.000 mk:n lisäksi kivusta, särystä ja muusta haitasta sekä menetyistä työ- ja myyntituloista 272.000 mk.
Koska saamistani lääkärilausunnoista ilmenee, että lääkärit eivät ole kaikin osin kyenneet määrittelemään niitä vaikutuksia, lähinnä kemiallisia, jotka vatsaani hoitovirheen yhteydessä jätetystä suonipuristimesta minulle on aiheutunut, pyydän kunnioittavasti, että Hovioikeus varaisi minulle mahdollisuuden myöhemmin esittää vaatimuksia. Lääketiedehän voi kehittyä niin pitkälle, että asiantuntijatkin rohkenevat kirjatietoon nojautuen myöntää, että seittemän kuukautta vatsassa olleen käytetyn leikkausinstrumentin aiheuttama ainakin yhtä pitkään jatkuvasti kestänyt laaja-alainen infektio voi heikentää pysyvästi työkykyä ja aiheuttaa muutakin kuin nyt tunnettua haittaa.
Jämsänkoskella 28 päivänä helmikuuta 1984
Reino Tapani Virtanen
entinen salaojaurakoitsija, Jämsänkoski
Kirjoitti
Jussi Kakko
yksityisetsivä
Pl 128
40101 Jyväskylä
Liitteet: Otteet raastuvanoikeuden pöytäkirjoista 13.12.1983 ja 31.1.1984
Valokopio potilaskortista. Korvausvaadalaskelma. 2 lääkärintodistusjäljennöstä. Sairauskertomus.
JUSSI KAKON VALITUS VAASAN HOVIOIKEUTEEN 28.2.1984
Veljeni Hannu palkkasi yksityisetsivän Jussi Kakon hoitamaan asiaani Raimo Toivosen jäljiltä.
"VALITUS 1984-02-28. 1 (4)
VAASAN HOVIOIKEUDELLE JYVÄSKYLÄN RAASTUVANOIKEUDEN VÄLITYKSIN
Asia: A . Oikeuskanslerin määräyksestä syyttäjä vastaan Allan Armas Särkilahti, JohnHenry Melin ja Kaija Tuulikki Kalliolinna aiheena huolimattomuudesta tehty virkavirhe ja minulle Reino Tapani Virtaselle, asianomistajalle, tuotettu ruumiinvamma. Diaarinumero R 83/693.
B. Vahingonkorvausvelvollisuusasia, jossa vastaajana oli Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kuntainliitto ja kantajana allekirjoittanut Reino Virtanen. Tämä asia, joka oli merkitty diariinumerolla S 83/12, käsiteltiin yhdistettynä edellämainitun asian kanssa, koska niitä ei asiayhteytensä vuoksi olisi voinut eroittaakaan.
Valituksenalainen päätös:
Jyväskylän raastuvanoikeuden II osasto teki näissä edellämainituissa asioissani 31 päivänä tammikuuta 1984 päätöksen, johon välittömästi ilmoitin tyytymättömyyteni kokonaisuudessaan.
Muutosta haetaan:
Ilmoitan kunnioittavasti Hovioikeudelle olevani tyytymätön päätökseen siltä osin kuin se koskee rangaistuksen mittaamisperusteluja ja sovellettuja lainkohtia taikka minulle tässä asiassa maksettavaksi määrättyjä korvauksia.
Sen lisäksi mitä Jyväskylän raastuvanoikeudessa on jo asian käsittelyn yhteydessä sanottu, haluan tuoda Hovioikeuden tietoon seuraavaa:
Päätösperustelut:
Vaikka raastuvanoikeus on mielestäni aivan oikein todennut että kyseessä on ollut kaikkien syytettyjen, Särkilahden, Melinin ja Kalliolinnan osalta yksin teoin tehty virkavirhe ja ruumiinvamman tuottamus, niin eräs osatekijä on mielestäni sivuutettu aivan olankohautuksella. Katson nimittäin että samalla kun minulle on leikkauksen yhteydessä jätetty huolimattomuutta suonipuristimet useiksi kuukausiksi vatsaan ja aiheutettu Rikoslain 21 luvun 10 §:ssä sairaus on sen lisäksi minulle aiheutettu Rikoslain 21 luvun 12 §:ssä tarkoitettu hengenvaara, jonka ei ole katsottava sisältyvän edellämainittuun 10§:ään.
