Veljeni Hannu palkkasi yksityisetsivän Jussi Kakon hoitamaan asiaani Raimo Toivosen jäljiltä.
"VALITUS 1984-02-28. 1 (4)
VAASAN HOVIOIKEUDELLE JYVÄSKYLÄN RAASTUVANOIKEUDEN VÄLITYKSIN
Asia: A . Oikeuskanslerin määräyksestä syyttäjä vastaan Allan Armas Särkilahti, JohnHenry Melin ja Kaija Tuulikki Kalliolinna aiheena huolimattomuudesta tehty virkavirhe ja minulle Reino Tapani Virtaselle, asianomistajalle, tuotettu ruumiinvamma. Diaarinumero R 83/693.
B. Vahingonkorvausvelvollisuusasia, jossa vastaajana oli Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kuntainliitto ja kantajana allekirjoittanut Reino Virtanen. Tämä asia, joka oli merkitty diariinumerolla S 83/12, käsiteltiin yhdistettynä edellämainitun asian kanssa, koska niitä ei asiayhteytensä vuoksi olisi voinut eroittaakaan.
Valituksenalainen päätös:
Jyväskylän raastuvanoikeuden II osasto teki näissä edellämainituissa asioissani 31 päivänä tammikuuta 1984 päätöksen, johon välittömästi ilmoitin tyytymättömyyteni kokonaisuudessaan.
Muutosta haetaan:
Ilmoitan kunnioittavasti Hovioikeudelle olevani tyytymätön päätökseen siltä osin kuin se koskee rangaistuksen mittaamisperusteluja ja sovellettuja lainkohtia taikka minulle tässä asiassa maksettavaksi määrättyjä korvauksia.
Sen lisäksi mitä Jyväskylän raastuvanoikeudessa on jo asian käsittelyn yhteydessä sanottu, haluan tuoda Hovioikeuden tietoon seuraavaa:
Päätösperustelut:
Vaikka raastuvanoikeus on mielestäni aivan oikein todennut että kyseessä on ollut kaikkien syytettyjen, Särkilahden, Melinin ja Kalliolinnan osalta yksin teoin tehty virkavirhe ja ruumiinvamman tuottamus, niin eräs osatekijä on mielestäni sivuutettu aivan olankohautuksella. Katson nimittäin että samalla kun minulle on leikkauksen yhteydessä jätetty huolimattomuutta suonipuristimet useiksi kuukausiksi vatsaan ja aiheutettu Rikoslain 21 luvun 10 §:ssä sairaus on sen lisäksi minulle aiheutettu Rikoslain 21 luvun 12 §:ssä tarkoitettu hengenvaara, jonka ei ole katsottava sisältyvän edellämainittuun 10§:ään.
Itse uskon vakaasti, että vatsaani jätetty instrumentti on ollut tyypiltään crile, joka on pean-puristinta huomattavasti teräväkärkisempi. Tämä väitteeni perustuu siihen, että leikkauksen aikoihin puhuttiin asiapapereissa crileästä. Nimi `pean`on otettu esiin myöhemmin ettei asia tuntuisi niin pahalta. Ylilääkäri Nyyssönen on muiden muassa käyttänyt instrumentista nimitystä `crile`, vaikka onkin myöhemmin pyörtänyt sanansa. Lisäksi uskon, että potilaskortissani on aiemmin lukenut sana `crile`tai `craili`sillä kohtaa missä nyt lukee korjailemalla muodostettu sana `pean`. Oheen liitetyssä kyseisen kortin ensimmäisessä valokopiossa näkyy mielestäni suhteellisen selvästi sana `pean`"alla" CR-alkuinen sana. Tämän korjauksen takana uskon olevan halun salata sen tosiasian, että vatsassani ollut instrumentti oli todella vaarallinen. Koska tätä näkemystäni ei kovinkaan vakavasti tutkittu, katson ettei päätöksessä ole voitu ottaa riittävästi huomioon teräväkärkisten pihtien aiheuttamaa vaaraa.
Mutta olipa instrumentin nimi mikä hyvänsä, niin oikeudenkäynttiasiakirjoista ilmenee täysin yksiselitteisin sanakääntein, että sekä crile- että pean-puristimet ovat suljettuna ollessaan melkoisessa jännitystilassa, aivan kuin jännitetty teräsjousi. Samoin asiakirjoista ilmenee, että vatsaani jääneeksi väitetty instrumentti on ilman minkaanlaista väkivaltaista käsittelyä sisäisistä jännityksistään johtuen "paukahtanut" kappaleiksi. Tällöin muodostuivat veitsenterävät leikkauspinnat. Ellen olisi itse aktiivisesti hakeutunut lääkärinhoitoon ja ellen yhteensattumien vuoksi olisi joutunut aivan toisenlaisen tutkimuksen sijaan läpivalaisuröntgeniin, olisivat puristimet aivan varmasti jääneet vatsaani loppuiäkseni. Tosin tämä loppuikä ei ehkä olisi näinollen ollut kovin pitkä sillä tuskin puristimet olisivat enää kauan kestäneet vatsassani kun kerran hajosivat omia aikojaan valokuvauksessa ollessaan.
Edelläsanomaani viitaten totean, että vatsaani jätetty suonipuristin muodosti tuottamiensa välittömien vaikutusten lisäksi aivan suoran ja täysin ehdottoman hengenvaaran, jonka poistamiseksi kukaan syytetyistä ei ryhtynyt mihinkään toimiin. Sensijaan voidaan katsoa täysin osoitetuksi, että puristin jäi vatsaani syytettyjen mielestäni törkeän laiminlyönnin vuoksi. Sitä, että syytetyt eivät ole kyenneet, sen enempää kuin raastuvanoikeuskaan, päättelemään kenen velvollisuuksiin instrumenttien seuranta olisi kuulunut, ei voida pitää mitenkään lieventävänä seikkana. Sehän mielestäni osoittaa vain holtittomuutta ja välinpitämättömyyttä.
Koska instrumentin katkeamisvaaran ei voida katsoa sisltyvän Rikoslain 21 luvun 10 §:ssä tarkoitettuun ruumiinvammaan tai sairauteen, katson että tuomiolauselman tulisi sisällyttä siinä jo olevien lainkohtien läsäksi myös Rikoslain 21 luvun 12 §."
(jatkuu)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti