Tasavallan Presidentti Tarja Halonen vastasi lähettämääni kirjeeseen 22.5.2000.
"Kiitos kirjeestänne 31.3.2000. Olen myös eri vaiheissa seurannut asianne käsittelyä julkisuudessa.
Tapaustanne on todella paljon tutkittu ja selvitetty. On valitettavaa, että sen kuluessa olette joutunut käsitykseen, että oikeuslaitos ja keskusrikospoliisi eivät ole puolueettomia. Tiedossani ei kuitenkaan ole sellaisia seikkoja, että voisin toimivaltaani liittyvässä asiassa ryhtyä toimenpiteisiin kirjeessänne kuvaavissa asioissa. Tästä syystä asia ei osaltani anna aihetta toimenpiteisiin.
Hyvää kevääv ja kesän toivotuksin
Tarja Halonen
Tasavallan Presidentti".
Jos olisin ollut presidenttinä tuolloin, en olisi ilennyt erittäin törkeän rikoksen uhrille tuolla tavoin vastata.
",että voisin toimivaltaani liittyvässä asiassa ryhtyä toimenpiteisiin kirjeessänne kuvaavissa asioissa".
Ilmeisesti Halosenkin on ollut ns. pakko olla hiljaa jutussa ja vain seurailla jutun laajentumista.
Halosella jos olisi ollut halua puuttua Suomessa ilmeneviin epäkohtiin esim. keskusrikospoliisin puolueellisiin tutkimuksiin sekä oikeuslaitosten törkeisiin päätöksiin, jossa ovat sivuuttaneet kirkkaat ja selvät todistajien kertomukset ja ottaneet päätöksien perusteluiksi vain niitten todistajien kertomukset, jotka ovat selvästikin ristiriidassa tosiasioitten kanssa.
Selvin esimerkki oikeuslaitosten törkeästä menettelystä on todistettavissa röntgenkuva nro 7, jossa pihti on välitömästi ihon alla rintalastan etupuolella. Jos pihti olisi ollut todellisuudessa kyseisessä kohdassa, olisi kirurgi sen välittömästi poistanut haavaa ommeltaissa.
Toiseksi röntgenkuva, jossa on yhä iso paleatyrä selvästi nähtävissä ja se päivätty 3.12.1979 otetuksi. Kyseinen röntgenkuva on todellisuudessa otettu 2.2.1977 ja kuvaan on vain muutettu kuvauspäivä.
Oikeuslaitokset mitätöivät silminnäkijöitten todistajien kertomukset, jotka olivat läsnä, kun kirurgi Niilo Hakola poisti crile-nimisen suonenpuristimen huom. nimenomaan vatsaontelostani 12.12.79.
Tämän tapahtuman ovat yhtäpitävästi todistajat lääkäri Juhani Väyrynen ja leikh. hoitaja Pirjo-Riitta Raevaara kertoneet viimeksi Jämsän käräjäoikeudessa, että mitään pihtejä ei ollut ihon ja vatsalihasten välissä. Pihdit löytyi vatsaontelosta. Pihdin kärki oli pallukassa kiinni joka sijaitsi rintalastan alaossa selkäranganpuolella.
Oikeuslaitokset ovat jättäneet huomioimatta lääkäreitten Väyrysen, Arstilan, Otto H. Nyyssösen ja Olavi Räsäsen todistaja kertomukset, koska heidän kertomukset olivat täysin vastakkaisia vastapuolen kertomusten kanssa.
Halonen olisi voinut pitää vaikkapa TV puheen ja tuoda selvästi esiin puolueelliset esitutkinnat ja oikeuslaitosten tekemät päätökset, että vaadin yleisesti tarkempaa uudellen käsittelyä ja en tule ymmärtämään tätä miten kansalaiset ovat katkeria valtion virkamiehiin.
Välittömästi vaadin tähän pikaista korjausta, että Suomesta voidaan julkisesti ja arvostelematta sanoa oikeusvaltioksi, joka valitettavasti näin ei tällä hetkellä näy olevan todellisuuden kanssa.
keskiviikko 30. heinäkuuta 2014
maanantai 28. heinäkuuta 2014
KIRJE PRESIDENTTI TARJA HALONEN
Lähetin 31.3.2000 kirjeen Haloselle, jonka sisältö seuraava:
"Kunnioittavasti ilmoitan Teille arvoisa rouva presidentti, että minun ihmisoikeuttani on erittäin törkeästi poljettu alas viimeisen 20:n vuoden aikana. Samoin Suomen kansalaisena en ole saanut oikeutta erittäin törkeässä väärennös- ja virkarikosjutussa.
Täten saatan arvoisa presidenttin tietoon sen, että kaikki johtuu siitä, kun jouduin ensin leikkaukseen. Tuolloin kirurgilta unohtui suonenpuristimet vatsaontelooni. Mitä todennäköisesti oli käytössä ollut ala-arvoisia välineitä, koska pihdit oli syöpynyt pahoin 223.ssa vuorokaudessa.
Nukutuslääkärin epäilyksen mukaan tähän liittynee lienee myös talousrikoskin. Rikosta ryhtyivät peittelemään siten, että syöpyneestä pihdeistä piti päästä eroon vaihtamalla ne kirkkaisiin samalla viikolla.
Lisäksi tästä seurasi sekin, että potilasasiakirjanikin täytyi väärentää röntgenkuvista lähtien.Tämän on oikeudessa oikeaksi todistanut poistoleikkauksessa ollut lääkäri Juhani Väyrynen.
Niin kuin kansa tietää, ei Suomessa oikeualaitokset ole puolueettomia ensinkään, puhumattakaan keskusrikospoliisista. Talvella 1983 luotin KRP:n kuin jumalaan, mutta 17 vuoden aikana silmäni avautunut, että missä rikoksia suojellaan se tapahtuu ensisijaisesti KRP.ssa. Yhtään en enää luota KRP:n. En ole ainut, vaan meitä on paljon, jopa asianajajista osa on menettänyt täydellisesti luottamuksen KRP:n
Maassamme toimii rahan jumala, jolla rahaa on lahjoa poliisit ja tuomioistuimet, niin he saavat tehdä mitä lystäävät. Joten mistään oikeusvaltiosta ei voida puhua ainakaan Suomen kohdalta, sekä ihmisoikeudestakaan.
Teille arvoisa pressidentti lähetin marraskuussa 1999 tekemäni rikosilmoituksen, jossa on tarkkaan yksilöity todistajien ristikkäiskertomukset. Suomen poliisiviranomaisilla ei ole enää uskallusta vääriä valoja tutkia ensinkään.. Jos tutkisivat rikokset siten, että saisin oikeuden ja korvaukset, niin se silloin tietäisi sitä, että joku rikostekijöistä tunnustaisi myös poliisien teot tässä ns. pihtiä-koskevassa jutussa.
Tämän paljastuksen jälkeen tuskin kukaan kansalainen luottaisi poliiseihin. Ainakin ne henkilöt, jotka tietävät tämän pihti-jutun ovat menettäneet uskottavuuden täydellisesti poliiseihin ja tuomioistuimiin.
Entinen poliisiylitarkastaja Pertti Virolaisen silmätkin ovat avautuneet, kun on joutunut kansanparissa työskentelemään ja törmännyt Suomen viranomaisten tekemiin ratkaisuihin. Minua ei uskonut kun oli poliisijohdossa, että mitä ovat hänen alaisensa. Virolainen oli tuolloin vielä ns."sinisilmäinen".
Tässä jtussa Virolainen oli ainut, joka todella työskenteli puolueettomasti, mutta lopulta hänkin sai tarpeeksi tästä mafiasta ja korruptiosta, joka rehottaa virkamiesten keskuudessa.
Arvoisa presidentti, Teillä on valta puuttua tähän juttuun ja saattaa lain rikkojat oikeudelliseen vastuuseen tekemistään. Todisteetovat Turun läänin poliisijohdon hallussa.
Kunnioittavasti jään odottamaan Teidän omaa päätöstänne, että mihin toimenpiteisiin ryhdytte, jotta Suomen eri viranomaisiin uskottavuus palautui sille kuuluvalle tasolle.
Kunnioittavasti Reino Virtanen".
"Kunnioittavasti ilmoitan Teille arvoisa rouva presidentti, että minun ihmisoikeuttani on erittäin törkeästi poljettu alas viimeisen 20:n vuoden aikana. Samoin Suomen kansalaisena en ole saanut oikeutta erittäin törkeässä väärennös- ja virkarikosjutussa.
Täten saatan arvoisa presidenttin tietoon sen, että kaikki johtuu siitä, kun jouduin ensin leikkaukseen. Tuolloin kirurgilta unohtui suonenpuristimet vatsaontelooni. Mitä todennäköisesti oli käytössä ollut ala-arvoisia välineitä, koska pihdit oli syöpynyt pahoin 223.ssa vuorokaudessa.
Nukutuslääkärin epäilyksen mukaan tähän liittynee lienee myös talousrikoskin. Rikosta ryhtyivät peittelemään siten, että syöpyneestä pihdeistä piti päästä eroon vaihtamalla ne kirkkaisiin samalla viikolla.
Lisäksi tästä seurasi sekin, että potilasasiakirjanikin täytyi väärentää röntgenkuvista lähtien.Tämän on oikeudessa oikeaksi todistanut poistoleikkauksessa ollut lääkäri Juhani Väyrynen.
Niin kuin kansa tietää, ei Suomessa oikeualaitokset ole puolueettomia ensinkään, puhumattakaan keskusrikospoliisista. Talvella 1983 luotin KRP:n kuin jumalaan, mutta 17 vuoden aikana silmäni avautunut, että missä rikoksia suojellaan se tapahtuu ensisijaisesti KRP.ssa. Yhtään en enää luota KRP:n. En ole ainut, vaan meitä on paljon, jopa asianajajista osa on menettänyt täydellisesti luottamuksen KRP:n
Maassamme toimii rahan jumala, jolla rahaa on lahjoa poliisit ja tuomioistuimet, niin he saavat tehdä mitä lystäävät. Joten mistään oikeusvaltiosta ei voida puhua ainakaan Suomen kohdalta, sekä ihmisoikeudestakaan.
Teille arvoisa pressidentti lähetin marraskuussa 1999 tekemäni rikosilmoituksen, jossa on tarkkaan yksilöity todistajien ristikkäiskertomukset. Suomen poliisiviranomaisilla ei ole enää uskallusta vääriä valoja tutkia ensinkään.. Jos tutkisivat rikokset siten, että saisin oikeuden ja korvaukset, niin se silloin tietäisi sitä, että joku rikostekijöistä tunnustaisi myös poliisien teot tässä ns. pihtiä-koskevassa jutussa.
Tämän paljastuksen jälkeen tuskin kukaan kansalainen luottaisi poliiseihin. Ainakin ne henkilöt, jotka tietävät tämän pihti-jutun ovat menettäneet uskottavuuden täydellisesti poliiseihin ja tuomioistuimiin.
Entinen poliisiylitarkastaja Pertti Virolaisen silmätkin ovat avautuneet, kun on joutunut kansanparissa työskentelemään ja törmännyt Suomen viranomaisten tekemiin ratkaisuihin. Minua ei uskonut kun oli poliisijohdossa, että mitä ovat hänen alaisensa. Virolainen oli tuolloin vielä ns."sinisilmäinen".
Tässä jtussa Virolainen oli ainut, joka todella työskenteli puolueettomasti, mutta lopulta hänkin sai tarpeeksi tästä mafiasta ja korruptiosta, joka rehottaa virkamiesten keskuudessa.
Arvoisa presidentti, Teillä on valta puuttua tähän juttuun ja saattaa lain rikkojat oikeudelliseen vastuuseen tekemistään. Todisteetovat Turun läänin poliisijohdon hallussa.
Kunnioittavasti jään odottamaan Teidän omaa päätöstänne, että mihin toimenpiteisiin ryhdytte, jotta Suomen eri viranomaisiin uskottavuus palautui sille kuuluvalle tasolle.
Kunnioittavasti Reino Virtanen".
lauantai 26. heinäkuuta 2014
LÄNSI-SUOMEN LÄÄNINHALLITUKSEN RATKAISU
Ratkaisun tekivät 11.2.2000 Diaarinumero LSLH-1999-1989/Ri-2
"VIITE Kantelukirjoituksenne 24.9.1999
ASIA Esitutkinta
KIRJOITUKSENNE
Kirjoituksessanne olette pyytänyt tutkintaa Tampereen kihlakunnan poliisilaitoksen apulaispoliisipäällikkö Risto Äijälän ja tutkinnanjohtaja Ilkka Laasasen tekemistä esitutkinnan päätöksistä.
Kirjoituksenne mukaan tutkinnanjohtaja Ilkka Laasanen on tehnyt 14.9.1999 päätöksen, joka on perustunut yksinomaan vastapuolen perättömiin lausuntoihin.
Olette kirjoittanut vastapuolen käyttäneen todisteena röntgenkuvaa, jossa pihti on kokonaan eri paikassa kehossa. Näin ollen kyseessä on väärennetty röntgenkuva. Toisessa 3.12.1979 päivätyssä röntgenkuvassa on yhä leikkaamaton palleatyrä, vaikka sen leikkauksen yhteydessä pihti jäi 3.5.1979 vatsaonteloonne. Kyseisessä kuvassa ei näy pihtiä, vaikka sen pitäisi ehdottomasti näkyä. Olette katsonut, että nämä kaksi ristikkäistä todistetta kertovat kyseessä olevan törkeät rikokset.
Olette pyytänyt poliisiylitarkastajaa määräämään toimitettavaksi esitutkinnat vääristä valoista.
SELVITYKSET JA VASTINE
Asiassa on hankittu Tampereen kihlakunnan poliisilaitoksen lausunto sekä apulaispoliisipäällikkö Risto Äijälän selvitys.
Te olette antanut vastineen.
RATKAISU PERUSTELUINEEN
Olette kirjoittanut sisäasianministeriön poliisiosastolle kaksi kirjettä (päivätty 20.5.1997 ja 15.11.1997), joissa olette vaatinut rangaistusta perättömistä lausumista oikeudessa ym. useille kirjeissä mainituille henkilöille.
Sisäasiainministeriön poliisiosasto on lähettänyt kirjoituksenne 5.12.1997 päivätyllä kirjeellä Länsi-Suomen lääninhallituksen poliisiosastolle toimenpiteitä varten.
Poliisiosasto on toimittanut kirjoituksenne 15.12.1997 päivätyllä kirjeellä (dnro 6701 64 97 120 Pol382) Jyväskylän kihlakunnan poliisilaitokselle, josta ne on palautettu takaisin poliisiosastolle ilmoituksin, että Jyväskylän poliisilaitos katsoo olevansa esteellinen asiassanne.
Lääninhallituksen poliisiosasto on lähettänyt Jyväskylästä palautetun kirjoituksenne 29.1.1998 päivätyllä kirjeellä (dnro6701 64 97 120 POL 97) edelleen Tampereen kihlakunnan poliisilaitokselle rikosilmoituksen kirjaamista sekä esitutkinnan suorittamista varten, mikäli esitutkintalain 2 §:n mukaiset edellytykset esitutkinnan suorittamiselle täyttyvät.
Siltä osin kun olette epäillyt Jämsän käräjäoikeuden jäsenten syyllistyneen virkarikoksiin, on kirjoituksenne lähetetty lääninhallituksen poliisiosastolta Oikeuskanslerinvirastoon.
Apulaisoikeuskansleri Jukka Okko on ratkaisussaan 16.7.1998 dnro 5/50/98 katsonut, että Te ette ole rikosilmoitukseksi otsikoimassanne kirjoituksessa esittänyt todennäköisiä perusteita sen väitteen tueksi, että käräjäoikeuden jäsenet olisivat syyllistyneet virkarikokseen. Näin ollen apulaisoikeusasiamies Okko ei ole määrännyt esitutkintaa suoritettavaksi, eikä tuomioistuimen jäsenten menettely ole antanut aihetta muihinkaan apulaisoikeuskanslerin toimenpiteisiin.
Poliisiosaston tutkintamääräyksen (29.1.1998 dnro 6701 64 97 120) perusteella Tampereen poliisilaitoksella on kirjattu 17.2.1998 ilmoitus nro 6750/S/41085/98 asianimikkeellä muu tutkinta.
Kirjallisen rikosilmoituksenne mukaan mm. perättömiin lausumiin ja salailuun asiassanne on eri asteissa (esitutkinnassa ja tuomioistuimissa) syyllistynyt yli kymmenen todistajana kuultua henkilöä. Lisäksi olette katsonut lähes kaikkien kaksikymmentä vuotta sitten tapahtunutta hoitovirhettänne tutkineiden poliisimiesten syyllistyneen virheellisyyksiin.
Esitutkintalain 2 §:n mukaan poliisin tai muun esitutkintaviranomaisen on toimitettava esitutkinta, kun sille tehdyn ilmoituksen perusteella tai muutoin on syytä epäillä, että rikos on tehty.
Esitutkinnan aloittamiskynnystä tarkoittavan ilmaisun "on syytä epäillä" sisältöä ei ole mahdollista yleisesti määritellä tarkasti.
Hallituksen esityksessä (HE 14/1985 s. 16) todetaan, että rikosta on syytä epäillä, kun asioita huollelisesti harkitseva henkilö havaintojensa perusteella päätyy tallaiseen tulokseen.
Poliisin on kussakin yksittäistapauksessa aina erikseen harkittava, onko sille tehdyn ilmoituksen perusteella syytä epäillä rikosta tapahtuneeksi.
Tutkinnanjohtajana toiminut apulaispoliisipäällikkö Risto Äijälä on tehnyt 17.2.1998 päätöksen olla käynnistämättä esitutkintaa päätöksen liitteestä tarkemmin ilmenevillä perusteilla. Asiakirjojen mukaan kirjallinen päätös perusteluineen on toimitettu Teille tiedoksi esitutkinnasta ja pakkokeinoista annetun asetuksen 4 §:n mukaisesti.
Selvityksensä mukaan apulaispoliisipäällikkö Risto Äijälän päätös on perustunut hänen perusteelliseen harkintaansa siitä, onko ihmillisen elämän kokemuspiiris mukaan objektiivisesti arvioiden mahdollista, että kaikki poliisihallinnon ja tuomioistuinlaitosten virkamiehet, jotka ovat joutuneet tekemään Teidän asioissanne kannaltanne kielteisiä ratkaisuja, olisivat vuodesta 1983 lähtien lähes järjestelmällisesti syyllistyneet rikoksiin.
Lisäksi apulaispoliisipäällikkö Äijälän mukaan ei ole uskottavaa eikä järkevästi epäiltävissäkään, että 17 henkilöä tekisi tahallaan perättömän lausuman esitutkinnassa ja tuomioistuimissa asiassa, jossa heillä ei ole mitään järkevää intressiä puhua totuuden vastaisesti tai salata jotain asian suullisessa käsittelyssä hovioikeudessa 18 vuoden kuluttua tutkittavan asian tapahtumisesta.
Asiakirjojen mukaan poliisimiesten epäiltyjen rikosten osalta valtakunnansyyttäjänvirasto on antanut 28.4.1998 tutkijanjohtajamääräyksen jyväskylän kihlakunnansyyttäjä Matti Jakosuolle.
Kihlakunnansyyttäjä Jakosuon päätöksestä 22.7.1998 ilmenee mm., että Te olette katsonut apulaispoliisipäällikkö Risto Äijälän ryhtyneen aikaisemmin tässä ratkaisussa mainitulla esitutkinnan päätöksellään 17.2.1998 suojelemaan perättömiä lausumia oikeudessa, koska tämä ei ole määrännyt rikostutkimuksia.
Kihlakunnansyyttäjä Jakosuo on tehnyt päätöksen apulaispoliisipäällikkö Risto Äijälän osalta tämän jätettyä esitutkinnan suorittamatta. Kihlakunnansyyttäjä Jakosuo on päätöksessään katsonut, että tekemänne tutkintapyyntö myöhempine lisäyksineen poliisimiesten väitetyistä rikoksista ei miltään osin ylitä esitutkinnan aloittamiskynnystä. näin ollen epäilemienne poliisimiesten rikosten osalta ei ole suoritettu esitutkintaa.
Länsi-Suomen lääninhallituksen poliisiosasto on lähettänyt Jämsän kihlakunnan poliisilaitoksella kirjatun rikosilmoituksenne nro 6170/R/10256/99 Tampereen kihlakunnan poliisilaitokselle niitä esitutkintatoimenpiteitä varten, joihin ilmoitus antaa aihetta.
Asiasta on Tampereen poliisilaitoksella 30.6.1999 kirjattu rikosilmoitus nro 6750/R/9283/99 asianimikkeellä todistajana oikeudessa annettu perätön lausuma sekä virkavelvollisuuden rikkominen.
Rikosilmoituksessanne olette katsonut nimiämienne henkilöiden syyllistyneen perättömään lausumaan Jämsän käräjäoikeudessa vuosina 1996-1997 sekä Vaasan hovioikeudessa suullisessa käsittelyssä vuonna 1997. lisäksi olette pyytänyt selvittämään, onko talousjohtaja syyllistynyt virkavirheeseen, koska rikosilmoituksenne "vääristä valoista on huonosti valmistanut" Jämsän seudun terveydenhuollon kuntayhtymän yhtymähallitukselle.
Asiakirjojen mukaan nyt tekemänne rikosilmoitus koskien perättömiä lausumia on tehty samoista asioista ja lähinnä samoista henkilöistä perustuen lähinnä samaan asiakirjamateriaaliin kuin Tampereen poliisilaitoksella kirjattu ilmoitus nro 6750/S/41085/98, josta apulaispoliisipäällikkö Äijälä on tehnyt päätöksen olla toimittamatta esitutkintaa,.
Apulaispoliisipäällikkö Äijälän antaman selvityksen mukaan tutkinnanjohtaja Ilkka Laasanen on tehnyt 14.9.1999 rikosilmoituksen nro 6750/R/9283/99 osalta Äijälän määräyksestä päätöksen olla käynnistämättä esitutkintaa, koska asiassa ei ole syytä epäillä rikosta. Tarkemmat perustelut ilmenevät päätöksestä, joka on asiakirjojen mukaan toimitettu Teille tiedoksi.
Kun otetaan huomioon käytettävissä oleva selvitys asiakirjoineen, katsoo poliisin lääninjohto, että tutkinnanjohtajina toimineet apulaispoliisipäällikkö Risto Äijälä ja rikosylikomisario Ilkka Laasanen eivät ole menetelleet lainvastaisesti tai virheellisesti, kun he eivät ole määränneet esitutkintaa suoritettavaksi.
Poliisin lääninjohto ei määrää esitutkintaa toimitettavaksi, koska kirjoituksenne perusteella asiassa ei ole syytä epäillä rikoksia eikä näin ollen ole olemassa edellytyksiä esitutkinnan suorittamiselle.
Teillä on mahdollisuus tämän ratkaisun estämättä omalla vastuullanne nostaa jutussa sellaisia syytteitä tai muita kanteita, joihin Te katsotte itsellänne perusteita olevan.
Kirjoituksenne ei anna aihetta enempiin poliisin lääninjohdon toimenpiteisiin.
Poliisiylitarkastaja Pertti Sihvonen
Ylitarkastaja Hannele Oksanen
TIEDOKSI Tampereen kihlakunnan poliisilaitos
Poliisipäällikkö Raimo Tanner
Apulaispoliisipäällikkö Risto Äijälä
Rikosylikomisario Ilkka Laasanen".
Näin Suomessa toimii ns. salaliitto ja samalla hyvävelijärjestelmäkin.Edellä olevan L-S Lääninhallituksen poliisiosaston RATKAISUN perusteella SUOMESSA saa kuka hyvänsä esitutkimuksissa ja eri tuomioistuimissa kertoa tahallaan valhetta joutumatta niistä vastuuseen.
Muistutan, että kirjoitin kirjan ISÄN PUUMERKKI ja siinä on todistettavissa se totuus, että Suomessa toimivat poliisit, että tuomioistuimet yksinä teatteri näyttelijöinä tänäkin päivänä jälkeen VAPAHTAJAMME JEESUKSEN KRISTUKSEN SYNTYMÄN JÄLKEEN 27.7.2014.
Todettava se tosiasia, että Suomen viranomaisilla on erittäin heikko muisti hallita erittäin suurta törkeätä petosjuttua. Ehkä tämä saattaa olla yhtenä syynä siihen etteivät nää kalaa edes merestä
edemmäksi.
Jälleen täytyy vähän palauttaa "ketkaleille" tosi tapahtumat 1979-1983 vuosilta, jolloin aloittivat kyseiset törkeät rikokset, jotka ovat saaneet jatkua tähän päivään asti heidän suojeluksessa.
3.5.1979 kirurgi Allan Särkilahti leikkasi palleatyräni erittäin onnistuneesti. Mutta valitettavasti koko leikkausryhmälle tapahtui inhimmillinen vahinko. Nimittäin heiltä jäi crile-niminen suonenpuristin vatsaontelooni. Ilmeisesti instrumenttihoitaja Kaija Kalliolinnalle oli tapahtunut instrumenttien tarkastuslaskennassa inhimmillinen laskuvirhe. Hän oli instrumenttien seurantalomakkeeseen merkinnyt ylös kyseiset kohdat ennen leikkausta ja jälkeen leikkauksen ja merkinnyt kyseiset ruudukot x-kirjaimilla, että kaikki instrumentit ovat tallella ettei ole yhtään poissa.
Ensimmäisen kerran kävin lääkärille valittamassa kovista tuskista ja pistämisestä vähän yli kuukauden leikkauksen jälkeen. Seitsemän eri kertaa kävin tästä valittamassa lääkäreille. Vihdoin 3.12.1979 vaivautuivat vatsani röntgenkuvaamaan. Kuvauksessa paljastui ikävä tapaus, että 3.5.79 oli palleatyräleikkauksen yhteydessä vatsaontelooni jäänyt crile-niminen suonenpuristin.
Hoitava lääkärini kirurgi Niilo Hakola leikkauksella poisti pahaksi syöpyneen pihdin 12.12.79.
Hakola ja lääkintävahtimestari Risto Kosonen ottivat polaroidkuvat poistetusta pihdistä. Kuvissa näkyi erittäin hyvin pihdin syöpyminen. Pihdin kärjessä roikkui ohuissa säikeissä kiinni oleva noin variksenmunan kokoinen kalkkeutuma. Kuvan keskellä oli leikkaushuoneessa käytössä oleva mitta pystyssä ja vasemmalla puolen kuvaa tulitikkulaatikko osoittamassa pihdin pituutta mittakaavana.
Pihti oli reilut kolmen tulitikkulaatikon pituinen eli noin 18 senttiä pitkät. Kosonen oli kuvien alle kirjoittanut nimeni ja syntymäaikani, sekä pihdin nimen ja allekirjoituksensa.
Kirurgi Hakola 13.12.79 noin klo 14.00 maissa tuli luokseni ja pyysi mukaansa tutkimushuoneeseen. Hakola avoimesti kertoi kaikki pihdin syöpymisestä, kalkkeutumasta ja näytti ottamia kolmea kuvaa pihdistä. Hakolalta kysyin, että tietääkö tästä keskussairaala jyväskylässä? Hakola vastasi:"ei tiedä, hän soittaa sinne tämän jälkeen, että mitä on tapahtunut".
Hakola joutui 14.12.1979 viemään pahoin syöpyneen pihdin keskussairaalalle. Tilalle luovutti hänelle kirkkaan pean-nimisen pihdin. Ilmeisesti Hakolan tunteneena olen yhä sitä mieltä asiasta, että keskussairaalan kirurgianylillääkäri Heikki Silvola "kiristi"Hakolaa luovuttamaan syöpyneen pihdin pois, ettei se ole enää todisteena syöpymisestä.
Tämän tapahtuman jälkeen jouduin "ns. heitteille" sen takia, kun lääkärit sanoivat, että he eivät tiedä mikä minua vaivaa.En saanut koviin tuskiin asianmukaista hoitoa ensinkään.Jämsäläinen lääkäri Antti Pasila epäili, että minulla oli päällä metallimyrkytys kesäkuun alussa 1980, kun kävin päivystyksessä sunnuntaina hänen vastaan otollaan.
Lopulta lääkäreihin kyllästyin ja tein kantelun lääkintöhallitukselle elokuussa 1981. Hakola antoi oman lausuntonsa lääkintöhallitukselle, jossa ei uskaltanut mainita poistetun pihdin nimeä eikä vaihdetunkaan. Liitteenä lähetti Risto Kososen ottamat polaroidkuvat kirkkaista pean pihdeistä. Kuvat oli ottettu tarkoituksella harhauttaa lääkintöhallitusta väärennetyllä todisteella.
Särkilahti toimitti selvityksensä liitteenä väärennetyn instrumenttien seurantalomakkeen lääkintöhallitukselle. Huomautan, että lääkintöhallitus oli kovilla lääkäreitten antamien lausuntojen kanssa, johon aikaa kului lopulta seitsemän kuukautta.
Päätöksensä lääkintöhallitus teki 17.6.1982 antamalla huomautuksen Allan Särkilahdelle ym.
Lopulta jouduin kääntymään oikeuskansleri Kai Kortteen puoleen 16.1.1983. Helmikuussa 1983 lääkintöhallitukselle selvisi todellisuus pihti-jutusta, että olivat tehneet päätöksensä, joka perustui väärennettyihin todisteaineistoihin.
Tämän jälkeen lääkintöhallituksella ei ollut rehkeutta purkaa päätöstänsä vaan yhtyä peittelemään väärennöksiä ym.
Korte määräsi 5.5.1983 KRP:n tutkimaan juttua. KRP:n Jyväskylän päällikkö rikosylikomisario Seppo Pietikäinen aloitti välittömästi esitutkinnat 10.5.1983 kuulustelemalla kirurgi Niilo Hakolan ensimmäisenä. Jatkoi esitutkimuksia toukokuussa kuulustelemalla muitakin Jämsäläisiä. Pietikäisen piti tulla minut kuulustelemaan 30-31. 5 1983, mutta yllättäen KRP:n apulaispoliisipäällikkö Matti Tenhunen antoi "potkut" ehkä sen takia, kun alkoi käydä selville törkeät väärennökset.
Tilalle Tenhunen määräsi komisario Raimo Peltovuoren, joka vuorostansa kävi ensimmäisenä kuulustelemassa aivoinvalidi Eljas Herrasen Karstulasta. Herrasella ei ollut mitään osuutta asiakirjojen väärentämisien kanssa. Hän sattui sattumalta olemaan samassa potilashuoneessa Jyväskylässä, kun minulta leikattiin palleatyrä.
Valitettavasti Seppo Pietikäisen suorittamat esitutkintapöytäkirjat ilmeisesti on KRP:n toimesta hävitetty. Peltovuoren tekemässä esitutkintapöytäkirjasta puuttuu nimenomaan Pietikäisen suorittamat esitutkinnantapöytäkirjat.
Peltovuoren kelvottomasta tutkinnasta johtuen pistin Keskisuomalaiseen kuulutuksen, jossa ilmoitin kadonneita asiakirjoja eli 14.7.1983.
Perjantain 15.7.93 olevaan lehteen en saanut ilmoitusta. Tämän jälkeen 16.7.1983 alkoi Hakolan huvilalla käydä vieraita iltapäivällä ja iltamyöhällä. Sunnustaina 17.7.83 klo 4.30 Hakolan leski löysi miehensä kuolleena huvilan saunasta.
Hautausurakoitsija oli kertonut tuttavalleni, kun oli mennyt noutamaan ruumista saunasta.Oli järkytynyt nähtyään ruumiin josta en käy enempää kertomaan.
Tämän jälkeen 25-27 päivinä Peltovuori ja ehkä lääkäreitten pyynnöstä kävi minua painostamaan.
Peltovuori pisti asialle Jämsän nimismiehen ja poliisit , muka syynä asejuttu, joka olisi minulle vaarallinen. Tästä olen kirjassani tarkkaan kertonut ISÄN PUUMERKKI.
KRP:n Matti Tenhusen tultua kuvioon mikään ei ole enää mennyt rehellisesti ja myös epäilen, että Kai Korte ja joutui nöyristymään "kelvottomien" virkamiesten edessä.
Samaa on jatkaneet aina tähän päivään asti. Mitä tulee Äijälän, että ei ole uskottavaa, että 17 henkilöä voi valhetella.
Sanon, että valehtelijat olivat sidoksissa työnantajaansa ja epäilen heidän joutuneen lisäksi kiristyksen kohteeksi.
Minun todistajani eivät olleet missään sidoksissa enää kuin vastapuolen todistajat. Juhani Värynen oli muuttanut 1981 Tampereelle, sh. Leilla Karisalmi Emännäksi, sh. Päivi Himanen eläkkeellä ja fysiat.
Annukka Lind tampereelle muuttanut.
Arstila, Otto H. Nyyssönen, Olavi Räsänen lääkäreistä yksikään ei heistä ollut sidoksissa Jämsään tai Jyväskylän keskussairaalaan.
Kaikki vain vahvistaa se todellisuuden, että kysymyksessä on täytynyt olla salaliitto, kun ensin saivat lääkärit hämättyä lääkintöhallituksen suojelun taa.
Virkamiehistä sanon, että rikosylitarkastaja Pertti Virolainen kaikkensa teki sen eteen, että syylliset olisivat joutuneet vastuuseen. Mutta Virolainen sai kovia kokea vastapuolen poliisiviranomaisilta, kun yritti tutkituttaa juttua uudelleen KRP:n tutkijoilla.
Myös Jyväskylän kihlakunnansyyttäjä Hannu Kilpelä ryhtyi tutkituttamaan törkeätä rikosjuttua, mutta KRP:n rikostarkastaja Lauri Leppänen kävi "ahertamaan" sen eteen ettei törkyydet tulisi oikeuden käsittelyyn koskaan.
Leppäselle annoin potkut hänen kelvottomasta esitutkinnasta, jota oli kestänyt jo yli kolme vuotta.
Räikeimmän teon Leppäsen esitutkinnasta on se, kun Leppänen ei kysynyt kirurgi Peter Luthjeltä, että onko tämä instrumentti se sama, jonka kirurgi Niilo Hakola poisti Virtasen vatsaontelosta 12.12.79.
Esitutkinnan jo päätyttyä Leppänen oli näyttänyt röntgenkuvaa todistajalle ja todistaja todennut, että kuvassa on samanlainen pihti kuin oli esillä.
Huomautan, että kirurgi Luthje on nähnyt alkuperäiset röntgenkuvat kuin mitä Hakola ja Nyyssösen kanssa esitti minulle 3.12.79. Luthje oli lisäksi kyseisiä röntgenkuvia esitellyt kirurgi Kalervo Verkkalalle 3.12.79..
Lisäksi Luthje on nähnyt poistetun crile-nimisen suonenpuristimen, joka oli ollut pahoin syöpynyt.
Tämän kaiken lisäksi Luthje ja Verkkala ryhtyivät todistajina esitutkinnoissa ja oikeustuomioistuimessa kertomaan harkitusti valhetta. Salatakseen todisteitten väärentämiset ja nimenomaan salata pihdin syöpyminen.
Sisätautien erikoislääkäri Seppo Nyyssönen oli sukulaisilleen Äänekoskella kertonut jutustani, että lääkärit vaihtoivat syöpyneen pihdin kirkkaaseen ja myös väärensivät potilasasikirjani.
Huomautan, että Nyyssönen näki 3.12.79 otetut röntgenkuvat välittömästi kuvausten jälkeen ja hän vei minut toisen kuvauksen jälkeen Hakolan puheille röntgenkuvat mukana. Nyyssönen on myös nähnyt poistetun crile-nimisen suonenpuristimen välitömästi leikkauksen jälkeen.
Nyyssöseltä pyysin lausuntoa syksyllä 1981. Lausuntoa hän ei millään kirjoittanut lupauksistaan huolimatta. Vihdoin tähän kyllästyin ja 1.3.1982 menin välittömästi Nyyssösen luo sairaalaan ja sanoin, että lausunto on saatava heti, kun minulla on varattu tuomarille aika klo 10.00 Jyväskylässä.
Nyyssönen kirjoitti yhteenvedon, jossa toteaa, " Tällöin onnettomuudeksi vatsaonteloon jäi crile-niminen instrumentti.
Vart. Paavo Järvelä luki Nyyssösen lausunnon ja päätyi siihen, että tässä lausunnossa jotain salataan.
Tämän jälkeen 26.3.82 kävimme neuvottelun Hakolan kanssa ja hän sai lukea Nyyssösen kirjoittaman yhteenvedon ja tästäkös Hakola silminnähden hermostui.
Palaverin päätyttyä käytävällä Nyyssönen sanoi minulle,"että on paras kun viet koko jutun oikeuteen".
Tuolloin en vielä osannut kuvitellakkaa, että mihin lääkärit olivat lähteneet selkäni takana tekemään siitä hyvästä, kun en nostanut syytettä pihdin jäämisestä vatsaontelooni, koska koin sen jäämisen inhimmilliseksi vahingoksi.
Lukijat saavat selvän siitä mitä ovat todellisuudessa ennen muuta valtion virkamiehet törkeän rikosten peittelyn eteen tehneet vuodesta 1982 lähtien tähän pävään asti (28.7.2014.)
"VIITE Kantelukirjoituksenne 24.9.1999
ASIA Esitutkinta
KIRJOITUKSENNE
Kirjoituksessanne olette pyytänyt tutkintaa Tampereen kihlakunnan poliisilaitoksen apulaispoliisipäällikkö Risto Äijälän ja tutkinnanjohtaja Ilkka Laasasen tekemistä esitutkinnan päätöksistä.
Kirjoituksenne mukaan tutkinnanjohtaja Ilkka Laasanen on tehnyt 14.9.1999 päätöksen, joka on perustunut yksinomaan vastapuolen perättömiin lausuntoihin.
Olette kirjoittanut vastapuolen käyttäneen todisteena röntgenkuvaa, jossa pihti on kokonaan eri paikassa kehossa. Näin ollen kyseessä on väärennetty röntgenkuva. Toisessa 3.12.1979 päivätyssä röntgenkuvassa on yhä leikkaamaton palleatyrä, vaikka sen leikkauksen yhteydessä pihti jäi 3.5.1979 vatsaonteloonne. Kyseisessä kuvassa ei näy pihtiä, vaikka sen pitäisi ehdottomasti näkyä. Olette katsonut, että nämä kaksi ristikkäistä todistetta kertovat kyseessä olevan törkeät rikokset.
Olette pyytänyt poliisiylitarkastajaa määräämään toimitettavaksi esitutkinnat vääristä valoista.
SELVITYKSET JA VASTINE
Asiassa on hankittu Tampereen kihlakunnan poliisilaitoksen lausunto sekä apulaispoliisipäällikkö Risto Äijälän selvitys.
Te olette antanut vastineen.
RATKAISU PERUSTELUINEEN
Olette kirjoittanut sisäasianministeriön poliisiosastolle kaksi kirjettä (päivätty 20.5.1997 ja 15.11.1997), joissa olette vaatinut rangaistusta perättömistä lausumista oikeudessa ym. useille kirjeissä mainituille henkilöille.
Sisäasiainministeriön poliisiosasto on lähettänyt kirjoituksenne 5.12.1997 päivätyllä kirjeellä Länsi-Suomen lääninhallituksen poliisiosastolle toimenpiteitä varten.
Poliisiosasto on toimittanut kirjoituksenne 15.12.1997 päivätyllä kirjeellä (dnro 6701 64 97 120 Pol382) Jyväskylän kihlakunnan poliisilaitokselle, josta ne on palautettu takaisin poliisiosastolle ilmoituksin, että Jyväskylän poliisilaitos katsoo olevansa esteellinen asiassanne.
Lääninhallituksen poliisiosasto on lähettänyt Jyväskylästä palautetun kirjoituksenne 29.1.1998 päivätyllä kirjeellä (dnro6701 64 97 120 POL 97) edelleen Tampereen kihlakunnan poliisilaitokselle rikosilmoituksen kirjaamista sekä esitutkinnan suorittamista varten, mikäli esitutkintalain 2 §:n mukaiset edellytykset esitutkinnan suorittamiselle täyttyvät.
Siltä osin kun olette epäillyt Jämsän käräjäoikeuden jäsenten syyllistyneen virkarikoksiin, on kirjoituksenne lähetetty lääninhallituksen poliisiosastolta Oikeuskanslerinvirastoon.
Apulaisoikeuskansleri Jukka Okko on ratkaisussaan 16.7.1998 dnro 5/50/98 katsonut, että Te ette ole rikosilmoitukseksi otsikoimassanne kirjoituksessa esittänyt todennäköisiä perusteita sen väitteen tueksi, että käräjäoikeuden jäsenet olisivat syyllistyneet virkarikokseen. Näin ollen apulaisoikeusasiamies Okko ei ole määrännyt esitutkintaa suoritettavaksi, eikä tuomioistuimen jäsenten menettely ole antanut aihetta muihinkaan apulaisoikeuskanslerin toimenpiteisiin.
Poliisiosaston tutkintamääräyksen (29.1.1998 dnro 6701 64 97 120) perusteella Tampereen poliisilaitoksella on kirjattu 17.2.1998 ilmoitus nro 6750/S/41085/98 asianimikkeellä muu tutkinta.
Kirjallisen rikosilmoituksenne mukaan mm. perättömiin lausumiin ja salailuun asiassanne on eri asteissa (esitutkinnassa ja tuomioistuimissa) syyllistynyt yli kymmenen todistajana kuultua henkilöä. Lisäksi olette katsonut lähes kaikkien kaksikymmentä vuotta sitten tapahtunutta hoitovirhettänne tutkineiden poliisimiesten syyllistyneen virheellisyyksiin.
Esitutkintalain 2 §:n mukaan poliisin tai muun esitutkintaviranomaisen on toimitettava esitutkinta, kun sille tehdyn ilmoituksen perusteella tai muutoin on syytä epäillä, että rikos on tehty.
Esitutkinnan aloittamiskynnystä tarkoittavan ilmaisun "on syytä epäillä" sisältöä ei ole mahdollista yleisesti määritellä tarkasti.
Hallituksen esityksessä (HE 14/1985 s. 16) todetaan, että rikosta on syytä epäillä, kun asioita huollelisesti harkitseva henkilö havaintojensa perusteella päätyy tallaiseen tulokseen.
Poliisin on kussakin yksittäistapauksessa aina erikseen harkittava, onko sille tehdyn ilmoituksen perusteella syytä epäillä rikosta tapahtuneeksi.
Tutkinnanjohtajana toiminut apulaispoliisipäällikkö Risto Äijälä on tehnyt 17.2.1998 päätöksen olla käynnistämättä esitutkintaa päätöksen liitteestä tarkemmin ilmenevillä perusteilla. Asiakirjojen mukaan kirjallinen päätös perusteluineen on toimitettu Teille tiedoksi esitutkinnasta ja pakkokeinoista annetun asetuksen 4 §:n mukaisesti.
Selvityksensä mukaan apulaispoliisipäällikkö Risto Äijälän päätös on perustunut hänen perusteelliseen harkintaansa siitä, onko ihmillisen elämän kokemuspiiris mukaan objektiivisesti arvioiden mahdollista, että kaikki poliisihallinnon ja tuomioistuinlaitosten virkamiehet, jotka ovat joutuneet tekemään Teidän asioissanne kannaltanne kielteisiä ratkaisuja, olisivat vuodesta 1983 lähtien lähes järjestelmällisesti syyllistyneet rikoksiin.
Lisäksi apulaispoliisipäällikkö Äijälän mukaan ei ole uskottavaa eikä järkevästi epäiltävissäkään, että 17 henkilöä tekisi tahallaan perättömän lausuman esitutkinnassa ja tuomioistuimissa asiassa, jossa heillä ei ole mitään järkevää intressiä puhua totuuden vastaisesti tai salata jotain asian suullisessa käsittelyssä hovioikeudessa 18 vuoden kuluttua tutkittavan asian tapahtumisesta.
Asiakirjojen mukaan poliisimiesten epäiltyjen rikosten osalta valtakunnansyyttäjänvirasto on antanut 28.4.1998 tutkijanjohtajamääräyksen jyväskylän kihlakunnansyyttäjä Matti Jakosuolle.
Kihlakunnansyyttäjä Jakosuon päätöksestä 22.7.1998 ilmenee mm., että Te olette katsonut apulaispoliisipäällikkö Risto Äijälän ryhtyneen aikaisemmin tässä ratkaisussa mainitulla esitutkinnan päätöksellään 17.2.1998 suojelemaan perättömiä lausumia oikeudessa, koska tämä ei ole määrännyt rikostutkimuksia.
Kihlakunnansyyttäjä Jakosuo on tehnyt päätöksen apulaispoliisipäällikkö Risto Äijälän osalta tämän jätettyä esitutkinnan suorittamatta. Kihlakunnansyyttäjä Jakosuo on päätöksessään katsonut, että tekemänne tutkintapyyntö myöhempine lisäyksineen poliisimiesten väitetyistä rikoksista ei miltään osin ylitä esitutkinnan aloittamiskynnystä. näin ollen epäilemienne poliisimiesten rikosten osalta ei ole suoritettu esitutkintaa.
Länsi-Suomen lääninhallituksen poliisiosasto on lähettänyt Jämsän kihlakunnan poliisilaitoksella kirjatun rikosilmoituksenne nro 6170/R/10256/99 Tampereen kihlakunnan poliisilaitokselle niitä esitutkintatoimenpiteitä varten, joihin ilmoitus antaa aihetta.
Asiasta on Tampereen poliisilaitoksella 30.6.1999 kirjattu rikosilmoitus nro 6750/R/9283/99 asianimikkeellä todistajana oikeudessa annettu perätön lausuma sekä virkavelvollisuuden rikkominen.
Rikosilmoituksessanne olette katsonut nimiämienne henkilöiden syyllistyneen perättömään lausumaan Jämsän käräjäoikeudessa vuosina 1996-1997 sekä Vaasan hovioikeudessa suullisessa käsittelyssä vuonna 1997. lisäksi olette pyytänyt selvittämään, onko talousjohtaja syyllistynyt virkavirheeseen, koska rikosilmoituksenne "vääristä valoista on huonosti valmistanut" Jämsän seudun terveydenhuollon kuntayhtymän yhtymähallitukselle.
Asiakirjojen mukaan nyt tekemänne rikosilmoitus koskien perättömiä lausumia on tehty samoista asioista ja lähinnä samoista henkilöistä perustuen lähinnä samaan asiakirjamateriaaliin kuin Tampereen poliisilaitoksella kirjattu ilmoitus nro 6750/S/41085/98, josta apulaispoliisipäällikkö Äijälä on tehnyt päätöksen olla toimittamatta esitutkintaa,.
Apulaispoliisipäällikkö Äijälän antaman selvityksen mukaan tutkinnanjohtaja Ilkka Laasanen on tehnyt 14.9.1999 rikosilmoituksen nro 6750/R/9283/99 osalta Äijälän määräyksestä päätöksen olla käynnistämättä esitutkintaa, koska asiassa ei ole syytä epäillä rikosta. Tarkemmat perustelut ilmenevät päätöksestä, joka on asiakirjojen mukaan toimitettu Teille tiedoksi.
Kun otetaan huomioon käytettävissä oleva selvitys asiakirjoineen, katsoo poliisin lääninjohto, että tutkinnanjohtajina toimineet apulaispoliisipäällikkö Risto Äijälä ja rikosylikomisario Ilkka Laasanen eivät ole menetelleet lainvastaisesti tai virheellisesti, kun he eivät ole määränneet esitutkintaa suoritettavaksi.
Poliisin lääninjohto ei määrää esitutkintaa toimitettavaksi, koska kirjoituksenne perusteella asiassa ei ole syytä epäillä rikoksia eikä näin ollen ole olemassa edellytyksiä esitutkinnan suorittamiselle.
Teillä on mahdollisuus tämän ratkaisun estämättä omalla vastuullanne nostaa jutussa sellaisia syytteitä tai muita kanteita, joihin Te katsotte itsellänne perusteita olevan.
Kirjoituksenne ei anna aihetta enempiin poliisin lääninjohdon toimenpiteisiin.
Poliisiylitarkastaja Pertti Sihvonen
Ylitarkastaja Hannele Oksanen
TIEDOKSI Tampereen kihlakunnan poliisilaitos
Poliisipäällikkö Raimo Tanner
Apulaispoliisipäällikkö Risto Äijälä
Rikosylikomisario Ilkka Laasanen".
Näin Suomessa toimii ns. salaliitto ja samalla hyvävelijärjestelmäkin.Edellä olevan L-S Lääninhallituksen poliisiosaston RATKAISUN perusteella SUOMESSA saa kuka hyvänsä esitutkimuksissa ja eri tuomioistuimissa kertoa tahallaan valhetta joutumatta niistä vastuuseen.
Muistutan, että kirjoitin kirjan ISÄN PUUMERKKI ja siinä on todistettavissa se totuus, että Suomessa toimivat poliisit, että tuomioistuimet yksinä teatteri näyttelijöinä tänäkin päivänä jälkeen VAPAHTAJAMME JEESUKSEN KRISTUKSEN SYNTYMÄN JÄLKEEN 27.7.2014.
Todettava se tosiasia, että Suomen viranomaisilla on erittäin heikko muisti hallita erittäin suurta törkeätä petosjuttua. Ehkä tämä saattaa olla yhtenä syynä siihen etteivät nää kalaa edes merestä
edemmäksi.
Jälleen täytyy vähän palauttaa "ketkaleille" tosi tapahtumat 1979-1983 vuosilta, jolloin aloittivat kyseiset törkeät rikokset, jotka ovat saaneet jatkua tähän päivään asti heidän suojeluksessa.
3.5.1979 kirurgi Allan Särkilahti leikkasi palleatyräni erittäin onnistuneesti. Mutta valitettavasti koko leikkausryhmälle tapahtui inhimmillinen vahinko. Nimittäin heiltä jäi crile-niminen suonenpuristin vatsaontelooni. Ilmeisesti instrumenttihoitaja Kaija Kalliolinnalle oli tapahtunut instrumenttien tarkastuslaskennassa inhimmillinen laskuvirhe. Hän oli instrumenttien seurantalomakkeeseen merkinnyt ylös kyseiset kohdat ennen leikkausta ja jälkeen leikkauksen ja merkinnyt kyseiset ruudukot x-kirjaimilla, että kaikki instrumentit ovat tallella ettei ole yhtään poissa.
Ensimmäisen kerran kävin lääkärille valittamassa kovista tuskista ja pistämisestä vähän yli kuukauden leikkauksen jälkeen. Seitsemän eri kertaa kävin tästä valittamassa lääkäreille. Vihdoin 3.12.1979 vaivautuivat vatsani röntgenkuvaamaan. Kuvauksessa paljastui ikävä tapaus, että 3.5.79 oli palleatyräleikkauksen yhteydessä vatsaontelooni jäänyt crile-niminen suonenpuristin.
Hoitava lääkärini kirurgi Niilo Hakola leikkauksella poisti pahaksi syöpyneen pihdin 12.12.79.
Hakola ja lääkintävahtimestari Risto Kosonen ottivat polaroidkuvat poistetusta pihdistä. Kuvissa näkyi erittäin hyvin pihdin syöpyminen. Pihdin kärjessä roikkui ohuissa säikeissä kiinni oleva noin variksenmunan kokoinen kalkkeutuma. Kuvan keskellä oli leikkaushuoneessa käytössä oleva mitta pystyssä ja vasemmalla puolen kuvaa tulitikkulaatikko osoittamassa pihdin pituutta mittakaavana.
Pihti oli reilut kolmen tulitikkulaatikon pituinen eli noin 18 senttiä pitkät. Kosonen oli kuvien alle kirjoittanut nimeni ja syntymäaikani, sekä pihdin nimen ja allekirjoituksensa.
Kirurgi Hakola 13.12.79 noin klo 14.00 maissa tuli luokseni ja pyysi mukaansa tutkimushuoneeseen. Hakola avoimesti kertoi kaikki pihdin syöpymisestä, kalkkeutumasta ja näytti ottamia kolmea kuvaa pihdistä. Hakolalta kysyin, että tietääkö tästä keskussairaala jyväskylässä? Hakola vastasi:"ei tiedä, hän soittaa sinne tämän jälkeen, että mitä on tapahtunut".
Hakola joutui 14.12.1979 viemään pahoin syöpyneen pihdin keskussairaalalle. Tilalle luovutti hänelle kirkkaan pean-nimisen pihdin. Ilmeisesti Hakolan tunteneena olen yhä sitä mieltä asiasta, että keskussairaalan kirurgianylillääkäri Heikki Silvola "kiristi"Hakolaa luovuttamaan syöpyneen pihdin pois, ettei se ole enää todisteena syöpymisestä.
Tämän tapahtuman jälkeen jouduin "ns. heitteille" sen takia, kun lääkärit sanoivat, että he eivät tiedä mikä minua vaivaa.En saanut koviin tuskiin asianmukaista hoitoa ensinkään.Jämsäläinen lääkäri Antti Pasila epäili, että minulla oli päällä metallimyrkytys kesäkuun alussa 1980, kun kävin päivystyksessä sunnuntaina hänen vastaan otollaan.
Lopulta lääkäreihin kyllästyin ja tein kantelun lääkintöhallitukselle elokuussa 1981. Hakola antoi oman lausuntonsa lääkintöhallitukselle, jossa ei uskaltanut mainita poistetun pihdin nimeä eikä vaihdetunkaan. Liitteenä lähetti Risto Kososen ottamat polaroidkuvat kirkkaista pean pihdeistä. Kuvat oli ottettu tarkoituksella harhauttaa lääkintöhallitusta väärennetyllä todisteella.
Särkilahti toimitti selvityksensä liitteenä väärennetyn instrumenttien seurantalomakkeen lääkintöhallitukselle. Huomautan, että lääkintöhallitus oli kovilla lääkäreitten antamien lausuntojen kanssa, johon aikaa kului lopulta seitsemän kuukautta.
Päätöksensä lääkintöhallitus teki 17.6.1982 antamalla huomautuksen Allan Särkilahdelle ym.
Lopulta jouduin kääntymään oikeuskansleri Kai Kortteen puoleen 16.1.1983. Helmikuussa 1983 lääkintöhallitukselle selvisi todellisuus pihti-jutusta, että olivat tehneet päätöksensä, joka perustui väärennettyihin todisteaineistoihin.
Tämän jälkeen lääkintöhallituksella ei ollut rehkeutta purkaa päätöstänsä vaan yhtyä peittelemään väärennöksiä ym.
Korte määräsi 5.5.1983 KRP:n tutkimaan juttua. KRP:n Jyväskylän päällikkö rikosylikomisario Seppo Pietikäinen aloitti välittömästi esitutkinnat 10.5.1983 kuulustelemalla kirurgi Niilo Hakolan ensimmäisenä. Jatkoi esitutkimuksia toukokuussa kuulustelemalla muitakin Jämsäläisiä. Pietikäisen piti tulla minut kuulustelemaan 30-31. 5 1983, mutta yllättäen KRP:n apulaispoliisipäällikkö Matti Tenhunen antoi "potkut" ehkä sen takia, kun alkoi käydä selville törkeät väärennökset.
Tilalle Tenhunen määräsi komisario Raimo Peltovuoren, joka vuorostansa kävi ensimmäisenä kuulustelemassa aivoinvalidi Eljas Herrasen Karstulasta. Herrasella ei ollut mitään osuutta asiakirjojen väärentämisien kanssa. Hän sattui sattumalta olemaan samassa potilashuoneessa Jyväskylässä, kun minulta leikattiin palleatyrä.
Valitettavasti Seppo Pietikäisen suorittamat esitutkintapöytäkirjat ilmeisesti on KRP:n toimesta hävitetty. Peltovuoren tekemässä esitutkintapöytäkirjasta puuttuu nimenomaan Pietikäisen suorittamat esitutkinnantapöytäkirjat.
Peltovuoren kelvottomasta tutkinnasta johtuen pistin Keskisuomalaiseen kuulutuksen, jossa ilmoitin kadonneita asiakirjoja eli 14.7.1983.
Perjantain 15.7.93 olevaan lehteen en saanut ilmoitusta. Tämän jälkeen 16.7.1983 alkoi Hakolan huvilalla käydä vieraita iltapäivällä ja iltamyöhällä. Sunnustaina 17.7.83 klo 4.30 Hakolan leski löysi miehensä kuolleena huvilan saunasta.
Hautausurakoitsija oli kertonut tuttavalleni, kun oli mennyt noutamaan ruumista saunasta.Oli järkytynyt nähtyään ruumiin josta en käy enempää kertomaan.
Tämän jälkeen 25-27 päivinä Peltovuori ja ehkä lääkäreitten pyynnöstä kävi minua painostamaan.
Peltovuori pisti asialle Jämsän nimismiehen ja poliisit , muka syynä asejuttu, joka olisi minulle vaarallinen. Tästä olen kirjassani tarkkaan kertonut ISÄN PUUMERKKI.
KRP:n Matti Tenhusen tultua kuvioon mikään ei ole enää mennyt rehellisesti ja myös epäilen, että Kai Korte ja joutui nöyristymään "kelvottomien" virkamiesten edessä.
Samaa on jatkaneet aina tähän päivään asti. Mitä tulee Äijälän, että ei ole uskottavaa, että 17 henkilöä voi valhetella.
Sanon, että valehtelijat olivat sidoksissa työnantajaansa ja epäilen heidän joutuneen lisäksi kiristyksen kohteeksi.
Minun todistajani eivät olleet missään sidoksissa enää kuin vastapuolen todistajat. Juhani Värynen oli muuttanut 1981 Tampereelle, sh. Leilla Karisalmi Emännäksi, sh. Päivi Himanen eläkkeellä ja fysiat.
Annukka Lind tampereelle muuttanut.
Arstila, Otto H. Nyyssönen, Olavi Räsänen lääkäreistä yksikään ei heistä ollut sidoksissa Jämsään tai Jyväskylän keskussairaalaan.
Kaikki vain vahvistaa se todellisuuden, että kysymyksessä on täytynyt olla salaliitto, kun ensin saivat lääkärit hämättyä lääkintöhallituksen suojelun taa.
Virkamiehistä sanon, että rikosylitarkastaja Pertti Virolainen kaikkensa teki sen eteen, että syylliset olisivat joutuneet vastuuseen. Mutta Virolainen sai kovia kokea vastapuolen poliisiviranomaisilta, kun yritti tutkituttaa juttua uudelleen KRP:n tutkijoilla.
Myös Jyväskylän kihlakunnansyyttäjä Hannu Kilpelä ryhtyi tutkituttamaan törkeätä rikosjuttua, mutta KRP:n rikostarkastaja Lauri Leppänen kävi "ahertamaan" sen eteen ettei törkyydet tulisi oikeuden käsittelyyn koskaan.
Leppäselle annoin potkut hänen kelvottomasta esitutkinnasta, jota oli kestänyt jo yli kolme vuotta.
Räikeimmän teon Leppäsen esitutkinnasta on se, kun Leppänen ei kysynyt kirurgi Peter Luthjeltä, että onko tämä instrumentti se sama, jonka kirurgi Niilo Hakola poisti Virtasen vatsaontelosta 12.12.79.
Esitutkinnan jo päätyttyä Leppänen oli näyttänyt röntgenkuvaa todistajalle ja todistaja todennut, että kuvassa on samanlainen pihti kuin oli esillä.
Huomautan, että kirurgi Luthje on nähnyt alkuperäiset röntgenkuvat kuin mitä Hakola ja Nyyssösen kanssa esitti minulle 3.12.79. Luthje oli lisäksi kyseisiä röntgenkuvia esitellyt kirurgi Kalervo Verkkalalle 3.12.79..
Lisäksi Luthje on nähnyt poistetun crile-nimisen suonenpuristimen, joka oli ollut pahoin syöpynyt.
Tämän kaiken lisäksi Luthje ja Verkkala ryhtyivät todistajina esitutkinnoissa ja oikeustuomioistuimessa kertomaan harkitusti valhetta. Salatakseen todisteitten väärentämiset ja nimenomaan salata pihdin syöpyminen.
Sisätautien erikoislääkäri Seppo Nyyssönen oli sukulaisilleen Äänekoskella kertonut jutustani, että lääkärit vaihtoivat syöpyneen pihdin kirkkaaseen ja myös väärensivät potilasasikirjani.
Huomautan, että Nyyssönen näki 3.12.79 otetut röntgenkuvat välittömästi kuvausten jälkeen ja hän vei minut toisen kuvauksen jälkeen Hakolan puheille röntgenkuvat mukana. Nyyssönen on myös nähnyt poistetun crile-nimisen suonenpuristimen välitömästi leikkauksen jälkeen.
Nyyssöseltä pyysin lausuntoa syksyllä 1981. Lausuntoa hän ei millään kirjoittanut lupauksistaan huolimatta. Vihdoin tähän kyllästyin ja 1.3.1982 menin välittömästi Nyyssösen luo sairaalaan ja sanoin, että lausunto on saatava heti, kun minulla on varattu tuomarille aika klo 10.00 Jyväskylässä.
Nyyssönen kirjoitti yhteenvedon, jossa toteaa, " Tällöin onnettomuudeksi vatsaonteloon jäi crile-niminen instrumentti.
Vart. Paavo Järvelä luki Nyyssösen lausunnon ja päätyi siihen, että tässä lausunnossa jotain salataan.
Tämän jälkeen 26.3.82 kävimme neuvottelun Hakolan kanssa ja hän sai lukea Nyyssösen kirjoittaman yhteenvedon ja tästäkös Hakola silminnähden hermostui.
Palaverin päätyttyä käytävällä Nyyssönen sanoi minulle,"että on paras kun viet koko jutun oikeuteen".
Tuolloin en vielä osannut kuvitellakkaa, että mihin lääkärit olivat lähteneet selkäni takana tekemään siitä hyvästä, kun en nostanut syytettä pihdin jäämisestä vatsaontelooni, koska koin sen jäämisen inhimmilliseksi vahingoksi.
Lukijat saavat selvän siitä mitä ovat todellisuudessa ennen muuta valtion virkamiehet törkeän rikosten peittelyn eteen tehneet vuodesta 1982 lähtien tähän pävään asti (28.7.2014.)
perjantai 25. heinäkuuta 2014
VASTIN LÄNSI-SUOMEN LÄÄNINHALLITUKSEN POLIISIOSASTO
Asiamieheni Ekki Vasama laati vastineen 9.12.1999 lääninhallituksen poliisijohdolle.
"VASTINE
Tampereen kihlakunnan poliisilaitoksen reagointien (= Raimo Tanner/Hannu Uurasjärvi 12.11.99 ja Risto Äijälä 11.11.99) johdosta.
Poliisilaitoksen johto on hyväksynyt sen, että apulaispoliisipäällikkö RISTO ÄIJÄLÄ EI EDES OLE YRITTÄNYT ASIASYIN PERUSTELLA HALUTTOMUUTTAAN RV:N VAATIMAAN ESITUTKINNAN MÄÄRÄÄMISEEN. Äijälän toiminta on ymmärrettävissä vain siten, että 1) hän ei ole lainkaan perehtynyt saamaansa aineistoon 2) hän on tahallaan jättänyt huomiotta havaitsemansa tosiseikat. Kummassakin tapauksessa hän on syyllistynyt virkavelvollisuuksiensa vastaiseen tekoon.
Äijälän väite, että RV ei ole esittänyt varteen otettavaa todistusaineistoa, viittaa vaihtoehdon 1. Faktat sivuuttavan auktoriteettiuskoisen selittelyn taustalta taas saattaa löytyä vaihtoehtoon 2 sisältyvä tahallisuus sekä pyrkimys peitellä tarkoitushakuiseksi alusta lähtien osoittanutta poliisityötä.
Raskauttavana lisänä Äijälän osalta on mainittava vielä se, että hän on määrännyt myös alaisensa Ilkka Laasasen olemaan käynnistämättä esitutkintaa RV:n uuden rikosilmoituksen pohjalta.
SEKÄÄN MÄÄRÄYS EI PERUSTU RV:N VÄITTEIDEN MEDISIINISESTI/JURIDISESTI ARGUMENTOITUUN KUMOAMISEEN.
Viittaan huomenna postittuvaan liiteaineistoon:
1)RV:n asiamiehen Heikki Salon 5.2.92-kirje kaupunginviskaali Hannu Kilpelälle
2)Oma muistioni, jossa mukana mm. sh-piirin johtavan lääkärin Tapio Tervon piirtämä kuva, jolla ei laatunsa vuoksi voi olla todellisuusvastetta.
3) Kirjeeni KRP:n tutkijalle Raimo Peltovuorelle 10.8.92 ja totean mm. seuraavat seikat, jotka Äijälä on jättänyt huomiotta:
1. Kesällä -83 tutkijaksi ylikom. Seppo Pietikäisen tilalle vaihdettu RP jätti kuulustelematta pihdit RV:n vatsaontelosta 12.12.79 poistaneen kirurgin Niilo Hakolan (kuoli epäselvissä olosuhteissa 17.7.83) ja poistoleikkauksen nukutuslääkärin Juhani Väyrysen, jota KRP:n toimesta KUULUSTELTIIN ENSI KERRAN VASTA (85-JOULUKUUSSA JA SILLOINKIN VAIN RV:N NIMENOMAISESTA VAATIMUKSESTA.
2. Väyrysen silminnäkijänä esittämät todistajalausunnot on kyseenalaistettu toissijaistodistajien perusteettomiin sepitteisiin vedoten.
3.Röntgenkuva, joka on merkitty otetuksi 3.12.79, sisältää 3.5.79 poistetun palleatyrän eikä muutenkaan vastaa alkuperäisenä säilynyttä leikkauskertomusta. Kuva on kyllä RV:sta otettu, tosin jo 77-helmikuussa, jolloin sen nojalla todettiin myöhemmin operoitu tyrä. Jo yksinomaan tämän kuvan oikeaksi väittäminen osoittaa todistajiksi haalitut "asiantuntijat" rikollisiksi. Sen oikeaksi uskoneet poliisit puolestaan eivät ole taidoiltaan olleet vaativan ammattinsa edellytämällä tasolla.
4. Maallikonkin silmin katsottuna tökeröimmin manipuloidussa kuvassa pihdit sijaitsevat osittain ihon ja rintalastan välissä, missä niiden oli mahdotonta huomaamatta olla.
Korostetusti huomautan eräästä nykypoliisin työtä häiritsevästä seikasta eli poliisijohtaja Reijo Naulapään roolista. Hän sabotoi 5.9.91-päätöksellään poliisiylitarkastaja Pertti Virolaisen vakavan yrityksen saada jo silloin varsin mittavaksi paisuneen rikossuman selvitetyksi.
Vastaavassa asemassa tällä hetkellä on apulaisoikeusasiamies Jaakko Jonkka, joka 31.12.98-päätöksellään peitteli siihen mennessä kertyneet laittomuudet. Mikäli eduskunta OA-vuotta 1998 käsitellessään hyväksyy Jonkan teon, se antaa konkreetin todistuksen kelpaamattoomuudestaan oikeusmurhan uhrien puolustajaksi.
Kunnioittavasti Jämsässä 9.joulukuuta 1999 Erkki Vasama".
Mitään parannusta ei ole vieläkään tapahtunut eli 25.7.2014 mennessä, joten pahasti on epäiltävissä se, että virkamiesten keskuudessa on ilmeisesti tehneet yhteisen salaliittosopimuksen ns. pihti-jutussa
Kyseisellä salaliittosopimuksella ehkä näin ollen salaavat neljän eri henkilön hämärät kuoleman tapaukset, koska KRP:n komisario oli yhtenä poliisina minua "raivaamassa" mielisairaalaan 27.7.1983. Mutta rikollisten työ meni täydellisesti hukkaan, kun itse ISÄ JUMALA SUOJELI MINUA LASTAAN JOUTUMASTA PETOJEN RAADELTAVAKSI:
Kävin kaupoilla 23.7.2014 ja mikä yllätys oli minulle se että yhä Jämsässä puhutaan kyseisistä hämäristä kuoleman tapauksista, joihin kuuluu myös hoitava lääkärini Niilo Hakola.
Jokainen lukijani saa tehdä omat päätelmänsä suomen virkamiehistä, että ovat puolueettomia tai suurrikollisia, jotka ovat vain tuhoamassa oikeuden maastamme.
"VASTINE
Tampereen kihlakunnan poliisilaitoksen reagointien (= Raimo Tanner/Hannu Uurasjärvi 12.11.99 ja Risto Äijälä 11.11.99) johdosta.
Poliisilaitoksen johto on hyväksynyt sen, että apulaispoliisipäällikkö RISTO ÄIJÄLÄ EI EDES OLE YRITTÄNYT ASIASYIN PERUSTELLA HALUTTOMUUTTAAN RV:N VAATIMAAN ESITUTKINNAN MÄÄRÄÄMISEEN. Äijälän toiminta on ymmärrettävissä vain siten, että 1) hän ei ole lainkaan perehtynyt saamaansa aineistoon 2) hän on tahallaan jättänyt huomiotta havaitsemansa tosiseikat. Kummassakin tapauksessa hän on syyllistynyt virkavelvollisuuksiensa vastaiseen tekoon.
Äijälän väite, että RV ei ole esittänyt varteen otettavaa todistusaineistoa, viittaa vaihtoehdon 1. Faktat sivuuttavan auktoriteettiuskoisen selittelyn taustalta taas saattaa löytyä vaihtoehtoon 2 sisältyvä tahallisuus sekä pyrkimys peitellä tarkoitushakuiseksi alusta lähtien osoittanutta poliisityötä.
Raskauttavana lisänä Äijälän osalta on mainittava vielä se, että hän on määrännyt myös alaisensa Ilkka Laasasen olemaan käynnistämättä esitutkintaa RV:n uuden rikosilmoituksen pohjalta.
SEKÄÄN MÄÄRÄYS EI PERUSTU RV:N VÄITTEIDEN MEDISIINISESTI/JURIDISESTI ARGUMENTOITUUN KUMOAMISEEN.
Viittaan huomenna postittuvaan liiteaineistoon:
1)RV:n asiamiehen Heikki Salon 5.2.92-kirje kaupunginviskaali Hannu Kilpelälle
2)Oma muistioni, jossa mukana mm. sh-piirin johtavan lääkärin Tapio Tervon piirtämä kuva, jolla ei laatunsa vuoksi voi olla todellisuusvastetta.
3) Kirjeeni KRP:n tutkijalle Raimo Peltovuorelle 10.8.92 ja totean mm. seuraavat seikat, jotka Äijälä on jättänyt huomiotta:
1. Kesällä -83 tutkijaksi ylikom. Seppo Pietikäisen tilalle vaihdettu RP jätti kuulustelematta pihdit RV:n vatsaontelosta 12.12.79 poistaneen kirurgin Niilo Hakolan (kuoli epäselvissä olosuhteissa 17.7.83) ja poistoleikkauksen nukutuslääkärin Juhani Väyrysen, jota KRP:n toimesta KUULUSTELTIIN ENSI KERRAN VASTA (85-JOULUKUUSSA JA SILLOINKIN VAIN RV:N NIMENOMAISESTA VAATIMUKSESTA.
2. Väyrysen silminnäkijänä esittämät todistajalausunnot on kyseenalaistettu toissijaistodistajien perusteettomiin sepitteisiin vedoten.
3.Röntgenkuva, joka on merkitty otetuksi 3.12.79, sisältää 3.5.79 poistetun palleatyrän eikä muutenkaan vastaa alkuperäisenä säilynyttä leikkauskertomusta. Kuva on kyllä RV:sta otettu, tosin jo 77-helmikuussa, jolloin sen nojalla todettiin myöhemmin operoitu tyrä. Jo yksinomaan tämän kuvan oikeaksi väittäminen osoittaa todistajiksi haalitut "asiantuntijat" rikollisiksi. Sen oikeaksi uskoneet poliisit puolestaan eivät ole taidoiltaan olleet vaativan ammattinsa edellytämällä tasolla.
4. Maallikonkin silmin katsottuna tökeröimmin manipuloidussa kuvassa pihdit sijaitsevat osittain ihon ja rintalastan välissä, missä niiden oli mahdotonta huomaamatta olla.
Korostetusti huomautan eräästä nykypoliisin työtä häiritsevästä seikasta eli poliisijohtaja Reijo Naulapään roolista. Hän sabotoi 5.9.91-päätöksellään poliisiylitarkastaja Pertti Virolaisen vakavan yrityksen saada jo silloin varsin mittavaksi paisuneen rikossuman selvitetyksi.
Vastaavassa asemassa tällä hetkellä on apulaisoikeusasiamies Jaakko Jonkka, joka 31.12.98-päätöksellään peitteli siihen mennessä kertyneet laittomuudet. Mikäli eduskunta OA-vuotta 1998 käsitellessään hyväksyy Jonkan teon, se antaa konkreetin todistuksen kelpaamattoomuudestaan oikeusmurhan uhrien puolustajaksi.
Kunnioittavasti Jämsässä 9.joulukuuta 1999 Erkki Vasama".
Mitään parannusta ei ole vieläkään tapahtunut eli 25.7.2014 mennessä, joten pahasti on epäiltävissä se, että virkamiesten keskuudessa on ilmeisesti tehneet yhteisen salaliittosopimuksen ns. pihti-jutussa
Kyseisellä salaliittosopimuksella ehkä näin ollen salaavat neljän eri henkilön hämärät kuoleman tapaukset, koska KRP:n komisario oli yhtenä poliisina minua "raivaamassa" mielisairaalaan 27.7.1983. Mutta rikollisten työ meni täydellisesti hukkaan, kun itse ISÄ JUMALA SUOJELI MINUA LASTAAN JOUTUMASTA PETOJEN RAADELTAVAKSI:
Kävin kaupoilla 23.7.2014 ja mikä yllätys oli minulle se että yhä Jämsässä puhutaan kyseisistä hämäristä kuoleman tapauksista, joihin kuuluu myös hoitava lääkärini Niilo Hakola.
Jokainen lukijani saa tehdä omat päätelmänsä suomen virkamiehistä, että ovat puolueettomia tai suurrikollisia, jotka ovat vain tuhoamassa oikeuden maastamme.
tiistai 22. heinäkuuta 2014
LÄNSI-SUOMEN LÄÄNINHALLITUKSEN KIRJE
L-S L kirje 22.11.1999
"VIITE Kirjoituksenne 24.9.1999
ASIA Vastine
Kirjoituksenne johdosta Tampereen kihlakunnan poliisilaitokselta hankittu lausunto sekä apulaispoliisipäällikkö Risto Äijälän selvitys liitteineen lähetetään jäljennöksinä tiedoksenne ja Teille varataan tilaisuus kirjallisen vastineen antamiseen 13.12.1999 mennessä.
Vastineen antamatta jättäminen ei estä asian ratkaisemista.
Tarkastaja Hannele Oksanen
LIITE Asiakirjat".
"VIITE Kirjoituksenne 24.9.1999
ASIA Vastine
Kirjoituksenne johdosta Tampereen kihlakunnan poliisilaitokselta hankittu lausunto sekä apulaispoliisipäällikkö Risto Äijälän selvitys liitteineen lähetetään jäljennöksinä tiedoksenne ja Teille varataan tilaisuus kirjallisen vastineen antamiseen 13.12.1999 mennessä.
Vastineen antamatta jättäminen ei estä asian ratkaisemista.
Tarkastaja Hannele Oksanen
LIITE Asiakirjat".
maanantai 21. heinäkuuta 2014
TAMPEREEN KIHLAKUNNAN POLIISILAITOKSEN "KELVOTONTA LAIN VALVONTAA"
Tampereen kihlakunnan poliisilaitos kirjoitti oman myöntymyksensä 12.11.1999 Länsi-Suomen lääninhallituksen poliisiosastolle Risto Äijälän "meriselityksestä".
"Länsi-Suomen lääninhallitus
poliisiosasto
Kirje 29.10.1999
REINO VIRTASEN KIRJOITUS 24.9.1999
Palautan viitekirjeen liitteineen poliisilais oheistaa apulaipoliisipäällikkö Risto Äijälältä hankitun selvityksen liitteineen ja lausuntonaan kunnioittavasti viittaa Äijälän antamaan selvitykseen.
Poliisipäällikkö Raimo Tanner
Hallinto-osaston johtaja Hannu Uurasjärvi ".
Törkeätä petosjutun suojelua sen kun jatkavat. Joudun miettimään sitä, että teinköhän liiankin tarkan rikosilmoituksen "kelvottomille" herroille, jossa tuli hyvin yksityiskohtaisesti selvitettyä väärennökset ja nimettyä ne henkilöt, jotka tiedän tarkkaan heidän kertoneen esitutkinnoissa ja eri tuomioistuimissa syyllistyneen lisäksi perättömiin lausuntoihin ns. pihti-jutussa.
Huomioini kiintyi siihen, että Äijälä ei uskaltanut tuoda esiin esim. väärennettyä leikkauskertomusta.
Samoin jättänyt huomioimatta yksityisetsivät ottamat mikroskooppikuvat leikkauskertomuksesta, joka paljastaa sen todellisuuden, että komisario Raimo Peltovuoren esitutkinta leikkauskertomuksen selittelystä ei pidä paikkaansa ensinkään. Samoin jättänyt huomioimatta Peltovuoren puolueellisen esitutkintapöytäkirjan, jossa hän jätti kuulematta esim. pihdin poistaneen kirurgin Niilo Hakolan kuulemisen, anestesialääkäri Juhani Väyrysen, joka oli poistoleikkauksessa läsnä koko ajan. Samoin jätti kuulematta Väyrysen avustajan Inkeri Juutilaisen ym. Siis henkilöt jotka olivat poistoleikkauksessa näkemässä sen minkälaisen pihdin Hakola poisti ja mistä kohtaa kehostani.
Hänen täytyi jättää huomioimatta esim. Väyrysen ja Juutilaisen kertomukset, koska kertomukset ovat täysin ristiriidassa manipuloitujen röntgenkuvien kanssa.
On selvästi luettavissa Äijälän selityksestä, että on virkamiehenä hänkin ryhtynyt suojelemaan erittäin törkeätä petosjuttua vahingokseni.
"Länsi-Suomen lääninhallitus
poliisiosasto
Kirje 29.10.1999
REINO VIRTASEN KIRJOITUS 24.9.1999
Palautan viitekirjeen liitteineen poliisilais oheistaa apulaipoliisipäällikkö Risto Äijälältä hankitun selvityksen liitteineen ja lausuntonaan kunnioittavasti viittaa Äijälän antamaan selvitykseen.
Poliisipäällikkö Raimo Tanner
Hallinto-osaston johtaja Hannu Uurasjärvi ".
Törkeätä petosjutun suojelua sen kun jatkavat. Joudun miettimään sitä, että teinköhän liiankin tarkan rikosilmoituksen "kelvottomille" herroille, jossa tuli hyvin yksityiskohtaisesti selvitettyä väärennökset ja nimettyä ne henkilöt, jotka tiedän tarkkaan heidän kertoneen esitutkinnoissa ja eri tuomioistuimissa syyllistyneen lisäksi perättömiin lausuntoihin ns. pihti-jutussa.
Huomioini kiintyi siihen, että Äijälä ei uskaltanut tuoda esiin esim. väärennettyä leikkauskertomusta.
Samoin jättänyt huomioimatta yksityisetsivät ottamat mikroskooppikuvat leikkauskertomuksesta, joka paljastaa sen todellisuuden, että komisario Raimo Peltovuoren esitutkinta leikkauskertomuksen selittelystä ei pidä paikkaansa ensinkään. Samoin jättänyt huomioimatta Peltovuoren puolueellisen esitutkintapöytäkirjan, jossa hän jätti kuulematta esim. pihdin poistaneen kirurgin Niilo Hakolan kuulemisen, anestesialääkäri Juhani Väyrysen, joka oli poistoleikkauksessa läsnä koko ajan. Samoin jätti kuulematta Väyrysen avustajan Inkeri Juutilaisen ym. Siis henkilöt jotka olivat poistoleikkauksessa näkemässä sen minkälaisen pihdin Hakola poisti ja mistä kohtaa kehostani.
Hänen täytyi jättää huomioimatta esim. Väyrysen ja Juutilaisen kertomukset, koska kertomukset ovat täysin ristiriidassa manipuloitujen röntgenkuvien kanssa.
On selvästi luettavissa Äijälän selityksestä, että on virkamiehenä hänkin ryhtynyt suojelemaan erittäin törkeätä petosjuttua vahingokseni.
sunnuntai 20. heinäkuuta 2014
APULAISPOLIISIPÄÄLLIKKÖ RISTO ÄIJÄLÄN "MERISELITYS"
Äijälä antoi kirjallisen selityksensä L-S lääninhallituksen poliisiosastolle 11.11.199. Huomioitava se, että ilmeisesti on ollut pikkusen "hermona" herra kirjoittaessaan vuodeksi 199.
"Tampereen kihlakunnan poliisilaitos
11.11.199
Länsi-Suomen lääninhallitus
Poliisiosasto
Viite Selvityspyyntönne Reino Virtasen kirjoituksen johdosta
Länsi-Suomen lääninhallituksen poliisiosasto lähetti 29.1.1998 Reino Virtasen kirjoituksen Tampereen kihlakunnan poliisilaitokselle rikosilmoituksen kirjaamista sekä esitutkinnan suorittamista varten, mikäli esitutkintalain 2 §:n mukaiset edellytykset esitutkinnan suorittamiseksi täyttyvät.
Virtasen kirjoituksessa nimettiin syypäiksi virkarikoksiin lähes kaikki hänen kaksikymmentä vuotta sitten tapahtunutta hoitovirhettään tutkineet poliisimiehet sekä perättömiin lausumiin ja väärennöksiin asiassa eri asteissa todistajina kuultuja henkilöitä yli kymmenen.
Asiasta kirjattiin esitutkinnasta ja pakkokeinoista annetun asetuksen velvoittama ilmoitus, jonka jälkeen tein päätöksen, että esitutkintaa ei suoriteta. Ilmoitus 6750/41085/98 päätöksineen on liitteenä n:o 1.
Tämän jälkeen Virtanen oli ilmeisesti päätöksen saatuaan kirjoittanut valtakunnansyyttäjänvirastoon, josta minulle ilmoitettiin, että poliisien osalta tutkinnan käynnistämisen harkinnan ja päätöksen tekee toimintavaltainen syyttäjä. Jyväskylän kihlakunnan syyttäjäviraston kihlakunnansyyttäjä Matti Jakosuo teki sitten 22.7.1998 päätöksen, jonka asiakirjoista näkyy, että Reino Virtanen on katsonut allekirjoittaneen "ryhtyneen suojelemaan perättömiä lausumia oikeudessa, koska en ole määrännyt rikostutkimuksia".
Kihlakunnansyyttäjä Matti Jakosuo on katsonut, että Virtasen tutkintapyyntö 27.11.1997 myöhempine lisäyksineen poliisimiesten väitetyistä rikoksista ei miltään osin ylitä esitutkinnan aloittamiskynnystä. Päätös liitteenä n.o 2.
Valtaosa Reino Virtasen väittämistä rikoksista on koskenut juuri sitä, että poliisihallinnon virkamiehet eivät ole käynnistäneet hänen vaatimiaan tutkimuksia, joita hän itse olisi halukas asianosaisena ohjaamaan. Päätökseni olla käynnistämättä esitutkintaa on perustunut perusteelliseen harkintaan siitä, onko inhimmillisen elämän kokemuspiirin mukaan objektiivisesti arvioiden mahdollista, että Reino Virtasen asioissa hänen kannaltaan kielteisiä ratkaisuja, olisivat vuodesta 1983 lähtien lähesjärjestelmällisesti syyllistyneet rikoksiin. Mielestäni tämä ei ole mahdollista etenkään, kun Virtanen ei ole esittänyt väitteidensä tueksi varteenotettavaa todistusaineistoa.
Mitä sitten tuleeväitettyihin perättömiin lausumiin esitutkinnassa ja tuomioistuimissa koskien pihtien sijaintia Virtasen kehossa, pihtien syöpyneisyyttä, röntgenkuvien manipulointia ja polaroidkuvien aitoutta, niin ei ole uskottavaa eikä järkevästi epäiltävissäkään, että seitsemäntoista henkilöä tekisi tahallaan perättömän lausuman asiassa, jossa heillä ei ole mitään järkevää intressiä puhua totuuden vastaisesti tai salata jotain asian suullisessa käsittelyssä hovioikeudessa 18 vuoden kuluttua tutkittavan asian tapahtumisesta. vielä on huomioitava OK 17 luvun 24 §.n säännökset todistajan laillisesta oikeudesta salata sellaiset seikat, joiden kertominen saattaisi hänet syytteen vaaraan sekä rikoslain 8 luvun säännökset rikosten vanhentumisesta.
Reino Virtasen tekemä uusi tutkintapyyntö saapui Jämsän ja Jyväskylän kihlakuntien poliisilaitosten ja Länsi-Suomen lääninhallituksen kautta Tampereen kihlakunnan poliisilaitokselle ja siitä kirjattiin rikosilmoitus 6750/R/9283/99. Tutkinnanjohtaja rikosylikomisario Ilkka Laasanen teki määräyksestäni päätöksen olla käynnistämättä esitutkintaa, koska ei ole syytä epäillä rikosta. Ennen määräystäni tutustuin tutkintapyyntöön ja totesin, että ei siinä ei esittetty mitään sellaista, jonka perusteella olisi epäiltävissä rikoksen tapahtuneen. Liite n.o 3.
Käsitykseni mukaan Reino Virtaselle tulisi ilmoittaa, että hänellä on oikeus omalla vastuullaan ja kustannuksellaan nostaa sellaisia syytteitä ja kanteita, kun hän katsoo tarpeelliseksi.
Apulaispoliisipäällikkö Risto Äijälä".
Asianajajani Jussi Keski-Keturi antoi tekemääni rikosilmoitukseen selvityksen Jämsän poliisi Ismo Yijällle. Keturi totesi kirjelmässään 1.4.1999, että Virtanen on hyvin selkeästi kertonut rikosilmoituksesaan tapahtumat, että on selvitettävissä vain poliisin perusteellisessa esitutkinnassa.
Näin saadaan vain syylliset teoistaan vastuuseen.
Epäilykseni sen kuin vahvistuu siihen poliisien haluttomuuten tutkia, koska pohjalta löytynee ilmeisesti Hakolan. Lehtosen. Lehtisen ja Lampisen mysteriset kuolemat, koska ne liittyvät kyseiseen pihti-juttuun mitä ilmeisemmin, koska KRP:. komisario oli asialla heinäkuussa 25-27.7.1983.
"Tampereen kihlakunnan poliisilaitos
11.11.199
Länsi-Suomen lääninhallitus
Poliisiosasto
Viite Selvityspyyntönne Reino Virtasen kirjoituksen johdosta
Länsi-Suomen lääninhallituksen poliisiosasto lähetti 29.1.1998 Reino Virtasen kirjoituksen Tampereen kihlakunnan poliisilaitokselle rikosilmoituksen kirjaamista sekä esitutkinnan suorittamista varten, mikäli esitutkintalain 2 §:n mukaiset edellytykset esitutkinnan suorittamiseksi täyttyvät.
Virtasen kirjoituksessa nimettiin syypäiksi virkarikoksiin lähes kaikki hänen kaksikymmentä vuotta sitten tapahtunutta hoitovirhettään tutkineet poliisimiehet sekä perättömiin lausumiin ja väärennöksiin asiassa eri asteissa todistajina kuultuja henkilöitä yli kymmenen.
Asiasta kirjattiin esitutkinnasta ja pakkokeinoista annetun asetuksen velvoittama ilmoitus, jonka jälkeen tein päätöksen, että esitutkintaa ei suoriteta. Ilmoitus 6750/41085/98 päätöksineen on liitteenä n:o 1.
Tämän jälkeen Virtanen oli ilmeisesti päätöksen saatuaan kirjoittanut valtakunnansyyttäjänvirastoon, josta minulle ilmoitettiin, että poliisien osalta tutkinnan käynnistämisen harkinnan ja päätöksen tekee toimintavaltainen syyttäjä. Jyväskylän kihlakunnan syyttäjäviraston kihlakunnansyyttäjä Matti Jakosuo teki sitten 22.7.1998 päätöksen, jonka asiakirjoista näkyy, että Reino Virtanen on katsonut allekirjoittaneen "ryhtyneen suojelemaan perättömiä lausumia oikeudessa, koska en ole määrännyt rikostutkimuksia".
Kihlakunnansyyttäjä Matti Jakosuo on katsonut, että Virtasen tutkintapyyntö 27.11.1997 myöhempine lisäyksineen poliisimiesten väitetyistä rikoksista ei miltään osin ylitä esitutkinnan aloittamiskynnystä. Päätös liitteenä n.o 2.
Valtaosa Reino Virtasen väittämistä rikoksista on koskenut juuri sitä, että poliisihallinnon virkamiehet eivät ole käynnistäneet hänen vaatimiaan tutkimuksia, joita hän itse olisi halukas asianosaisena ohjaamaan. Päätökseni olla käynnistämättä esitutkintaa on perustunut perusteelliseen harkintaan siitä, onko inhimmillisen elämän kokemuspiirin mukaan objektiivisesti arvioiden mahdollista, että Reino Virtasen asioissa hänen kannaltaan kielteisiä ratkaisuja, olisivat vuodesta 1983 lähtien lähesjärjestelmällisesti syyllistyneet rikoksiin. Mielestäni tämä ei ole mahdollista etenkään, kun Virtanen ei ole esittänyt väitteidensä tueksi varteenotettavaa todistusaineistoa.
Mitä sitten tuleeväitettyihin perättömiin lausumiin esitutkinnassa ja tuomioistuimissa koskien pihtien sijaintia Virtasen kehossa, pihtien syöpyneisyyttä, röntgenkuvien manipulointia ja polaroidkuvien aitoutta, niin ei ole uskottavaa eikä järkevästi epäiltävissäkään, että seitsemäntoista henkilöä tekisi tahallaan perättömän lausuman asiassa, jossa heillä ei ole mitään järkevää intressiä puhua totuuden vastaisesti tai salata jotain asian suullisessa käsittelyssä hovioikeudessa 18 vuoden kuluttua tutkittavan asian tapahtumisesta. vielä on huomioitava OK 17 luvun 24 §.n säännökset todistajan laillisesta oikeudesta salata sellaiset seikat, joiden kertominen saattaisi hänet syytteen vaaraan sekä rikoslain 8 luvun säännökset rikosten vanhentumisesta.
Reino Virtasen tekemä uusi tutkintapyyntö saapui Jämsän ja Jyväskylän kihlakuntien poliisilaitosten ja Länsi-Suomen lääninhallituksen kautta Tampereen kihlakunnan poliisilaitokselle ja siitä kirjattiin rikosilmoitus 6750/R/9283/99. Tutkinnanjohtaja rikosylikomisario Ilkka Laasanen teki määräyksestäni päätöksen olla käynnistämättä esitutkintaa, koska ei ole syytä epäillä rikosta. Ennen määräystäni tutustuin tutkintapyyntöön ja totesin, että ei siinä ei esittetty mitään sellaista, jonka perusteella olisi epäiltävissä rikoksen tapahtuneen. Liite n.o 3.
Käsitykseni mukaan Reino Virtaselle tulisi ilmoittaa, että hänellä on oikeus omalla vastuullaan ja kustannuksellaan nostaa sellaisia syytteitä ja kanteita, kun hän katsoo tarpeelliseksi.
Apulaispoliisipäällikkö Risto Äijälä".
Asianajajani Jussi Keski-Keturi antoi tekemääni rikosilmoitukseen selvityksen Jämsän poliisi Ismo Yijällle. Keturi totesi kirjelmässään 1.4.1999, että Virtanen on hyvin selkeästi kertonut rikosilmoituksesaan tapahtumat, että on selvitettävissä vain poliisin perusteellisessa esitutkinnassa.
Näin saadaan vain syylliset teoistaan vastuuseen.
Epäilykseni sen kuin vahvistuu siihen poliisien haluttomuuten tutkia, koska pohjalta löytynee ilmeisesti Hakolan. Lehtosen. Lehtisen ja Lampisen mysteriset kuolemat, koska ne liittyvät kyseiseen pihti-juttuun mitä ilmeisemmin, koska KRP:. komisario oli asialla heinäkuussa 25-27.7.1983.
lauantai 19. heinäkuuta 2014
LÄNSI-SUOMEN LÄÄNINHALLITUS POLIISIOSASTON KIRJE 29.10.1999
"Tampereen kihlakunnan poliisilaitos
Viite Reino Virtasen kirjoitus 24.9.1999
ASIA Selsitys- ja lausuntopyyntö
Oheisen Reino Virtasen kirjoituksen johdosta pyydän poliisilaitosta hankkimaan asian ratkaisemiseksi tarvittavan selvityksen apulaispoliisipäällikkö Risto Äijälältä ja rikosylikomisario Ilkka Laasaselta sekä antamaan asiasta oman lausuntonsa 30.11.1999 mennessä. Asiakirjat tulee samalla palauttaa.
Poliisiylitarkastaja Pertti Sihvonen
Liite Asiakirjat
Tiedoksi Reino Virtanen Jämsänkoski".
Pallottelu yhä jatkuu harkitusti.
Viite Reino Virtasen kirjoitus 24.9.1999
ASIA Selsitys- ja lausuntopyyntö
Oheisen Reino Virtasen kirjoituksen johdosta pyydän poliisilaitosta hankkimaan asian ratkaisemiseksi tarvittavan selvityksen apulaispoliisipäällikkö Risto Äijälältä ja rikosylikomisario Ilkka Laasaselta sekä antamaan asiasta oman lausuntonsa 30.11.1999 mennessä. Asiakirjat tulee samalla palauttaa.
Poliisiylitarkastaja Pertti Sihvonen
Liite Asiakirjat
Tiedoksi Reino Virtanen Jämsänkoski".
Pallottelu yhä jatkuu harkitusti.
KANTELU LÄNSI-SUOMEN LÄÄNINHALLITUKSELLE 24.9.1999
Kantelun tein poliisiylitarkastaja Pertti Sihvoselle.
ASIA: KANTELU
"Kunnioittavasti pyydän kiireellistä tutkintaa Tampereen kihlakunnan poliisilaitoksen apulaispoliisipäällikkö Risto Äijälän ja tutkinnanjohtaja Ilkka Laasasen tekemistä päätöksistä.
Viimeksi Laamanen teki päätöksen 14.09.1999. Päätös perustuu yksinomaan vastapuoleni perättömiin lausuntoihin. Laasanen ei suorittanut esitutkintaa asiassa, jota tekemäni rikosilmoitus nimenomaan edellyttää, jotta vääränvalan ja väärentäjät joutuisivat oikeudelliseen vastuuseen tekosistaan.
Laamaselle kerroin puhelimessa, että pihdin poistoleikkauksessa läsnä olleet henkilöt ovat oikeudessa todistaneet pihdin tarkan sijainnin, josta pihdin kirurgi poisti.
Vastapuoli käyttänyt todisteena röntgenkuvaa, jossa pihti on kokonaan eri paikassa kehossa, siis kyseessä väärennetty röntgenkuva.
Toisessa 3.12.1979 päivätyssä röntgenkuvassa on yhä leikkaamaton palleatyrä, vaikka sen leikkauksen yhteydessä pihti jäi 3.5.1979 vatsaontelooni.
Ihmeellisintä lisäksi on kyseisessä kuvassa sekin, että kuvassa ei näy pihtiä, vaikka sen pitäisi ehdottomasti näkyä. Nämä kaksi selvää ristikkäisesti olevaa todistetta kertovat sen todellisuuden, että kyseessä on törkeät rikokset, joita nyt ollaan jopa poliisivoimin suojelemassa.
Näin ollen katson Äijälän ja Laamasen ottaneen tekemäni rikosilmoitukset hyvin kevyesti ja toimillaan loukanneet törkeästi oikeuksiani. Samalla kysaeiset henkilöt ovat suojelemassa väärennöksiä ja perättömiä lausuntoja, joihin rikosilmoituksessani mainitsemani henkilöt ovat jutun eri vaiheissa syyllistyneet.
Äijälä ja Laamanen eivät voi vedota siihen, että on jo aikaisemmin asiaa tutkittu ja oikeudet tehneet päätöksiä.
Todellisuudessa asiaa tutkineet KRP:n poliisit 1983 lähtien siten,etteivät rikoksiin syylliset ole joutuneet oikeudelliseen vastuuseen väärennöksistä ja perättömistä lausunnoista.
Tätä otettua linjaa viimeksi käti sen todellisuuden vastapuolen todistajille, että saivat vapaasti oikeudessa kertoa vastoin parempaa tietoansa toisin.
Mitä ristikkäiskertomuksia oikeudessa tuli ilmi, eivät nyt poliisit ole suostuneet suorittamaan esitutkintoja ensinkään. Näin ollen enää ei voida lain mukaan vedota vanhoihin tutkimuksiin ensinkään. Olenhan vuodesta -83 lähtien tuonut esiin, että poliisit ovat suorittaneet tietoisesti sellaisia esitutkimuksia, etteivät rikoksen tekijät joudu vastuuseen.
Laamasen päätöskin on todellisuudessa erittäin törkeitten väärennös- ja virkarikosten peittelyä. Poliisit ovat suojelemassa määrättyjen henkilöitten törkeitä väärennös- ja virkarikoksia.
Tallaisilla teoilla, jos millä luottamus horjuu pahasti poliiseihin kansalaisten silmissä, kuten Laamanen teollaan toteen näytti vuorostaan.
Poliiseilla ei näin ollen näy olevan varaa puolueettomaan esitutkintaan vieläkään, koska ovat alusta lähtien valinneet suojelutien itselleen. Jos toisen linjan ottaisivat siten, että syylliset joutuisivat vastuuseen, niin uskon sen tosiasian, että joku vastapuolen henkilöistä antaa ilmi poliisien teot.
Tämä jos mikä on esteenä saamasta minun oikeutta törkeän rikoksen uhrina.
Kunnioittavasti pyydänkin poliisiylitarkastajaa määräämään välittömästi esitutkinnat vääristä valoista, joita tekemäni rikosilmoitukseni nimenomaan koskee. Tulen auttamaan tutkijoita siten, että tämän jälkeen minun ei enää tarvinne tehdä enää rikosilmoituksia, kunhan tutkijoiksi tulee rehelliset tutkijat.
Kunnioittavasti Reino Virtanen
Asiakirjat ovat kai Laamasella Tampereella".
Huomautan se todellisuuden rikosjutusta, että toimittajia eivät kiinnostaneet kertoa totuutta suomen kansalle. Ilmeisesti toimittajat olivat saaneet hyvät edut olla hiljaa törkeässä petosjutussa.
Prof. Antti U. Arstila totesi minulle käydessäni luonani muutamia vuosia sitten, että hän ei tiedä missään ulkomaillakaan näin törkeätä ja suurta petosjuttua kuin tämä sinuunkohdistuva juttu on.
Arstila kierrellyt ympäri maailmaa ja tiesi sen mitä sanoa minulle, että totuus on tämä todellisuudessa.
En voi todeta kuin suomen virkamiehet ovat yksiä "lökäpöksyjä" viroissaan. Minun on yhä lainattava prof.Jyrki Virolaisen kirjelmästä totuuden:"puheet virkamiesmafiasta, jota korkeimmat laillisuudenvartijat vain suojelevat, eivät olekaan mitenkään tuulesta temmattuja. jatkaa. Jos näille paikoille saataisiin todella valtaapitävistä viranomaisista riippumattomia lujaluonteisia juristeja, tilanne ei sittenkään olisi oikeusloukkauksia kokeneiden ihmisten kannalta niin toivoton kuin tällä hetkellä näyttää olevan.
Kysynkin, onko parannusta tapahtunut vuodesta -95? Valitettavasti suomessa kansalaisiin kohdistuneet törkeätkin rikokset saavat jatkua kuin -95.
Tätä todistaa se tosiasia, että on valitettavaa sanoa Suomen kansanedustajista se todellisuus, että rehellisiä kansanedustajia ei näy olevan nykyisessäkään eduskunnassa.
Ns. suunsoittajia ja valehtelijoita kyllä näkyy riittävän. Kansalaisten pitäisin seurata suoraa lähetystä torstaisin suuresta TEATTERISTA klo 16.00 - 17.00. TV 1:ssä.
ASIA: KANTELU
"Kunnioittavasti pyydän kiireellistä tutkintaa Tampereen kihlakunnan poliisilaitoksen apulaispoliisipäällikkö Risto Äijälän ja tutkinnanjohtaja Ilkka Laasasen tekemistä päätöksistä.
Viimeksi Laamanen teki päätöksen 14.09.1999. Päätös perustuu yksinomaan vastapuoleni perättömiin lausuntoihin. Laasanen ei suorittanut esitutkintaa asiassa, jota tekemäni rikosilmoitus nimenomaan edellyttää, jotta vääränvalan ja väärentäjät joutuisivat oikeudelliseen vastuuseen tekosistaan.
Laamaselle kerroin puhelimessa, että pihdin poistoleikkauksessa läsnä olleet henkilöt ovat oikeudessa todistaneet pihdin tarkan sijainnin, josta pihdin kirurgi poisti.
Vastapuoli käyttänyt todisteena röntgenkuvaa, jossa pihti on kokonaan eri paikassa kehossa, siis kyseessä väärennetty röntgenkuva.
Toisessa 3.12.1979 päivätyssä röntgenkuvassa on yhä leikkaamaton palleatyrä, vaikka sen leikkauksen yhteydessä pihti jäi 3.5.1979 vatsaontelooni.
Ihmeellisintä lisäksi on kyseisessä kuvassa sekin, että kuvassa ei näy pihtiä, vaikka sen pitäisi ehdottomasti näkyä. Nämä kaksi selvää ristikkäisesti olevaa todistetta kertovat sen todellisuuden, että kyseessä on törkeät rikokset, joita nyt ollaan jopa poliisivoimin suojelemassa.
Näin ollen katson Äijälän ja Laamasen ottaneen tekemäni rikosilmoitukset hyvin kevyesti ja toimillaan loukanneet törkeästi oikeuksiani. Samalla kysaeiset henkilöt ovat suojelemassa väärennöksiä ja perättömiä lausuntoja, joihin rikosilmoituksessani mainitsemani henkilöt ovat jutun eri vaiheissa syyllistyneet.
Äijälä ja Laamanen eivät voi vedota siihen, että on jo aikaisemmin asiaa tutkittu ja oikeudet tehneet päätöksiä.
Todellisuudessa asiaa tutkineet KRP:n poliisit 1983 lähtien siten,etteivät rikoksiin syylliset ole joutuneet oikeudelliseen vastuuseen väärennöksistä ja perättömistä lausunnoista.
Tätä otettua linjaa viimeksi käti sen todellisuuden vastapuolen todistajille, että saivat vapaasti oikeudessa kertoa vastoin parempaa tietoansa toisin.
Mitä ristikkäiskertomuksia oikeudessa tuli ilmi, eivät nyt poliisit ole suostuneet suorittamaan esitutkintoja ensinkään. Näin ollen enää ei voida lain mukaan vedota vanhoihin tutkimuksiin ensinkään. Olenhan vuodesta -83 lähtien tuonut esiin, että poliisit ovat suorittaneet tietoisesti sellaisia esitutkimuksia, etteivät rikoksen tekijät joudu vastuuseen.
Laamasen päätöskin on todellisuudessa erittäin törkeitten väärennös- ja virkarikosten peittelyä. Poliisit ovat suojelemassa määrättyjen henkilöitten törkeitä väärennös- ja virkarikoksia.
Tallaisilla teoilla, jos millä luottamus horjuu pahasti poliiseihin kansalaisten silmissä, kuten Laamanen teollaan toteen näytti vuorostaan.
Poliiseilla ei näin ollen näy olevan varaa puolueettomaan esitutkintaan vieläkään, koska ovat alusta lähtien valinneet suojelutien itselleen. Jos toisen linjan ottaisivat siten, että syylliset joutuisivat vastuuseen, niin uskon sen tosiasian, että joku vastapuolen henkilöistä antaa ilmi poliisien teot.
Tämä jos mikä on esteenä saamasta minun oikeutta törkeän rikoksen uhrina.
Kunnioittavasti pyydänkin poliisiylitarkastajaa määräämään välittömästi esitutkinnat vääristä valoista, joita tekemäni rikosilmoitukseni nimenomaan koskee. Tulen auttamaan tutkijoita siten, että tämän jälkeen minun ei enää tarvinne tehdä enää rikosilmoituksia, kunhan tutkijoiksi tulee rehelliset tutkijat.
Kunnioittavasti Reino Virtanen
Asiakirjat ovat kai Laamasella Tampereella".
Huomautan se todellisuuden rikosjutusta, että toimittajia eivät kiinnostaneet kertoa totuutta suomen kansalle. Ilmeisesti toimittajat olivat saaneet hyvät edut olla hiljaa törkeässä petosjutussa.
Prof. Antti U. Arstila totesi minulle käydessäni luonani muutamia vuosia sitten, että hän ei tiedä missään ulkomaillakaan näin törkeätä ja suurta petosjuttua kuin tämä sinuunkohdistuva juttu on.
Arstila kierrellyt ympäri maailmaa ja tiesi sen mitä sanoa minulle, että totuus on tämä todellisuudessa.
En voi todeta kuin suomen virkamiehet ovat yksiä "lökäpöksyjä" viroissaan. Minun on yhä lainattava prof.Jyrki Virolaisen kirjelmästä totuuden:"puheet virkamiesmafiasta, jota korkeimmat laillisuudenvartijat vain suojelevat, eivät olekaan mitenkään tuulesta temmattuja. jatkaa. Jos näille paikoille saataisiin todella valtaapitävistä viranomaisista riippumattomia lujaluonteisia juristeja, tilanne ei sittenkään olisi oikeusloukkauksia kokeneiden ihmisten kannalta niin toivoton kuin tällä hetkellä näyttää olevan.
Kysynkin, onko parannusta tapahtunut vuodesta -95? Valitettavasti suomessa kansalaisiin kohdistuneet törkeätkin rikokset saavat jatkua kuin -95.
Tätä todistaa se tosiasia, että on valitettavaa sanoa Suomen kansanedustajista se todellisuus, että rehellisiä kansanedustajia ei näy olevan nykyisessäkään eduskunnassa.
Ns. suunsoittajia ja valehtelijoita kyllä näkyy riittävän. Kansalaisten pitäisin seurata suoraa lähetystä torstaisin suuresta TEATTERISTA klo 16.00 - 17.00. TV 1:ssä.
perjantai 18. heinäkuuta 2014
TAMPEREEN POLIISILAITOS 20.07.1999
"ILMOITUSNUMERO 6750/R/9283/99 sivu 1
Tutkinnanjohtaja: Laasanen, Ilkka
Tutkija : Niemi, Osmo
Tutkija: Vehkanen, Jarkko
ILM.AIKA: 30.06.1999/14.00
VASTAANOTTAJA: Vehkanen, Jarkko
ILMOITUSTAPA: Kirje tms.
ASIANIMIKE: 1 TODISTAJANA TAI ASIANTUNTIJANA OIKEUDESSA ANNETTU
PERÄTÖN LAUSUMA
2 VIRKAVELVOLLISUUDEN RIKKOMINEN
TAP.AIKA:03.02.1999 TAP.PAIKKA JÄMSÄ
TAPAHTUMA-AIKA: MA 01.01.1996 -KE 03.02.1999
TAPAHTUMAOSOITE:
PAIKKAKUNTA: 182/JÄMSÄ
ASIANOMISTAJA: VIRTANEN, REINO
JÄMSÄ
SELOSTUS:
Kirjattiin rikosilmoitus Länsi-Suomen lääninhallituksen Poliisiosaston lähettämän kirjeen, liitteenä olevan Jämsän poliisilaitoksen rikosilmoituksen 6170/R/10256/99 sekä mukana seuranneiden asiakirjojen perusteella.
Virtanen oli 12.02.1999 tehnyt Jämsän poliisilaitokselle tutkintapyynnön, jonka yhteydessä hän katsoo, että asiassaan ovat tutkintapyynnössään nemeämät henkilöt todistajana kuultaessa syyllistyneet perättömän lausuman antamiseen.
Lisäksi hän pyytää poliisitutkintaa siitä, onko talousjohtaja Kai Saarimaa syyllistynyt virkavirheeseen,"Koska rikosilmoitukseni vääristä valoista on huonosti valmistanut hallitukselle:"
Virtanen oli osoittanut tutkintapyynnös myös Jämsän seudun terveydenhuollon kuntayhtymän hallitukselle ja pyytänyt siltä toimenpiteitä asiaansa katsoen työnantajan valvontansa laiminlyöneenä olevan vastuussa lainvastaisen työn aiheuttamista vahingoista ja kustannuksista. Hallitukselle osoitetun toimenpidepyynnön liitteenä oli myös mainittu rikosilmoitus.
Yhtymänhallitus oli todennut ettei Virtasen kuntayhtymän hallitukselle osoittama kirjelmä anna aihetta toimenpiteisiin.
ESITUTKINNAN PÄÄTÖKSET
========================
PIIRI: TAMPERE PL/KKT R/9283/99 sivu 1
ASIA: 1. TODISTAJANA TAI ASIANTUNTIJANA OIKEUDESSA ANNETTU PERÄTÖN LAUSUMA
2. VIRKAVELVOLLISUUDEN RIKKOMINEN
Tapahtuma-aika: Ma 01.01.1996 - KE 03.02.1999
Paikkakunta: Jämsä
Asianomistaja: Virtanen Reino Jämsä
ASIA: 1, 2
TAPAUSPÄÄTÖS: ASIA: 1 14.09.1999 LAASANEN
EI rikosta
Reino Virtanen on 5.3.1998 tehnyt Tampereen kihlakunnan poliisilaitokselle toimenpiteitä varten toimitetun rikosilmoituksen käytännössä aivan samasta asiasta ja samaan materiaaliin perustuen. Silloin apulaispoliisipäällikkö Risto Äijälä on asian johdosta tekemässään päätöksessä todennut, ettei tehdyn ilmoituksen perusteella ole syytä epäillä rikoksen tapahtuneen.
Totean uudelleen, että poliisille toimitetusta aineistosta selviää, että 12.12.1979 kehostanne poistetun suonenpuristimen syöpyneisyydestä ja sijainnista kehossanne vallitsee erilaisia käsityksiä.
Tapahtumakulkua on laajasti selvitetty mm. Keskusrikospoliisin tutkimuksisssa ja asiaa on useamman kerran käsitelty alioikeudessa ja hovioikeudessa, Vaasan hovioikeudessa viimeksi 12.11.1997. Tässä hovioikeuden käsittelyssä on lähettämästänne aineistosta päätellen ollut käytettävissä kaikki se todisteaineisto, joka on saatavissa asian oikeudellisen arvioinnin suorittamiseksi.
Tutkintapyynnössä katsotte mm. useiden henkilöiden syyllistyneen perättömiin lausumiin hovioikeuskäsittelyssä. Totean, että tuomioistuin on esitetyn aineiston perusteella ratkaissut, mitä asiassa on totena pidettävä. Näytön arviointiin kuuluu myöskin todistajakertomusten uskottavuus. Tuomioistuin ei voi asettaa päätöksenteon pohjaksi sellaista todistajan kertomaa, joka on esim.
R/9283/99 sivu 2
TAPAUSPÄÄTÖS: ASIA: 1 14.09.1999 LAASANEN
EI rikosta
selvästi esitetyn tosiseikkaston vastainen. Nyt esittämänne väitteet ja niiden perusteeksi esittämänne seikat eivät saata annettujen lausumien sisältöä sellaiseen valoon, että olisi syytä epäillä rikoksen tapahtuneen.
Asia: 2 14.09.1999 LAASANEN
EI rikosta
Edellisen kohdan perusteluihin viitaten totean, ettei ole syytä epäillä myöskään KAI SAARIMAAN
syyllistyneen asian yhteydessä virkavelvollisuuden rikkomiseen.
TAMPERE 14.09.1999
ILKKA LAASANEN
Tutkinnanjohtaja
Päätöksestä on ilmoitettu
- Asianomistaja".
Asianomistajana tiedän tarkkaan sen, ketkä ovat syyllistyneet väärennöksiin sekä esitutkinnoissa kertomaan perättömiä ja samoin jatkaneet tahallista valehtelua tuomioistuimissa.
Olen useat kerrat kertonut sen kun KRP:n apulaispäällikkö Matti Tenhunen pisti sivuun kesken esitutkimusten puolueettoman rikosylikomisario Seppo Pietikäisen toukokuun lopussa 1983. Tilalle pisti erittäin puolueellisen tutkija komissari Raimo Peltovuoren.
Huomautan, että oikeuskansleri Kai Korte määräsi tutkinnat 5.5.1983 . Välittömästi Pietikäinen kävi ensimmäisenä kuulustelemassa kirurgi Niilo Hakolan 10.5.1983.
Komissario Peltovuori aloitti tutkimuksensa kuulustelemalla ensimmäisenä Eljas Herrasen Karstulasta.
Herrasella ei ollut osaa eikä arpaa väärennöksiin oli vain sattumalta potilaana keskussairaalassa toukokuussa -79 kun minulle suorittivat palleatyräleikkauksen. Siis olimme samassa huoneessa.
Huomautan, että Herranen oli vakavasti sairas eli aivoinvaliidi. Tämän tiesi myös Peltovuori, kun hänkin on kotoisin Karstulasta.
Muistutan MIHIN OVAT JOUTUNEET SEPPO PIETIKÄISEN SUORITTAMAT ESITUTKINTAPÖYTÄKIRJAT ????
Lisäksi muistutan, mihin kuolivat kirurgi NIILO HAKOLA. ELVI LEHTONEN ja EINO LEHTINEN 1983 heinä- marraskuussa?? Sekä mihin kuoli PAULI LAMPINEN??? Lampinen oli se henkilö joka tarjoili ilmaisia laivamatkoja Tukholmaan puolentunnin varoitusajalla.
Ilmeisesti edellä mainitut henkilöt tiesivät liian paljon väärennöksistä ja kiristämisestäkin.
Odotan aikaa. Kenen omatunto alkaa kertoa törkeässä väärennös- ja virkarikosjutussa totuuden?
LAASASEN päätöksestä ilmenee se, että mitä ilmeisemmin häneltä on "pupu" mennyt pöksyyn, kun ei ole uskaltanut ruveta esitutkimuksiin erittäin selvässä törkeässä petosjutussa.
Tutkinnanjohtaja: Laasanen, Ilkka
Tutkija : Niemi, Osmo
Tutkija: Vehkanen, Jarkko
ILM.AIKA: 30.06.1999/14.00
VASTAANOTTAJA: Vehkanen, Jarkko
ILMOITUSTAPA: Kirje tms.
ASIANIMIKE: 1 TODISTAJANA TAI ASIANTUNTIJANA OIKEUDESSA ANNETTU
PERÄTÖN LAUSUMA
2 VIRKAVELVOLLISUUDEN RIKKOMINEN
TAP.AIKA:03.02.1999 TAP.PAIKKA JÄMSÄ
TAPAHTUMA-AIKA: MA 01.01.1996 -KE 03.02.1999
TAPAHTUMAOSOITE:
PAIKKAKUNTA: 182/JÄMSÄ
ASIANOMISTAJA: VIRTANEN, REINO
JÄMSÄ
SELOSTUS:
Kirjattiin rikosilmoitus Länsi-Suomen lääninhallituksen Poliisiosaston lähettämän kirjeen, liitteenä olevan Jämsän poliisilaitoksen rikosilmoituksen 6170/R/10256/99 sekä mukana seuranneiden asiakirjojen perusteella.
Virtanen oli 12.02.1999 tehnyt Jämsän poliisilaitokselle tutkintapyynnön, jonka yhteydessä hän katsoo, että asiassaan ovat tutkintapyynnössään nemeämät henkilöt todistajana kuultaessa syyllistyneet perättömän lausuman antamiseen.
Lisäksi hän pyytää poliisitutkintaa siitä, onko talousjohtaja Kai Saarimaa syyllistynyt virkavirheeseen,"Koska rikosilmoitukseni vääristä valoista on huonosti valmistanut hallitukselle:"
Virtanen oli osoittanut tutkintapyynnös myös Jämsän seudun terveydenhuollon kuntayhtymän hallitukselle ja pyytänyt siltä toimenpiteitä asiaansa katsoen työnantajan valvontansa laiminlyöneenä olevan vastuussa lainvastaisen työn aiheuttamista vahingoista ja kustannuksista. Hallitukselle osoitetun toimenpidepyynnön liitteenä oli myös mainittu rikosilmoitus.
Yhtymänhallitus oli todennut ettei Virtasen kuntayhtymän hallitukselle osoittama kirjelmä anna aihetta toimenpiteisiin.
ESITUTKINNAN PÄÄTÖKSET
========================
PIIRI: TAMPERE PL/KKT R/9283/99 sivu 1
ASIA: 1. TODISTAJANA TAI ASIANTUNTIJANA OIKEUDESSA ANNETTU PERÄTÖN LAUSUMA
2. VIRKAVELVOLLISUUDEN RIKKOMINEN
Tapahtuma-aika: Ma 01.01.1996 - KE 03.02.1999
Paikkakunta: Jämsä
Asianomistaja: Virtanen Reino Jämsä
ASIA: 1, 2
TAPAUSPÄÄTÖS: ASIA: 1 14.09.1999 LAASANEN
EI rikosta
Reino Virtanen on 5.3.1998 tehnyt Tampereen kihlakunnan poliisilaitokselle toimenpiteitä varten toimitetun rikosilmoituksen käytännössä aivan samasta asiasta ja samaan materiaaliin perustuen. Silloin apulaispoliisipäällikkö Risto Äijälä on asian johdosta tekemässään päätöksessä todennut, ettei tehdyn ilmoituksen perusteella ole syytä epäillä rikoksen tapahtuneen.
Totean uudelleen, että poliisille toimitetusta aineistosta selviää, että 12.12.1979 kehostanne poistetun suonenpuristimen syöpyneisyydestä ja sijainnista kehossanne vallitsee erilaisia käsityksiä.
Tapahtumakulkua on laajasti selvitetty mm. Keskusrikospoliisin tutkimuksisssa ja asiaa on useamman kerran käsitelty alioikeudessa ja hovioikeudessa, Vaasan hovioikeudessa viimeksi 12.11.1997. Tässä hovioikeuden käsittelyssä on lähettämästänne aineistosta päätellen ollut käytettävissä kaikki se todisteaineisto, joka on saatavissa asian oikeudellisen arvioinnin suorittamiseksi.
Tutkintapyynnössä katsotte mm. useiden henkilöiden syyllistyneen perättömiin lausumiin hovioikeuskäsittelyssä. Totean, että tuomioistuin on esitetyn aineiston perusteella ratkaissut, mitä asiassa on totena pidettävä. Näytön arviointiin kuuluu myöskin todistajakertomusten uskottavuus. Tuomioistuin ei voi asettaa päätöksenteon pohjaksi sellaista todistajan kertomaa, joka on esim.
R/9283/99 sivu 2
TAPAUSPÄÄTÖS: ASIA: 1 14.09.1999 LAASANEN
EI rikosta
selvästi esitetyn tosiseikkaston vastainen. Nyt esittämänne väitteet ja niiden perusteeksi esittämänne seikat eivät saata annettujen lausumien sisältöä sellaiseen valoon, että olisi syytä epäillä rikoksen tapahtuneen.
Asia: 2 14.09.1999 LAASANEN
EI rikosta
Edellisen kohdan perusteluihin viitaten totean, ettei ole syytä epäillä myöskään KAI SAARIMAAN
syyllistyneen asian yhteydessä virkavelvollisuuden rikkomiseen.
TAMPERE 14.09.1999
ILKKA LAASANEN
Tutkinnanjohtaja
Päätöksestä on ilmoitettu
- Asianomistaja".
Asianomistajana tiedän tarkkaan sen, ketkä ovat syyllistyneet väärennöksiin sekä esitutkinnoissa kertomaan perättömiä ja samoin jatkaneet tahallista valehtelua tuomioistuimissa.
Olen useat kerrat kertonut sen kun KRP:n apulaispäällikkö Matti Tenhunen pisti sivuun kesken esitutkimusten puolueettoman rikosylikomisario Seppo Pietikäisen toukokuun lopussa 1983. Tilalle pisti erittäin puolueellisen tutkija komissari Raimo Peltovuoren.
Huomautan, että oikeuskansleri Kai Korte määräsi tutkinnat 5.5.1983 . Välittömästi Pietikäinen kävi ensimmäisenä kuulustelemassa kirurgi Niilo Hakolan 10.5.1983.
Komissario Peltovuori aloitti tutkimuksensa kuulustelemalla ensimmäisenä Eljas Herrasen Karstulasta.
Herrasella ei ollut osaa eikä arpaa väärennöksiin oli vain sattumalta potilaana keskussairaalassa toukokuussa -79 kun minulle suorittivat palleatyräleikkauksen. Siis olimme samassa huoneessa.
Huomautan, että Herranen oli vakavasti sairas eli aivoinvaliidi. Tämän tiesi myös Peltovuori, kun hänkin on kotoisin Karstulasta.
Muistutan MIHIN OVAT JOUTUNEET SEPPO PIETIKÄISEN SUORITTAMAT ESITUTKINTAPÖYTÄKIRJAT ????
Lisäksi muistutan, mihin kuolivat kirurgi NIILO HAKOLA. ELVI LEHTONEN ja EINO LEHTINEN 1983 heinä- marraskuussa?? Sekä mihin kuoli PAULI LAMPINEN??? Lampinen oli se henkilö joka tarjoili ilmaisia laivamatkoja Tukholmaan puolentunnin varoitusajalla.
Ilmeisesti edellä mainitut henkilöt tiesivät liian paljon väärennöksistä ja kiristämisestäkin.
Odotan aikaa. Kenen omatunto alkaa kertoa törkeässä väärennös- ja virkarikosjutussa totuuden?
LAASASEN päätöksestä ilmenee se, että mitä ilmeisemmin häneltä on "pupu" mennyt pöksyyn, kun ei ole uskaltanut ruveta esitutkimuksiin erittäin selvässä törkeässä petosjutussa.
keskiviikko 16. heinäkuuta 2014
LÄNSI-SUOMEN LÄÄNINHALLITUS POLIISIOSASTO
"Kirje Numero Pol 318
Päivämäärä 23.6.1999 Diarinumero 6228 64 99 120
TAMPEREEN KIHLAKUNNAN POLIOISILAITOS
VIITE Rikosilmoitus 6170/R/10256/99
Jämsän poliisilaitoksen kirje ja Jyväskylän poliisilaitoksen kirje 9.6.99
ASIA TUTKINTA
Oheinen rikosilmoitus nro 6170/R/10256/99 lähetetään Tampereen kihlakunnan poliisilaitokselle niitä esitutkintatpoimenpiteitä varten, joihin ilmoitus antaa aihetta.
Tutkinnan tuloksesta pyydetään ilmoittamaan poliisiosastolle viittaamalla yllä mainittuun diarinumeroon.
Poliisiylitarkastaja Pertti Sihvonen
LIITTEET: Asiakirjat
TIEDOKSI: Reino Virtanen Jämsänkoski
Jämsän kihlakunnan poliisilaitos
Jyväskylän kihlakunnan poliisilaitos".
Huomioikaa hyvät uskolliset lukijani se kuinkka eri poliisilaitokset pompottelevat "kuumaa perunaa", kun kukaan ei uskalla käydä käsiksi siihen. Pitäisi tutkia KRP:n törkeät tutkinnat ja lisäksi suorittaa esitutkinnat oikeudessa annetuista vääristä valoista. Siis kysymyksessä on todella "KUUMA PERUNA".
Päivämäärä 23.6.1999 Diarinumero 6228 64 99 120
TAMPEREEN KIHLAKUNNAN POLIOISILAITOS
VIITE Rikosilmoitus 6170/R/10256/99
Jämsän poliisilaitoksen kirje ja Jyväskylän poliisilaitoksen kirje 9.6.99
ASIA TUTKINTA
Oheinen rikosilmoitus nro 6170/R/10256/99 lähetetään Tampereen kihlakunnan poliisilaitokselle niitä esitutkintatpoimenpiteitä varten, joihin ilmoitus antaa aihetta.
Tutkinnan tuloksesta pyydetään ilmoittamaan poliisiosastolle viittaamalla yllä mainittuun diarinumeroon.
Poliisiylitarkastaja Pertti Sihvonen
LIITTEET: Asiakirjat
TIEDOKSI: Reino Virtanen Jämsänkoski
Jämsän kihlakunnan poliisilaitos
Jyväskylän kihlakunnan poliisilaitos".
Huomioikaa hyvät uskolliset lukijani se kuinkka eri poliisilaitokset pompottelevat "kuumaa perunaa", kun kukaan ei uskalla käydä käsiksi siihen. Pitäisi tutkia KRP:n törkeät tutkinnat ja lisäksi suorittaa esitutkinnat oikeudessa annetuista vääristä valoista. Siis kysymyksessä on todella "KUUMA PERUNA".
VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTON PÄÄTÖS
"23.6.1999 Dnro 307/22/99
Reino Virtanen
kirjoituksenne 17.6.1999
PYYNTÖNNE
Olette edellä mainitussa kantelukirjoituksessanne vaatinut, että valtakunnansyyttäjä muuttaisi kihlakunnansyyttäjä Olli Santasen syyttämättämispäätöstä nro 99/754 ja asettaisi Kaija Päivi Kyllikki Lehtisen syytteeseen herjauksesta. Kihlakunnansyyttäjä Santanen on päätöksessään katsonut Lehtisen syyllistyneen herjaukseen, mutta pitänyt tekoa vähäisenä.
Katsotte Lehtisen täysin tahallisesti antaneen harhaan johtaneen lausuntonsa. Erkki Laine oli pyytänyt Teidät kuulustelutodistajaksi, mutta Lehtinen oli evännyt pääsynne kuulusteluun. Herjaava lausunto oli sisältänyt Lehtisen vastaukseen siäsäasiainministeriön poliisiosastolle kuulustelua koskevassa asiassa. Kiinnitätte lisäksi huomiota siihen, että kihlakunnansyyttäjä Antti Simola olisi nostanut Lehtistä vastaan syytteen herjauksesta, mutta Helsingin käräjäoikeus oli katsonut Helsingin vääräksi oikeuspaikaksi.
VÄLITOIMET
Valtakunnansyyttäjänvirasto on hankkinut asiaan liittyvät asiakirjat käyttöönsä. Koska syyteoikeus herjauksesta vanhenee 3.7.1999. Valtakunnansyyttäjänvirasto ei ole hankkinut erikseen selvitystä kihlakunnansyyttäjä Olli Santaselta.
RATKAISU
Kihlakunnansyyttäjän päätöstä ei muuteta.Asia jää hänen päätöksensä varaan.
Tässä asiassa kihlakunnansyyttäjä Santanen on päätynyt syyttämättämispäätökseen, kun taas kihlakunnansyyttäjä Simola olisi nostanut syytteen herjauksesta. Myös kihlakunnansyyttäjä Santanen on katsonut Lehtisen syyllistyneen herjaukseen, mutta pitänyt tekoa vähäisenä. Santasen syyttämättämispäätöksen perusteluihin yhtyen en katso aiheelliseksi muuttaa hänen päätöstään.
Oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 1 luvun 14 §:n nojalla asianomistaja saa itse omalla vastuullaan nostaa syytteen rikoksesta, kun virallinen syyttäjä on päätynyt jättää syytteen nostamatta.
Kirjoituksenne ei anna aihetta enempiin toimiin taholtani.
Apulaisvaltakunnansyyttäjä Martti Jaatinen
Valtiosyyttäjä Chister Lundström".
Näin ovelasti "herrat Helsingin" pelaavat asioissa, joissa suojelevat virkamiehiä. Tällä kertaa suojeluksessa oli Jämsän poliisi Lehtinen ja näin ollen hänen täytyi suojella itseänsä antamalla tahallaan minusta täysin perättömän kirjallisen lausunnon sisäasiainministeriö poliisiosastolle.
Lehtinen lausunnossaan totesi sen että Virtanen on oikeudessa syyllistynyt perättömän lausunnon antamiseen ja tästä hänet on sitten tuomittu. Jos tämä ei ole törkeätä herjausta, niin mikä on se sitten?
Syyttäjä Antti Simola teki kirjallisen syyttämispäätksensä Helsingissä, mutta millä ilmeellä sen siirsivät tänne Keski-Suomeen? Olen kokenut sen, että pihti-Virtaselle ei saa antaa myönteisä päätöksiä ainakaan täällä Keski-Suomen tuomioistuimissa. Tämä linjan ovat ottaneet käyttöönsä ensin KRP:n poliisit ja tätä samaa kulunutta linjaa jatkaneet alioikeudet, hovioikeudet ja KKO.
Lisäksi syyttäjä Olli Santasella oli valmiiksi tehty kirjallinen syyttämispäätös, jonka oli tehnyt syyttäjä Antti Simola. Tässä selvemmin ilmenee se tosiasia, että missään tilanteessa Virtaselle täällä suoda oikeutta.
Vai onko joku lukijoistani asiasta eri mieltä ?
Reino Virtanen
kirjoituksenne 17.6.1999
PYYNTÖNNE
Olette edellä mainitussa kantelukirjoituksessanne vaatinut, että valtakunnansyyttäjä muuttaisi kihlakunnansyyttäjä Olli Santasen syyttämättämispäätöstä nro 99/754 ja asettaisi Kaija Päivi Kyllikki Lehtisen syytteeseen herjauksesta. Kihlakunnansyyttäjä Santanen on päätöksessään katsonut Lehtisen syyllistyneen herjaukseen, mutta pitänyt tekoa vähäisenä.
Katsotte Lehtisen täysin tahallisesti antaneen harhaan johtaneen lausuntonsa. Erkki Laine oli pyytänyt Teidät kuulustelutodistajaksi, mutta Lehtinen oli evännyt pääsynne kuulusteluun. Herjaava lausunto oli sisältänyt Lehtisen vastaukseen siäsäasiainministeriön poliisiosastolle kuulustelua koskevassa asiassa. Kiinnitätte lisäksi huomiota siihen, että kihlakunnansyyttäjä Antti Simola olisi nostanut Lehtistä vastaan syytteen herjauksesta, mutta Helsingin käräjäoikeus oli katsonut Helsingin vääräksi oikeuspaikaksi.
VÄLITOIMET
Valtakunnansyyttäjänvirasto on hankkinut asiaan liittyvät asiakirjat käyttöönsä. Koska syyteoikeus herjauksesta vanhenee 3.7.1999. Valtakunnansyyttäjänvirasto ei ole hankkinut erikseen selvitystä kihlakunnansyyttäjä Olli Santaselta.
RATKAISU
Kihlakunnansyyttäjän päätöstä ei muuteta.Asia jää hänen päätöksensä varaan.
Tässä asiassa kihlakunnansyyttäjä Santanen on päätynyt syyttämättämispäätökseen, kun taas kihlakunnansyyttäjä Simola olisi nostanut syytteen herjauksesta. Myös kihlakunnansyyttäjä Santanen on katsonut Lehtisen syyllistyneen herjaukseen, mutta pitänyt tekoa vähäisenä. Santasen syyttämättämispäätöksen perusteluihin yhtyen en katso aiheelliseksi muuttaa hänen päätöstään.
Oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 1 luvun 14 §:n nojalla asianomistaja saa itse omalla vastuullaan nostaa syytteen rikoksesta, kun virallinen syyttäjä on päätynyt jättää syytteen nostamatta.
Kirjoituksenne ei anna aihetta enempiin toimiin taholtani.
Apulaisvaltakunnansyyttäjä Martti Jaatinen
Valtiosyyttäjä Chister Lundström".
Näin ovelasti "herrat Helsingin" pelaavat asioissa, joissa suojelevat virkamiehiä. Tällä kertaa suojeluksessa oli Jämsän poliisi Lehtinen ja näin ollen hänen täytyi suojella itseänsä antamalla tahallaan minusta täysin perättömän kirjallisen lausunnon sisäasiainministeriö poliisiosastolle.
Lehtinen lausunnossaan totesi sen että Virtanen on oikeudessa syyllistynyt perättömän lausunnon antamiseen ja tästä hänet on sitten tuomittu. Jos tämä ei ole törkeätä herjausta, niin mikä on se sitten?
Syyttäjä Antti Simola teki kirjallisen syyttämispäätksensä Helsingissä, mutta millä ilmeellä sen siirsivät tänne Keski-Suomeen? Olen kokenut sen, että pihti-Virtaselle ei saa antaa myönteisä päätöksiä ainakaan täällä Keski-Suomen tuomioistuimissa. Tämä linjan ovat ottaneet käyttöönsä ensin KRP:n poliisit ja tätä samaa kulunutta linjaa jatkaneet alioikeudet, hovioikeudet ja KKO.
Lisäksi syyttäjä Olli Santasella oli valmiiksi tehty kirjallinen syyttämispäätös, jonka oli tehnyt syyttäjä Antti Simola. Tässä selvemmin ilmenee se tosiasia, että missään tilanteessa Virtaselle täällä suoda oikeutta.
Vai onko joku lukijoistani asiasta eri mieltä ?
maanantai 14. heinäkuuta 2014
ERKKI VASAMAN KIRJE YLIKOMISARIO RAIMO PELTOVUORELLE 10.8.1995
"Ylikomisario Raimo Peltovuori KRP:n Keski-Suomen lääninosasto
Pidän Sinua keskimääräistä eettisempänä poliisimiehenä. Kuvaa hämärtävät kuitenkin muutamat seikat, joita olen surrut ja ihmetellyt.
Kävit esim.kaksi kertaa täällä Turkinkylällä kuulustelemassa minua Jyväskylän kunnallisrötöstelyistä. Niistä emme puhuneet kuitenkaan niin paljon kuin toimistasi Reino "Pihti" Virtasen asiassa. Sinulla tuntui olevan tarvetta selittää tiettyjä tekojasi, jotka toisin tehtyinä olisivat tuoneet Virtaselle oikeutta jo vuosia sitten. On mm. täysin käsittämätöntä, että pihtien poistoleikkauksen nukutuslääkäriä Juhani Väyrystä kuulusteltiin ensi kerran vasta kuusi vuotta tapahtuman jälkeen. Hän toisin kuin väärän valan vannoneet muisti vielä silloin kaiken tarkimpiakin yksityiskohtia myöten.
Tiedät ammattimiehenä paljon minua paremmin mitä puutteita ja virheitä asian tutkinnassa vuosien varrella oli. Niitähän rikostarkastaja Lauri Leppänen parhaillaan selvittää, on selvittänyt jo kolme vuotta.
Paineita täytyi olla myös Kaölevi Kumpulaisen asiassa, kun et suostunut ottamaan tutkinnan piiriin tilikirjaa, joka olisi laajentanut "virallisten" syyllisten joukon.
Et tietenkään ole yksin vastuussa väärästä tuomiosta, jota erityisesti rakensivat asianajajat molemmin puolin. Jälkivastuu tässäkin asiassa on lääninhallituksen poliisitoimistolla, jonka päällikkö Veikko Autere lupaili päätöstä "ennen komia". Hän on usein puhunut uuden hallintokulttuurin puolesta ja imeytynyt myös sellaisen edustajaksi, mutta ongelma on sama kuin Martti Ahtisaarella: tekoihin asti on vaikea yltää vahvavenäläisen suojelukulttuurin vallitessa.
Olen keskustellut esitutkinnan ongelmista neljän sisäministerin, viimeksi Jan-Erik Enestamin kanssa. Hän lupasi perehtyä "uskomattomiin" viranomaislaittomuuksiin kja näyttänee laatunsa syksyn kuluessa. Pahoin pelkään, että ministeriön virkamieskaarti vielä pitää pintansa mahdollisia muutosyrityksiä vastaan, joten muutospaineen Enestamin tueksi täytyy tulla ylempää. Se syntyykin heti, kun eduskunta valitsee muun kuin tähänastisista puoluetahtoa myötäilevän oikeusasiamiehen ja myöhemmin samanlaisen apulaisoikeusasiamieheksi.
Minimaali interventio (= korppien nokkimattomuus) suhtautumisessa virkavastuulla tehtyihin laittomuuksiin on jo tullut tiensä päähän ja saisi vihdoin antaa tilaa lakia tarkoin noudattavalle (vrt. HM 92) laillisuuden valvonnalle.
Saamistani juristikirjeistä päätellen ilmapiiri onkin muuttumassa uutta eurooppalaista oikeuskulttuuria suosivaksi eli aletaan ymmärtää mahdottomaksi jatkaa juridisin kikoin ylläpidettyä näennäislaillisuutta. Uuden ajattelun kannattajaksi muuten ei ole vielä julkisesti ilmoittanut yksikään eduskunnan piirissä toimiva lainoppinut. Lähellä vallan huippuahan yleensäkin muutosvastarinta on voimakkainta.
Sinä uurastaisit syvän uran möynteisen muutoksen käynnistämisestä, jos avoimesti kertoisit roolistasi osana kansalaisten laillisia oikeuksia sortanutta fiakaalista mafiaa. Toivon miettiväsi vakavasti mitä teet". Ote Vasaman kirjelmästä
Tiedoksi: Sisäasiainministeriö: Jan-Erik Enestam, Juhani Perttunen ja poliisiosasto Keski-Suomen lääninhallitus. Kalevi Kivistö, Antti Jaakkola, Veikko Autere ja Johannes Nyman
Keskusrikospoliisi: Rauno Ranta ja Antti Turkama.
"PS-kommenteja:
1. Reino Virtasen tapaus osaltaan todistaa, että eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta ei valvo sosiaali- ja terveysministeriön toimintaa. Valiokunnassa tiedetään nämä ongelmat, mutta päätä ei haluta avata.
2. Toimimattomuusmallin on antanut perustuslakivaliokunta, joka on laiminlyönyt oikeuskanslerin ja oikeusasiamiehen valvonnan. Ben Zyskowicz jopa kirjallisesti ilmoitti joulukuussa -87, että se on sopimatonta!
3. Poliisihallinnossa on vihdoin tehtävä selväksi kuka tutkii ketäkin. Nykyiselläänhän valitettavan vapaasti toteutuu vanha kansanviisaus: ei noki korppi korppia. Tämä tuli julkisesti sanotuksi mm. eduskunnan täysistunnossa 9.11.93, kun parlamentti suojeli kolmikkoa Söderman/Koskinen/Pasanen.
Näin Vasama oli kirjoittanut".
Mitään muutosta ei ole tapahtunut ainakaan tässä ns. pihti-jutussa. Laittomuus sen kun saa jatkua, joten missä lienee ne kansanedustajat tällä hetkellä, kun yhä sallivat laittomuuden jatkua suomessa.?
Pidän Sinua keskimääräistä eettisempänä poliisimiehenä. Kuvaa hämärtävät kuitenkin muutamat seikat, joita olen surrut ja ihmetellyt.
Kävit esim.kaksi kertaa täällä Turkinkylällä kuulustelemassa minua Jyväskylän kunnallisrötöstelyistä. Niistä emme puhuneet kuitenkaan niin paljon kuin toimistasi Reino "Pihti" Virtasen asiassa. Sinulla tuntui olevan tarvetta selittää tiettyjä tekojasi, jotka toisin tehtyinä olisivat tuoneet Virtaselle oikeutta jo vuosia sitten. On mm. täysin käsittämätöntä, että pihtien poistoleikkauksen nukutuslääkäriä Juhani Väyrystä kuulusteltiin ensi kerran vasta kuusi vuotta tapahtuman jälkeen. Hän toisin kuin väärän valan vannoneet muisti vielä silloin kaiken tarkimpiakin yksityiskohtia myöten.
Tiedät ammattimiehenä paljon minua paremmin mitä puutteita ja virheitä asian tutkinnassa vuosien varrella oli. Niitähän rikostarkastaja Lauri Leppänen parhaillaan selvittää, on selvittänyt jo kolme vuotta.
Paineita täytyi olla myös Kaölevi Kumpulaisen asiassa, kun et suostunut ottamaan tutkinnan piiriin tilikirjaa, joka olisi laajentanut "virallisten" syyllisten joukon.
Et tietenkään ole yksin vastuussa väärästä tuomiosta, jota erityisesti rakensivat asianajajat molemmin puolin. Jälkivastuu tässäkin asiassa on lääninhallituksen poliisitoimistolla, jonka päällikkö Veikko Autere lupaili päätöstä "ennen komia". Hän on usein puhunut uuden hallintokulttuurin puolesta ja imeytynyt myös sellaisen edustajaksi, mutta ongelma on sama kuin Martti Ahtisaarella: tekoihin asti on vaikea yltää vahvavenäläisen suojelukulttuurin vallitessa.
Olen keskustellut esitutkinnan ongelmista neljän sisäministerin, viimeksi Jan-Erik Enestamin kanssa. Hän lupasi perehtyä "uskomattomiin" viranomaislaittomuuksiin kja näyttänee laatunsa syksyn kuluessa. Pahoin pelkään, että ministeriön virkamieskaarti vielä pitää pintansa mahdollisia muutosyrityksiä vastaan, joten muutospaineen Enestamin tueksi täytyy tulla ylempää. Se syntyykin heti, kun eduskunta valitsee muun kuin tähänastisista puoluetahtoa myötäilevän oikeusasiamiehen ja myöhemmin samanlaisen apulaisoikeusasiamieheksi.
Minimaali interventio (= korppien nokkimattomuus) suhtautumisessa virkavastuulla tehtyihin laittomuuksiin on jo tullut tiensä päähän ja saisi vihdoin antaa tilaa lakia tarkoin noudattavalle (vrt. HM 92) laillisuuden valvonnalle.
Saamistani juristikirjeistä päätellen ilmapiiri onkin muuttumassa uutta eurooppalaista oikeuskulttuuria suosivaksi eli aletaan ymmärtää mahdottomaksi jatkaa juridisin kikoin ylläpidettyä näennäislaillisuutta. Uuden ajattelun kannattajaksi muuten ei ole vielä julkisesti ilmoittanut yksikään eduskunnan piirissä toimiva lainoppinut. Lähellä vallan huippuahan yleensäkin muutosvastarinta on voimakkainta.
Sinä uurastaisit syvän uran möynteisen muutoksen käynnistämisestä, jos avoimesti kertoisit roolistasi osana kansalaisten laillisia oikeuksia sortanutta fiakaalista mafiaa. Toivon miettiväsi vakavasti mitä teet". Ote Vasaman kirjelmästä
Tiedoksi: Sisäasiainministeriö: Jan-Erik Enestam, Juhani Perttunen ja poliisiosasto Keski-Suomen lääninhallitus. Kalevi Kivistö, Antti Jaakkola, Veikko Autere ja Johannes Nyman
Keskusrikospoliisi: Rauno Ranta ja Antti Turkama.
"PS-kommenteja:
1. Reino Virtasen tapaus osaltaan todistaa, että eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta ei valvo sosiaali- ja terveysministeriön toimintaa. Valiokunnassa tiedetään nämä ongelmat, mutta päätä ei haluta avata.
2. Toimimattomuusmallin on antanut perustuslakivaliokunta, joka on laiminlyönyt oikeuskanslerin ja oikeusasiamiehen valvonnan. Ben Zyskowicz jopa kirjallisesti ilmoitti joulukuussa -87, että se on sopimatonta!
3. Poliisihallinnossa on vihdoin tehtävä selväksi kuka tutkii ketäkin. Nykyiselläänhän valitettavan vapaasti toteutuu vanha kansanviisaus: ei noki korppi korppia. Tämä tuli julkisesti sanotuksi mm. eduskunnan täysistunnossa 9.11.93, kun parlamentti suojeli kolmikkoa Söderman/Koskinen/Pasanen.
Näin Vasama oli kirjoittanut".
Mitään muutosta ei ole tapahtunut ainakaan tässä ns. pihti-jutussa. Laittomuus sen kun saa jatkua, joten missä lienee ne kansanedustajat tällä hetkellä, kun yhä sallivat laittomuuden jatkua suomessa.?
torstai 10. heinäkuuta 2014
JÄMSÄN KÄRÄJÄOIKEUS HAASTEHAKEMUS
"Reino Virtanen Jämsänkoski 21.6.1999
JÄMSÄN KÄRÄJÄOIKEUS
ASIA: HAASTEHAKEMUS
Vaadin rangaistusta vanh, konst. Kaija Päivi Kyllikki Lehtiselle 130856-.... herjauksesta vastoin parempaa tietoansa, sekä virkavelvollisuuden rikkomisesta.
PERUSTE:
Lehtinen antoi 3.7.1997 perättömän lausunnon minusta, jossa hän mainitsi, " Reino Virtanen on tuomittu perättömästä lausumasta oikeudessa, joka seikka on omiaan vaarantamaan hänen luotettavuuttaan kuulustelutodistajana."
Lehtisen antaman lausunnon paikkansapitävänä piti muun muassa sisäasianinministeriön virkamiehet ja eivät katsoneet aiheelliseksi niitä tarkistaa.
Katson näin ollen Lehtisen tahallaan kunniatani loukata ja uskottavuuttani horjuttaa ylempien virkamiesten silmissä.
Lehtinen on joka tapauksessa syyllistynyt RL 27 luvun 2 §:ssä tarkoitettuun tekoon.
VAHINGONKORVAUSVAATIMUS
Vaadin Kaija Lehtisen ja Suomen valtion velvoittamista yhteisvastuullisesti korvaamaan minulle henkisistä kärsimyksistä 50.000 markkaa korkolain mukaisen korkoineen rikoksen tekopäivästä lukien.
Lisäksi oikeudenkäyntti kulut tulen Lehtiseltä vaatimaan.
Reino Virtanen".
Täytyi itse haastaa Lehtinen oikeuteen, kun syyttäjä Olli Santanen "vesitti" syyttäjä Antti Simolan syytteen.
Lainaan tähän KRP:n rikosylikomisario Seppo Pietikäisen sanonnat minulle 1983 - 1984 vuosilta:
"On itse hankittava oikeus tässä maassa, muuten sitä ei saa". Pietikäinen muisti minua kannustaa lukemattomia kertoja rikoksen uhria, kun tiesi sen että olen todellisuudessa joutunut erittäin törkeän petosjutun uhriksi.
Pietikäinen itse ja joutui tämän yhteiskunnan "täysin kelvottomien" virkamiesten tekojen kohteeksi ja tämä tiesi Pietikäiselle "potkut" kesken esitutkinnan toukokuussa -83. Pietikäinen esitutkimuksissaan ilmeisesti astui liian isojen herrojen varpaille. KRP:n apulaispäällikkö Matti Tenhunen oli tullut kelvottomien virkamiesten avuksi antamalla potkut Pietikäiselle, ettei Pietikäisen puolueeton esitutkinta pistäisi syytteisiin kevottomia virkamiehiä.
Tenhunen pisti tilalle tietämänsä mukaisen poliisin tutkimaan juttua -83 kesäkuun alussa komisario Raimo Peltovuoren.
Huomautan se että Pietikäisen suorittamat esitutkintapöytäkirjat toukokuulta -83 ovat kadoksissa tai sitten KRP:n johtajat ovat ne hävittäneet. Pietikäinen nimenomaan ensimmäisenä 10.5.83 kuulusteli kirurgi Niilo Hakolan ja tämän jälkeen muitakin hoitohenkilökuntaa Jämsässä.
JÄMSÄN KÄRÄJÄOIKEUS
ASIA: HAASTEHAKEMUS
Vaadin rangaistusta vanh, konst. Kaija Päivi Kyllikki Lehtiselle 130856-.... herjauksesta vastoin parempaa tietoansa, sekä virkavelvollisuuden rikkomisesta.
PERUSTE:
Lehtinen antoi 3.7.1997 perättömän lausunnon minusta, jossa hän mainitsi, " Reino Virtanen on tuomittu perättömästä lausumasta oikeudessa, joka seikka on omiaan vaarantamaan hänen luotettavuuttaan kuulustelutodistajana."
Lehtisen antaman lausunnon paikkansapitävänä piti muun muassa sisäasianinministeriön virkamiehet ja eivät katsoneet aiheelliseksi niitä tarkistaa.
Katson näin ollen Lehtisen tahallaan kunniatani loukata ja uskottavuuttani horjuttaa ylempien virkamiesten silmissä.
Lehtinen on joka tapauksessa syyllistynyt RL 27 luvun 2 §:ssä tarkoitettuun tekoon.
VAHINGONKORVAUSVAATIMUS
Vaadin Kaija Lehtisen ja Suomen valtion velvoittamista yhteisvastuullisesti korvaamaan minulle henkisistä kärsimyksistä 50.000 markkaa korkolain mukaisen korkoineen rikoksen tekopäivästä lukien.
Lisäksi oikeudenkäyntti kulut tulen Lehtiseltä vaatimaan.
Reino Virtanen".
Täytyi itse haastaa Lehtinen oikeuteen, kun syyttäjä Olli Santanen "vesitti" syyttäjä Antti Simolan syytteen.
Lainaan tähän KRP:n rikosylikomisario Seppo Pietikäisen sanonnat minulle 1983 - 1984 vuosilta:
"On itse hankittava oikeus tässä maassa, muuten sitä ei saa". Pietikäinen muisti minua kannustaa lukemattomia kertoja rikoksen uhria, kun tiesi sen että olen todellisuudessa joutunut erittäin törkeän petosjutun uhriksi.
Pietikäinen itse ja joutui tämän yhteiskunnan "täysin kelvottomien" virkamiesten tekojen kohteeksi ja tämä tiesi Pietikäiselle "potkut" kesken esitutkinnan toukokuussa -83. Pietikäinen esitutkimuksissaan ilmeisesti astui liian isojen herrojen varpaille. KRP:n apulaispäällikkö Matti Tenhunen oli tullut kelvottomien virkamiesten avuksi antamalla potkut Pietikäiselle, ettei Pietikäisen puolueeton esitutkinta pistäisi syytteisiin kevottomia virkamiehiä.
Tenhunen pisti tilalle tietämänsä mukaisen poliisin tutkimaan juttua -83 kesäkuun alussa komisario Raimo Peltovuoren.
Huomautan se että Pietikäisen suorittamat esitutkintapöytäkirjat toukokuulta -83 ovat kadoksissa tai sitten KRP:n johtajat ovat ne hävittäneet. Pietikäinen nimenomaan ensimmäisenä 10.5.83 kuulusteli kirurgi Niilo Hakolan ja tämän jälkeen muitakin hoitohenkilökuntaa Jämsässä.
keskiviikko 9. heinäkuuta 2014
KANTELU KIHLAKUNNANSYYTTÄJÄ OLLI SANTASESTA
Kantelun tein 17.8.1990 Valtakunnansyyttäjä Matti Kuusimäelle.
ASIA: "Kantelu Jyväskylän kohlakunnansyyttäjä Olli Santasesta
PERUSTELU KANTELUN AIHEELLISUUDESTA:
Santasen päätös syyttämättä jättämisestä koskee Jämsän poliisia KAIJA LEHTISTÄ. Lehtinen antoi minusta tahallaan 3.7.1997 perättömän lausunnon poliisipäällikkö Jukka Mäkilähteelle.
Lähde toimitti kyseisen lausunnon sisäasiainministeriön poliisiosastolle.Olinhan tehnyt rikostutkintapyynnön ministeriön poliisiosastolle 11.5.1997. Kaija Lehtisen menettelystä ym.
Lehtisen perätön kirjallinen lausunto minusta:"Reino Virtanen on tuomittu perättömästä lausumasta oikeudessa, joka seikka on omiaan vaarantamaan hänen luotettavuuttaan kuulustelutodistajana".
Lehtinen lausunnossaan antaa lisäksi täysin tahallaan johtavan lausunnon toteamalla toteamalla:
"Katson, ettei kellään yksityishenkilöllä ole mitään subjektiivista oikeutta vaatia omaa läsnäoloa toisen henkilön kuulustelussa kuulustelutodistajana".
Lehtinen itse oli aivoinvaliidihenkilö Erkki Laineen vieressä, kun Lainen sanoi Lehtiselle ja Yijälälle:
"Virtanen tulee minulle todistajaksi". Heti lähdin Laineen perään kuulusteluun, mutta tämän estivät kyseiset poliisit minulta vastoin Laineen tahtoa.Laine haki nimenomaan kuulusteluunsa minut kotoa autollansa.
Kysynkin, miten tallaisen poliisin toimintaan enää kansalaiset voivat luottaa, kun tietävät sen että Lehtinen on tahallaan antanut mainitsemani perättömät lausunnot niillä minun uskottavuuttani törkeästi loukaten viranomaisten silmissä ja omiaan tekojaan peitelläksensä.
Tahallisuutta todistaa parhaiten se kun loppulausunnossaan 25.2.1999 Lehtinen toteaa:
".Lause, jonka voi ymmärtää väärin, ei ole sitä kirjoitettaessa tarkoitettu tulemaan muuta kuin esimiehen tietoon, ei Virtaselle eikä julkisuuteen".
Minut tuomittiin perättömistä ilmiannoista 70 päiväsakkoa a`28 markkaa. 1980 markkaa.
Tuolloin tein kolmeen eri tahoon rikosilmoitukset siitä, kun tuntematon sairaanhoitaja soitti ja ilmoitti minulle, että olenko tietoinen siitä, kun poliisit olisivat saaneet lääkäreiltä rahaa 3-5 miljoonaa.
Ilmianto saattaa olla todella totta, jota tuolloin pidin täysin totena. Tätä epäilystä todistaa se, kun poliisit eivät ole vieläkään ryhtyneet esitutkintoihin tekemistäni rikosilmoituksistani vääristä valoista, joten kansalaisetkin ovat samaa mieltä, että suuret rahat olleet liikkeellä.
Syyttäjä Antti Simola olisi syyttänyt Lehtistä Helsingin kihlakunnanoikeudessa, mutta siellä katsoivat olevan väärä forum asian käsittelylle.
Santasen tekemän päätöksen mukaan kansalaiset eivät enää ole lain edessä saman arvoisia.
Kunnioittavasti pyydänkin, että valtakunnansyyttäjä nyt lopulta puuttuu asiaan saattamalla Lehtinen vastaamaan oikeudessa perättömistä antamistaan kirjallisista lausunnoistaan.
Jään odottamaan kiireellistä ratkaisuanne nyt tietoonne tullessa rikosasiassa.
Kunnioittavaasti Reino Virtanen
Liite: Santasen päätös".
Lehtisen kirjoitukset herättävät vahvat epäilykset siitä kuinkka paljon eri viranomaiset antaneet kansalaisista täysin perättömiä kirjallisia lausuntoja, joilla ovat itseään suojelleet ja näin ovat harhauttaneet virkamiehiä tekemään vahingollisia päätöksiä kansalaisten vahingoiksi.
Lehtisen kirjoitus saattoi olla vain jäävuorenhuippu ilmitulleista perättömistä lausunnoista.
ASIA: "Kantelu Jyväskylän kohlakunnansyyttäjä Olli Santasesta
PERUSTELU KANTELUN AIHEELLISUUDESTA:
Santasen päätös syyttämättä jättämisestä koskee Jämsän poliisia KAIJA LEHTISTÄ. Lehtinen antoi minusta tahallaan 3.7.1997 perättömän lausunnon poliisipäällikkö Jukka Mäkilähteelle.
Lähde toimitti kyseisen lausunnon sisäasiainministeriön poliisiosastolle.Olinhan tehnyt rikostutkintapyynnön ministeriön poliisiosastolle 11.5.1997. Kaija Lehtisen menettelystä ym.
Lehtisen perätön kirjallinen lausunto minusta:"Reino Virtanen on tuomittu perättömästä lausumasta oikeudessa, joka seikka on omiaan vaarantamaan hänen luotettavuuttaan kuulustelutodistajana".
Lehtinen lausunnossaan antaa lisäksi täysin tahallaan johtavan lausunnon toteamalla toteamalla:
"Katson, ettei kellään yksityishenkilöllä ole mitään subjektiivista oikeutta vaatia omaa läsnäoloa toisen henkilön kuulustelussa kuulustelutodistajana".
Lehtinen itse oli aivoinvaliidihenkilö Erkki Laineen vieressä, kun Lainen sanoi Lehtiselle ja Yijälälle:
"Virtanen tulee minulle todistajaksi". Heti lähdin Laineen perään kuulusteluun, mutta tämän estivät kyseiset poliisit minulta vastoin Laineen tahtoa.Laine haki nimenomaan kuulusteluunsa minut kotoa autollansa.
Kysynkin, miten tallaisen poliisin toimintaan enää kansalaiset voivat luottaa, kun tietävät sen että Lehtinen on tahallaan antanut mainitsemani perättömät lausunnot niillä minun uskottavuuttani törkeästi loukaten viranomaisten silmissä ja omiaan tekojaan peitelläksensä.
Tahallisuutta todistaa parhaiten se kun loppulausunnossaan 25.2.1999 Lehtinen toteaa:
".Lause, jonka voi ymmärtää väärin, ei ole sitä kirjoitettaessa tarkoitettu tulemaan muuta kuin esimiehen tietoon, ei Virtaselle eikä julkisuuteen".
Minut tuomittiin perättömistä ilmiannoista 70 päiväsakkoa a`28 markkaa. 1980 markkaa.
Tuolloin tein kolmeen eri tahoon rikosilmoitukset siitä, kun tuntematon sairaanhoitaja soitti ja ilmoitti minulle, että olenko tietoinen siitä, kun poliisit olisivat saaneet lääkäreiltä rahaa 3-5 miljoonaa.
Ilmianto saattaa olla todella totta, jota tuolloin pidin täysin totena. Tätä epäilystä todistaa se, kun poliisit eivät ole vieläkään ryhtyneet esitutkintoihin tekemistäni rikosilmoituksistani vääristä valoista, joten kansalaisetkin ovat samaa mieltä, että suuret rahat olleet liikkeellä.
Syyttäjä Antti Simola olisi syyttänyt Lehtistä Helsingin kihlakunnanoikeudessa, mutta siellä katsoivat olevan väärä forum asian käsittelylle.
Santasen tekemän päätöksen mukaan kansalaiset eivät enää ole lain edessä saman arvoisia.
Kunnioittavasti pyydänkin, että valtakunnansyyttäjä nyt lopulta puuttuu asiaan saattamalla Lehtinen vastaamaan oikeudessa perättömistä antamistaan kirjallisista lausunnoistaan.
Jään odottamaan kiireellistä ratkaisuanne nyt tietoonne tullessa rikosasiassa.
Kunnioittavaasti Reino Virtanen
Liite: Santasen päätös".
Lehtisen kirjoitukset herättävät vahvat epäilykset siitä kuinkka paljon eri viranomaiset antaneet kansalaisista täysin perättömiä kirjallisia lausuntoja, joilla ovat itseään suojelleet ja näin ovat harhauttaneet virkamiehiä tekemään vahingollisia päätöksiä kansalaisten vahingoiksi.
Lehtisen kirjoitus saattoi olla vain jäävuorenhuippu ilmitulleista perättömistä lausunnoista.
keskiviikko 2. heinäkuuta 2014
JYVÄSKYLÄ KIHLAKUNNAN SYYTTÄJÄNVIRASRO PÄÄÄTÖS
25.5.1999 syyttäjä jätti syytteen nostamatta Jämsän poliisi Kaija Päivi Kyllikki Lehtistä vaastaan.
Samasta asiasta Helsinhin kihakunnan syyttäjä Antti Simola teki päätöksen nostaa syyte Lehtistä vastaan perättömästä kirjallisesta lausunnosta. Lehtinen kirjoitti, että Virtanen on oikeudessa tehnyt väärän valan ja josta hänet on sittemmin tuomittu.
Kysymyksessä oli poliisilta annettu törkeä herjaus ja ilmeisesti hän tällä on halunnut viedä ns. pääjutussa "pihti-Jutussa uskottavuuden tekemiini rikosilmoituksiin.
Ote. " PÄÄTÖKSESTÄ:
Pidän ilmeisenä, että Lehtinen on syyllistynyt asiassa herjaukseen. Hän on nimennyt Virtasen syylliseksi sellaiseen tekoon, johon tämä ei ole syyllistynyt. Lehtinen on tiennyt, että Virtanen on tuomittu jostain perättömistä väitteistä."
"Koska tekoa on myös kokonaisuutena arvostellen pidettävä vähäisenä, eikä siitä olisi näin ollen odotettavissa muuta tai ankarampaa rangaistusta kuin sakko, harkitsen oikeaksi luopua syytetoimenpiteistä asiassa".
Olli Santanen kihlakunnansyyttäjä".
Lukijat saavat jälleen miettimisen aihetta siitä, kun pienelle ihmiselle saa tehdä mitä vain, mutta esim. poliiseita pitää suojella ja vähätellä heidän perättömiä kirjallisia lausuntoja.
Kysynkin saavatko syyttäjät kyseisistä tekemistään päätöksistä jotain lahjontaan viittaavia saamisia?
Miten voi olla, että samat asiakirjat olivat syyttäjä Antti Simolalla ja myös Olli Santasella edessään, mutta Simola teki puolueettoman päätöksen nostaa syyte. Ilmeisesti Simolalla ei ollut sidonnaisuuksien puoleen tai toiseen, josta hänet olisivat "palkinneet"?
Samasta asiasta Helsinhin kihakunnan syyttäjä Antti Simola teki päätöksen nostaa syyte Lehtistä vastaan perättömästä kirjallisesta lausunnosta. Lehtinen kirjoitti, että Virtanen on oikeudessa tehnyt väärän valan ja josta hänet on sittemmin tuomittu.
Kysymyksessä oli poliisilta annettu törkeä herjaus ja ilmeisesti hän tällä on halunnut viedä ns. pääjutussa "pihti-Jutussa uskottavuuden tekemiini rikosilmoituksiin.
Ote. " PÄÄTÖKSESTÄ:
Pidän ilmeisenä, että Lehtinen on syyllistynyt asiassa herjaukseen. Hän on nimennyt Virtasen syylliseksi sellaiseen tekoon, johon tämä ei ole syyllistynyt. Lehtinen on tiennyt, että Virtanen on tuomittu jostain perättömistä väitteistä."
"Koska tekoa on myös kokonaisuutena arvostellen pidettävä vähäisenä, eikä siitä olisi näin ollen odotettavissa muuta tai ankarampaa rangaistusta kuin sakko, harkitsen oikeaksi luopua syytetoimenpiteistä asiassa".
Olli Santanen kihlakunnansyyttäjä".
Lukijat saavat jälleen miettimisen aihetta siitä, kun pienelle ihmiselle saa tehdä mitä vain, mutta esim. poliiseita pitää suojella ja vähätellä heidän perättömiä kirjallisia lausuntoja.
Kysynkin saavatko syyttäjät kyseisistä tekemistään päätöksistä jotain lahjontaan viittaavia saamisia?
Miten voi olla, että samat asiakirjat olivat syyttäjä Antti Simolalla ja myös Olli Santasella edessään, mutta Simola teki puolueettoman päätöksen nostaa syyte. Ilmeisesti Simolalla ei ollut sidonnaisuuksien puoleen tai toiseen, josta hänet olisivat "palkinneet"?
tiistai 1. heinäkuuta 2014
LÄNSI-SUOMEN LÄÄNINHALLITUS POLIISIOSASTO RIKOSILMOITUKSEN SIIRTO
2.6.1999 tekemäni rikosilmoitustani ryhtyivät "pompottelemaan" myös lääninhallituksessa.
"Jyväskylän kihlakunnan poliisilaitos
VIITE RIKOSILMOITUS 6170/R/10256/99 ja Jämsän poliisilaitoksen kirje
ASIA Tutkinta
Oheinen rikosilmoitus nro 6170/R/10256/99 lähetetään Jyväskylän kihlakunnan poliisilaitokselle niitä esitutkintatoimenpiteitä varten, joihin ilmoitus antaa aihetta.
Tutkinnan tuloksesta pyydetään ilmoittamaan poliisiosastolle ja viittaamaan edellä mainittuun diaarinumeroon.
Poliisiylitarkastaja Pertti Sihvonen
LIITE Asiakirjat
TIEDOKSI Reino Virtanen Jämsänkoski".
POMPOTTELU SEN KUN JATKUU.
"JYVÄSKYLÄN KIHLALAKUNNAN POLIISILAITOS
Jyväskylä 9.6.1999
VIITE L-S:n lh: kirje 2.6.99/POL247
Dnro 6228 64 99 120
Länsi-Suomen lääninhallitus
Poliisiosasto
Poliisiylitarkastaja
Pertti Sihvonen
Jyväskylän kihlakunnan poliisilaitos katsoo, ettei esitutkintatoimenpiteitä varten lähetettyä viitekohdan rikosilmoitusta voi täällä ottaa tutkintaan.
Tutkintayksikköä johtavalla rikosylikomisario Peltovuorella ja Reino Virtasella on ollut keskinäinen rikosasia. Asiakirjoihin sisältyvä materiaali sivuaa tätäkin asiaa. Reino Virtanen itse on myös jo aikaisemmin erään toisen tutkinta-asiansa yhteydessä todennut laitoksemme jääviksi ko.olevassa asiakokonaisuudessa.
Poliisipäällikkö Risto Mäkinen".
Jyväskylän kihlakunnan poliisilaitokseen en yhtään luota. Tästä olen kirjassani ISÄN PUUMERKKI kirjoittanut, että miten meille tuli uloslähtö Eero Purasen kanssa. Olimme jättämässä poliisi Antero Hokkaselle rikosilmoitusta, joka käsitti leikkauskertomuksen väärennöstä ja tätä väärennöstä oli todisteena yksityisetsivä Jussi Kakon ottamat mikroskooppikuvat, jossa näkyi erittäin selvästi, että alkuperäinen crile-niminen pihti oli asiakirjassa heikosti peitetty ja päälle kirjoitettu pean-niminen vaihettu pihti. Tähän päivään eli 1.7.2014 eivät poliisit ole tutkineet puolueettomasti kyseistä leikkauskertomusta. Sama koskee Seppo Nyyssösen sanelemaa lausuntoa 3.12.79.
Totuuden kun tiedän, niinhän en minä missään nimessä kumartele täysin kelvottomille poliiseille.
"Jyväskylän kihlakunnan poliisilaitos
VIITE RIKOSILMOITUS 6170/R/10256/99 ja Jämsän poliisilaitoksen kirje
ASIA Tutkinta
Oheinen rikosilmoitus nro 6170/R/10256/99 lähetetään Jyväskylän kihlakunnan poliisilaitokselle niitä esitutkintatoimenpiteitä varten, joihin ilmoitus antaa aihetta.
Tutkinnan tuloksesta pyydetään ilmoittamaan poliisiosastolle ja viittaamaan edellä mainittuun diaarinumeroon.
Poliisiylitarkastaja Pertti Sihvonen
LIITE Asiakirjat
TIEDOKSI Reino Virtanen Jämsänkoski".
POMPOTTELU SEN KUN JATKUU.
"JYVÄSKYLÄN KIHLALAKUNNAN POLIISILAITOS
Jyväskylä 9.6.1999
VIITE L-S:n lh: kirje 2.6.99/POL247
Dnro 6228 64 99 120
Länsi-Suomen lääninhallitus
Poliisiosasto
Poliisiylitarkastaja
Pertti Sihvonen
Jyväskylän kihlakunnan poliisilaitos katsoo, ettei esitutkintatoimenpiteitä varten lähetettyä viitekohdan rikosilmoitusta voi täällä ottaa tutkintaan.
Tutkintayksikköä johtavalla rikosylikomisario Peltovuorella ja Reino Virtasella on ollut keskinäinen rikosasia. Asiakirjoihin sisältyvä materiaali sivuaa tätäkin asiaa. Reino Virtanen itse on myös jo aikaisemmin erään toisen tutkinta-asiansa yhteydessä todennut laitoksemme jääviksi ko.olevassa asiakokonaisuudessa.
Poliisipäällikkö Risto Mäkinen".
Jyväskylän kihlakunnan poliisilaitokseen en yhtään luota. Tästä olen kirjassani ISÄN PUUMERKKI kirjoittanut, että miten meille tuli uloslähtö Eero Purasen kanssa. Olimme jättämässä poliisi Antero Hokkaselle rikosilmoitusta, joka käsitti leikkauskertomuksen väärennöstä ja tätä väärennöstä oli todisteena yksityisetsivä Jussi Kakon ottamat mikroskooppikuvat, jossa näkyi erittäin selvästi, että alkuperäinen crile-niminen pihti oli asiakirjassa heikosti peitetty ja päälle kirjoitettu pean-niminen vaihettu pihti. Tähän päivään eli 1.7.2014 eivät poliisit ole tutkineet puolueettomasti kyseistä leikkauskertomusta. Sama koskee Seppo Nyyssösen sanelemaa lausuntoa 3.12.79.
Totuuden kun tiedän, niinhän en minä missään nimessä kumartele täysin kelvottomille poliiseille.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)