Itse uskon vakaasti, että vatsaani jätetty instrumentti on ollut tyypiltään crile, joka on pean-puristinta huomattavasti teräväkärkisempi. Tämä väitteeni perustuu siihen, että leikkauksen aikoihin puhuttiin asiapapereissa crileästä. Nimi `pean`on otettu esiin myöhemmin ettei asia tuntuisi niin pahalta. Ylilääkäri Nyyssönen on muiden muassa käyttänyt instrumentista nimitystä `crile`, vaikka onkin myöhemmin pyörtänyt sanansa. Lisäksi uskon, että potilaskortissani on aiemmin lukenut sana `crile`tai `craili`sillä kohtaa missä nyt lukee korjailemalla muodostettu sana `pean`. Oheen liitetyssä kyseisen kortin ensimmäisessä valokopiossa näkyy mielestäni suhteellisen selvästi sana `pean`"alla" CR-alkuinen sana. Tämän korjauksen takana uskon olevan halun salata sen tosiasian, että vatsassani ollut instrumentti oli todella vaarallinen. Koska tätä näkemystäni ei kovinkaan vakavasti tutkittu, katson ettei päätöksessä ole voitu ottaa riittävästi huomioon teräväkärkisten pihtien aiheuttamaa vaaraa.
Mutta olipa instrumentin nimi mikä hyvänsä, niin oikeudenkäynttiasiakirjoista ilmenee täysin yksiselitteisin sanakääntein, että sekä crile- että pean-puristimet ovat suljettuna ollessaan melkoisessa jännitystilassa, aivan kuin jännitetty teräsjousi. Samoin asiakirjoista ilmenee, että vatsaani jääneeksi väitetty instrumentti on ilman minkaanlaista väkivaltaista käsittelyä sisäisistä jännityksistään johtuen "paukahtanut" kappaleiksi. Tällöin muodostuivat veitsenterävät leikkauspinnat. Ellen olisi itse aktiivisesti hakeutunut lääkärinhoitoon ja ellen yhteensattumien vuoksi olisi joutunut aivan toisenlaisen tutkimuksen sijaan läpivalaisuröntgeniin, olisivat puristimet aivan varmasti jääneet vatsaani loppuiäkseni. Tosin tämä loppuikä ei ehkä olisi näinollen ollut kovin pitkä sillä tuskin puristimet olisivat enää kauan kestäneet vatsassani kun kerran hajosivat omia aikojaan valokuvauksessa ollessaan.
Edelläsanomaani viitaten totean, että vatsaani jätetty suonipuristin muodosti tuottamiensa välittömien vaikutusten lisäksi aivan suoran ja täysin ehdottoman hengenvaaran, jonka poistamiseksi kukaan syytetyistä ei ryhtynyt mihinkään toimiin. Sensijaan voidaan katsoa täysin osoitetuksi, että puristin jäi vatsaani syytettyjen mielestäni törkeän laiminlyönnin vuoksi. Sitä, että syytetyt eivät ole kyenneet, sen enempää kuin raastuvanoikeuskaan, päättelemään kenen velvollisuuksiin instrumenttien seuranta olisi kuulunut, ei voida pitää mitenkään lieventävänä seikkana. Sehän mielestäni osoittaa vain holtittomuutta ja välinpitämättömyyttä.
Koska instrumentin katkeamisvaaran ei voida katsoa sisltyvän Rikoslain 21 luvun 10 §:ssä tarkoitettuun ruumiinvammaan tai sairauteen, katson että tuomiolauselman tulisi sisällyttä siinä jo olevien lainkohtien läsäksi myös Rikoslain 21 luvun 12 §."
(jatkuu)
"VALITUS 1984-02-28. 1 (4)
VAASAN HOVIOIKEUDELLE JYVÄSKYLÄN RAASTUVANOIKEUDEN VÄLITYKSIN
Asia: A . Oikeuskanslerin määräyksestä syyttäjä vastaan Allan Armas Särkilahti, JohnHenry Melin ja Kaija Tuulikki Kalliolinna aiheena huolimattomuudesta tehty virkavirhe ja minulle Reino Tapani Virtaselle, asianomistajalle, tuotettu ruumiinvamma. Diaarinumero R 83/693.
B. Vahingonkorvausvelvollisuusasia, jossa vastaajana oli Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kuntainliitto ja kantajana allekirjoittanut Reino Virtanen. Tämä asia, joka oli merkitty diariinumerolla S 83/12, käsiteltiin yhdistettynä edellämainitun asian kanssa, koska niitä ei asiayhteytensä vuoksi olisi voinut eroittaakaan.
Valituksenalainen päätös:
Jyväskylän raastuvanoikeuden II osasto teki näissä edellämainituissa asioissani 31 päivänä tammikuuta 1984 päätöksen, johon välittömästi ilmoitin tyytymättömyyteni kokonaisuudessaan.
Muutosta haetaan:
Ilmoitan kunnioittavasti Hovioikeudelle olevani tyytymätön päätökseen siltä osin kuin se koskee rangaistuksen mittaamisperusteluja ja sovellettuja lainkohtia taikka minulle tässä asiassa maksettavaksi määrättyjä korvauksia.
Sen lisäksi mitä Jyväskylän raastuvanoikeudessa on jo asian käsittelyn yhteydessä sanottu, haluan tuoda Hovioikeuden tietoon seuraavaa:
Päätösperustelut:
Vaikka raastuvanoikeus on mielestäni aivan oikein todennut että kyseessä on ollut kaikkien syytettyjen, Särkilahden, Melinin ja Kalliolinnan osalta yksin teoin tehty virkavirhe ja ruumiinvamman tuottamus, niin eräs osatekijä on mielestäni sivuutettu aivan olankohautuksella. Katson nimittäin että samalla kun minulle on leikkauksen yhteydessä jätetty huolimattomuutta suonipuristimet useiksi kuukausiksi vatsaan ja aiheutettu Rikoslain 21 luvun 10 §:ssä sairaus on sen lisäksi minulle aiheutettu Rikoslain 21 luvun 12 §:ssä tarkoitettu hengenvaara, jonka ei ole katsottava sisältyvän edellämainittuun 10§:ään.
Itse uskon vakaasti, että vatsaani jätetty instrumentti on ollut tyypiltään crile, joka on pean-puristinta huomattavasti teräväkärkisempi. Tämä väitteeni perustuu siihen, että leikkauksen aikoihin puhuttiin asiapapereissa crileästä. Nimi `pean`on otettu esiin myöhemmin ettei asia tuntuisi niin pahalta. Ylilääkäri Nyyssönen on muiden muassa käyttänyt instrumentista nimitystä `crile`, vaikka onkin myöhemmin pyörtänyt sanansa. Lisäksi uskon, että potilaskortissani on aiemmin lukenut sana `crile`tai `craili`sillä kohtaa missä nyt lukee korjailemalla muodostettu sana `pean`. Oheen liitetyssä kyseisen kortin ensimmäisessä valokopiossa näkyy mielestäni suhteellisen selvästi sana `pean`"alla" CR-alkuinen sana. Tämän korjauksen takana uskon olevan halun salata sen tosiasian, että vatsassani ollut instrumentti oli todella vaarallinen. Koska tätä näkemystäni ei kovinkaan vakavasti tutkittu, katson ettei päätöksessä ole voitu ottaa riittävästi huomioon teräväkärkisten pihtien aiheuttamaa vaaraa.
Mutta olipa instrumentin nimi mikä hyvänsä, niin oikeudenkäynttiasiakirjoista ilmenee täysin yksiselitteisin sanakääntein, että sekä crile- että pean-puristimet ovat suljettuna ollessaan melkoisessa jännitystilassa, aivan kuin jännitetty teräsjousi. Samoin asiakirjoista ilmenee, että vatsaani jääneeksi väitetty instrumentti on ilman minkaanlaista väkivaltaista käsittelyä sisäisistä jännityksistään johtuen "paukahtanut" kappaleiksi. Tällöin muodostuivat veitsenterävät leikkauspinnat. Ellen olisi itse aktiivisesti hakeutunut lääkärinhoitoon ja ellen yhteensattumien vuoksi olisi joutunut aivan toisenlaisen tutkimuksen sijaan läpivalaisuröntgeniin, olisivat puristimet aivan varmasti jääneet vatsaani loppuiäkseni. Tosin tämä loppuikä ei ehkä olisi näinollen ollut kovin pitkä sillä tuskin puristimet olisivat enää kauan kestäneet vatsassani kun kerran hajosivat omia aikojaan valokuvauksessa ollessaan.
Edelläsanomaani viitaten totean, että vatsaani jätetty suonipuristin muodosti tuottamiensa välittömien vaikutusten lisäksi aivan suoran ja täysin ehdottoman hengenvaaran, jonka poistamiseksi kukaan syytetyistä ei ryhtynyt mihinkään toimiin. Sensijaan voidaan katsoa täysin osoitetuksi, että puristin jäi vatsaani syytettyjen mielestäni törkeän laiminlyönnin vuoksi. Sitä, että syytetyt eivät ole kyenneet, sen enempää kuin raastuvanoikeuskaan, päättelemään kenen velvollisuuksiin instrumenttien seuranta olisi kuulunut, ei voida pitää mitenkään lieventävänä seikkana. Sehän mielestäni osoittaa vain holtittomuutta ja välinpitämättömyyttä.
Koska instrumentin katkeamisvaaran ei voida katsoa sisltyvän Rikoslain 21 luvun 10 §:ssä tarkoitettuun ruumiinvammaan tai sairauteen, katson että tuomiolauselman tulisi sisällyttä siinä jo olevien lainkohtien läsäksi myös Rikoslain 21 luvun 12 §."
(jatkuu)
sunnuntai 6. lokakuuta 2013
TOINEN OIKEUDENISTUNTO 31.1.1984.
Kävi toteen lääkintöhallituksen lakimiehen sanonta,"herkitkaa tarkkaan lääkäreitten syyttämistä jutussa, sillä voit koko jutun hävitä, kun lääkärit pistävät asialle ammattijuristinsa". Tämän hän sanoi puhelimessa 1981. Asianajajani Raimo Toivonen lähetti minulle kirjelmän oikeuden päätöksestä.
"Särkilahti tuomittiin ruumiinvamman tuottamuksesta virkamiehenä 20 x 150 mk:n sakkoon =3000 mk, Melin 15 x 150 mk = 2250 mk ja Kalliolinna 15 x 38 mk = 570 mk. Lainkohdat rikoslaki 21:10, 40:21 ja 7:1. Vaatimus enemmän korvauksen saamiseksi kivusta ja särystä hylättiin. Myös vaada järjestelykuluista ja puhelinkuluista hylättiin. Tuomitut velvoitettiin maksamaan todistajan palkkioita valtiolle 1.174 mk ja minun palkkiotani 5.500 mk.
Päätöksen oikeellisuuden harkinta on vaikeata koska vertailutapauksia ei juuri ole. Muistan, että Juhani Jansson tuomittiin aikoinaan 40 päiväsakkoon ja maksamaan potilaalleen suuret korvaukset. Potilas on edelleenkin tajuton.
Todistaja Silvola vertasi vammaasi sääriluun murtumaan. V.1979 oli korvaus kivusta ja särystä sääriluun murtumatapauksessa liikennevakuutusnormien mukaan 850- 4.000 mk. Näytön esittäminen kivun ja säryn määrästä on vaikeata. Selvin ja paras näyttö on potilaskertomus vuodelta 1979 ja 1980.
Päätös ehkä muuttuu hovioikeudessa eduksesi, ehkä ei muutu.On luultavaa, että joku valittaa. Hoidan valitusasian puolestasi hovioikeudessa jos päätät valittaa. Mikäli valitetaan pitääSinun ilmoittaa siitä minulle ensi tilassa.
Mikään seikka ei viittaa siihen, että erityinen instrumenttiluettelo olisi käytössä leikkauksissa, Tarvikeluettelo on. Ehkä joku tapaamasi sairaanhoitaja on sekottanut eri luettelot. Näytön esittäminen instrumenttiluettelon käytöstä on mahdoton tehtävä".
Kunnioittavasti Raimo Toivonen asianajaja, Jämsä.
Välittömästi heti seuraavana päivänä kävin naapurini kanssa hakemasa asiakirjani pois Toivoselta.
Epäilen Toivosen ja lähteneen suojelemaan törkeätä petosta. Toivosen vaimo oli sairaanhoitajana Jämsänkosken terveysasemalla ja jokainen lukija tehköön omat päätelmänsä Toivosesta.
"Särkilahti tuomittiin ruumiinvamman tuottamuksesta virkamiehenä 20 x 150 mk:n sakkoon =3000 mk, Melin 15 x 150 mk = 2250 mk ja Kalliolinna 15 x 38 mk = 570 mk. Lainkohdat rikoslaki 21:10, 40:21 ja 7:1. Vaatimus enemmän korvauksen saamiseksi kivusta ja särystä hylättiin. Myös vaada järjestelykuluista ja puhelinkuluista hylättiin. Tuomitut velvoitettiin maksamaan todistajan palkkioita valtiolle 1.174 mk ja minun palkkiotani 5.500 mk.
Päätöksen oikeellisuuden harkinta on vaikeata koska vertailutapauksia ei juuri ole. Muistan, että Juhani Jansson tuomittiin aikoinaan 40 päiväsakkoon ja maksamaan potilaalleen suuret korvaukset. Potilas on edelleenkin tajuton.
Todistaja Silvola vertasi vammaasi sääriluun murtumaan. V.1979 oli korvaus kivusta ja särystä sääriluun murtumatapauksessa liikennevakuutusnormien mukaan 850- 4.000 mk. Näytön esittäminen kivun ja säryn määrästä on vaikeata. Selvin ja paras näyttö on potilaskertomus vuodelta 1979 ja 1980.
Päätös ehkä muuttuu hovioikeudessa eduksesi, ehkä ei muutu.On luultavaa, että joku valittaa. Hoidan valitusasian puolestasi hovioikeudessa jos päätät valittaa. Mikäli valitetaan pitääSinun ilmoittaa siitä minulle ensi tilassa.
Mikään seikka ei viittaa siihen, että erityinen instrumenttiluettelo olisi käytössä leikkauksissa, Tarvikeluettelo on. Ehkä joku tapaamasi sairaanhoitaja on sekottanut eri luettelot. Näytön esittäminen instrumenttiluettelon käytöstä on mahdoton tehtävä".
Kunnioittavasti Raimo Toivonen asianajaja, Jämsä.
Välittömästi heti seuraavana päivänä kävin naapurini kanssa hakemasa asiakirjani pois Toivoselta.
Epäilen Toivosen ja lähteneen suojelemaan törkeätä petosta. Toivosen vaimo oli sairaanhoitajana Jämsänkosken terveysasemalla ja jokainen lukija tehköön omat päätelmänsä Toivosesta.
keskiviikko 2. lokakuuta 2013
OIKEUSKANSLERI KAI KORTTEEN SYYTE 26.10.1983.
Kortteen kirjelmä Jyväskylän kaupunginviskaalinvirasto.
"Tämän vuoksi kehotan Kaupunginviskaalinvirastoa, rikoslain 21 luvun 10 §:ään, 40 luvun 21 §:n 1 momentiin sekä rikoslain 7 luvun 1 §:ään viitaten, asettamaan kirurgian erikoislääkäri Allan Armas Särkilahden, sisätautien erikoislääkäri John Henry Melinin ja instrumenttihoitaja Kaija Tuulikki Kalliolinnan syytteeseen yksin teoin tehdyistä huolimattomuudesta tehdystä virkavirheestä ja ruumiinvamman tuottamisesta".
Kortteelle tein kantelun 16.1.1983, joka käsitti asiakirjojen väärentämisiä ja pihdin vaihtoa. Pihdin jääminen oli inhimmillinen vahinko. Ihmettelen yhä, miksi Korte ei puuttunut Peltovuoren tekemään ja kokoamaan poliisitutkintapöytäkirjan vajaavuuteen? Tuomarina Kortteen olisi pitänyt vaatia täydellistä ja puolueetonta esitutkintaa. Valitettavasti näin ei Korte menetellyt asiassa ja näin epäilenkin Kortteen ja Arjolan ryhtyneen törkeän petoksen suojelijoiksi.
Muistutan yhä, että KRP:n tutkijat eivät ole vieläkään selvittäneet yhtään väärennöstä.
Ensimmäisen kerran oli oikeus koolla tiistaina 13.12.1983. Syytetyt olivat paikalla ja todistajiksi haastettu Saraste Anja Tellervo ja Silvola Heikki Juhani.
Tuomarina oli Pertti Kurkinen ja syyttäjänä Salomaa.
Istuvasta tuomari Kurkisesta yleisö sai erittäin huonon kuvan, kun kävi minulle huutamaan.Uhkasi jopa sakottaa minua. Silvola oli erittäin hyvä näyttelijä, että hänkin väliin joutuu itsekin takaa kurkottamaan instrumentteja. Saraste meni valalla ollessaan valkoiseksi kuin lakana, kun asianajaja Jouko Penttilä kävi näyttämässä hänelle valkoista a-nelosta. Yleisö kertoi minulle olisi ollut mielenkiintoinen nähdä mikä asiakirja kyseessä oli, mutta yhdessä epäilemme, että se saattoi olla instrumenttien seurantalomake. Tulimme siihen tulokseen, että Sarasteelle Penttilä antoi aikaa ja muuttaa kertomuksen oikeanlaiseksi, että instrumenttien seurantalomake on käytössä KSKS:ssa.
Kävi, niin ettein Saraste perunut kertomustaan.
"Tämän vuoksi kehotan Kaupunginviskaalinvirastoa, rikoslain 21 luvun 10 §:ään, 40 luvun 21 §:n 1 momentiin sekä rikoslain 7 luvun 1 §:ään viitaten, asettamaan kirurgian erikoislääkäri Allan Armas Särkilahden, sisätautien erikoislääkäri John Henry Melinin ja instrumenttihoitaja Kaija Tuulikki Kalliolinnan syytteeseen yksin teoin tehdyistä huolimattomuudesta tehdystä virkavirheestä ja ruumiinvamman tuottamisesta".
Kortteelle tein kantelun 16.1.1983, joka käsitti asiakirjojen väärentämisiä ja pihdin vaihtoa. Pihdin jääminen oli inhimmillinen vahinko. Ihmettelen yhä, miksi Korte ei puuttunut Peltovuoren tekemään ja kokoamaan poliisitutkintapöytäkirjan vajaavuuteen? Tuomarina Kortteen olisi pitänyt vaatia täydellistä ja puolueetonta esitutkintaa. Valitettavasti näin ei Korte menetellyt asiassa ja näin epäilenkin Kortteen ja Arjolan ryhtyneen törkeän petoksen suojelijoiksi.
Muistutan yhä, että KRP:n tutkijat eivät ole vieläkään selvittäneet yhtään väärennöstä.
Ensimmäisen kerran oli oikeus koolla tiistaina 13.12.1983. Syytetyt olivat paikalla ja todistajiksi haastettu Saraste Anja Tellervo ja Silvola Heikki Juhani.
Tuomarina oli Pertti Kurkinen ja syyttäjänä Salomaa.
Istuvasta tuomari Kurkisesta yleisö sai erittäin huonon kuvan, kun kävi minulle huutamaan.Uhkasi jopa sakottaa minua. Silvola oli erittäin hyvä näyttelijä, että hänkin väliin joutuu itsekin takaa kurkottamaan instrumentteja. Saraste meni valalla ollessaan valkoiseksi kuin lakana, kun asianajaja Jouko Penttilä kävi näyttämässä hänelle valkoista a-nelosta. Yleisö kertoi minulle olisi ollut mielenkiintoinen nähdä mikä asiakirja kyseessä oli, mutta yhdessä epäilemme, että se saattoi olla instrumenttien seurantalomake. Tulimme siihen tulokseen, että Sarasteelle Penttilä antoi aikaa ja muuttaa kertomuksen oikeanlaiseksi, että instrumenttien seurantalomake on käytössä KSKS:ssa.
Kävi, niin ettein Saraste perunut kertomustaan.
tiistai 1. lokakuuta 2013
POLIISITUTKINTAPÖYTÄKIRJA R 13/83 22.8.1983. (PELTOVUORI)
Huomioni osui siihen, että Hakolan kuolemasta ei kerrota ensinkään.Hakola, joka pihdin poisti ja toinen silminnäkijä lääkäri Juhani Väyrynen sekä hänen avustajansa Ahonen. Peltovuori ei heitä ollut kuulustellut ensinkään. Epäilen ,että Väyrynen ja Ahonenkin eivät olisi lähteneet törkeätä petosta suojelemaan.
Oikeuskanslerin päätöksessä mainitaan:"Koska ylilääkäri Hakola on sittemmin kuollut. asia ei näiltä osiltaan ole antanut taholtani aihetta enempään".
Kysynkin, mistä vanhempi oikeuskanslerinsihteeri Marja-Leena Arjola tai oikeuskansleri Kai Korte on saanut tiedon Hakolan kuolemasta?
Epäilenkin ,että Korte ja Arjola ovat valvoneet oman virastonsa päätöksen siten, että petosta on suojeltava. On kyse sen arvoisista virkamiehistä, että heidän tekemisiä ei yksi tavallinen Virtanen ei saa voittaa.
Epäilenkin laittamaani ilmoitustani Keskisuomalaisessa torstaina 14.7.1983, jossa kuulutin alkuperäisiä asiakirjojani. Perjantai lehteen en saanut enää toisenlaista ilmoitusta. Laustaina 16.7.83 oli Hakolan huvilalla päivällä vieraita. Hakolan leski kertoi minulle, että hänen miehensä kyyditsi vieraansa Jämsän limja-autoasemalle klo 14.00 lähtevälle autolle. Illalla oli huvilalle tullut toinen ryhmä käymään ja leski kertoi, että hän löysi miehensä sunnuntai aamuna klo 4.30 saunasta kuolleena. Enempää en käy tästä kertomaan.
Joka tapauksessa rikosylikomisario Seppo Pietikäinen kuulusteli Hakolan 10.5.1983. Ihmettelenkin mihin ovat joutuneet Pietikäisen suorittamat esitutkintapöytäkirjat.
Oikeuskanslerin päätöksessä mainitaan:"Koska ylilääkäri Hakola on sittemmin kuollut. asia ei näiltä osiltaan ole antanut taholtani aihetta enempään".
Kysynkin, mistä vanhempi oikeuskanslerinsihteeri Marja-Leena Arjola tai oikeuskansleri Kai Korte on saanut tiedon Hakolan kuolemasta?
Epäilenkin ,että Korte ja Arjola ovat valvoneet oman virastonsa päätöksen siten, että petosta on suojeltava. On kyse sen arvoisista virkamiehistä, että heidän tekemisiä ei yksi tavallinen Virtanen ei saa voittaa.
Epäilenkin laittamaani ilmoitustani Keskisuomalaisessa torstaina 14.7.1983, jossa kuulutin alkuperäisiä asiakirjojani. Perjantai lehteen en saanut enää toisenlaista ilmoitusta. Laustaina 16.7.83 oli Hakolan huvilalla päivällä vieraita. Hakolan leski kertoi minulle, että hänen miehensä kyyditsi vieraansa Jämsän limja-autoasemalle klo 14.00 lähtevälle autolle. Illalla oli huvilalle tullut toinen ryhmä käymään ja leski kertoi, että hän löysi miehensä sunnuntai aamuna klo 4.30 saunasta kuolleena. Enempää en käy tästä kertomaan.
Joka tapauksessa rikosylikomisario Seppo Pietikäinen kuulusteli Hakolan 10.5.1983. Ihmettelenkin mihin ovat joutuneet Pietikäisen suorittamat esitutkintapöytäkirjat.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)