APULAISPOLIISIPÄÄLLIKKÖ RISTO ÄIJÄLÄN "MERISELITYS"

Äijälä antoi kirjallisen selityksensä L-S lääninhallituksen poliisiosastolle 11.11.199. Huomioitava se, että ilmeisesti on ollut pikkusen "hermona" herra kirjoittaessaan vuodeksi 199.

"Tampereen kihlakunnan poliisilaitos
11.11.199

Länsi-Suomen lääninhallitus
Poliisiosasto

Viite  Selvityspyyntönne Reino Virtasen kirjoituksen johdosta

Länsi-Suomen lääninhallituksen poliisiosasto lähetti 29.1.1998 Reino Virtasen kirjoituksen Tampereen kihlakunnan poliisilaitokselle rikosilmoituksen kirjaamista sekä esitutkinnan suorittamista varten, mikäli esitutkintalain 2 §:n mukaiset edellytykset esitutkinnan suorittamiseksi täyttyvät.

Virtasen kirjoituksessa nimettiin syypäiksi virkarikoksiin lähes kaikki hänen kaksikymmentä vuotta sitten tapahtunutta hoitovirhettään tutkineet poliisimiehet sekä perättömiin lausumiin ja väärennöksiin asiassa eri asteissa todistajina kuultuja henkilöitä yli kymmenen.

Asiasta kirjattiin esitutkinnasta ja pakkokeinoista annetun asetuksen velvoittama ilmoitus, jonka jälkeen tein päätöksen, että esitutkintaa ei suoriteta. Ilmoitus 6750/41085/98 päätöksineen on liitteenä n:o 1.

Tämän jälkeen Virtanen  oli ilmeisesti päätöksen saatuaan kirjoittanut valtakunnansyyttäjänvirastoon, josta minulle ilmoitettiin, että poliisien osalta tutkinnan käynnistämisen harkinnan ja päätöksen tekee toimintavaltainen syyttäjä. Jyväskylän kihlakunnan syyttäjäviraston kihlakunnansyyttäjä Matti Jakosuo teki sitten 22.7.1998 päätöksen, jonka asiakirjoista näkyy, että Reino Virtanen on katsonut allekirjoittaneen "ryhtyneen suojelemaan perättömiä lausumia oikeudessa, koska en ole määrännyt rikostutkimuksia".

Kihlakunnansyyttäjä Matti Jakosuo on katsonut, että Virtasen tutkintapyyntö 27.11.1997 myöhempine lisäyksineen poliisimiesten väitetyistä rikoksista ei miltään osin ylitä esitutkinnan aloittamiskynnystä. Päätös liitteenä n.o 2.

Valtaosa Reino Virtasen väittämistä rikoksista on koskenut juuri sitä, että poliisihallinnon virkamiehet eivät ole käynnistäneet hänen vaatimiaan tutkimuksia, joita hän itse olisi halukas asianosaisena ohjaamaan. Päätökseni olla käynnistämättä esitutkintaa on perustunut perusteelliseen harkintaan siitä, onko inhimmillisen elämän kokemuspiirin mukaan objektiivisesti arvioiden mahdollista, että Reino Virtasen asioissa hänen kannaltaan kielteisiä ratkaisuja, olisivat vuodesta 1983 lähtien lähesjärjestelmällisesti syyllistyneet rikoksiin. Mielestäni tämä ei ole mahdollista etenkään, kun Virtanen ei ole esittänyt väitteidensä tueksi varteenotettavaa todistusaineistoa.

Mitä sitten tuleeväitettyihin perättömiin lausumiin esitutkinnassa ja tuomioistuimissa koskien pihtien sijaintia Virtasen kehossa, pihtien syöpyneisyyttä, röntgenkuvien manipulointia ja polaroidkuvien aitoutta, niin ei ole uskottavaa eikä järkevästi epäiltävissäkään, että seitsemäntoista henkilöä tekisi tahallaan perättömän lausuman asiassa, jossa heillä ei ole mitään järkevää intressiä puhua totuuden vastaisesti tai salata jotain asian suullisessa käsittelyssä hovioikeudessa 18 vuoden kuluttua tutkittavan asian tapahtumisesta. vielä on huomioitava OK 17 luvun 24 §.n säännökset todistajan laillisesta oikeudesta salata sellaiset seikat, joiden  kertominen saattaisi hänet syytteen vaaraan sekä rikoslain 8 luvun säännökset rikosten vanhentumisesta.

Reino Virtasen tekemä uusi tutkintapyyntö saapui Jämsän ja Jyväskylän kihlakuntien poliisilaitosten ja Länsi-Suomen lääninhallituksen kautta Tampereen kihlakunnan poliisilaitokselle ja siitä kirjattiin rikosilmoitus 6750/R/9283/99. Tutkinnanjohtaja rikosylikomisario Ilkka Laasanen teki määräyksestäni päätöksen olla käynnistämättä esitutkintaa, koska ei ole syytä epäillä rikosta. Ennen määräystäni tutustuin tutkintapyyntöön ja totesin, että ei siinä ei esittetty mitään sellaista, jonka perusteella olisi epäiltävissä rikoksen tapahtuneen. Liite n.o 3.

Käsitykseni mukaan Reino Virtaselle tulisi ilmoittaa, että hänellä on oikeus omalla vastuullaan ja kustannuksellaan nostaa sellaisia syytteitä ja kanteita, kun hän katsoo tarpeelliseksi.

Apulaispoliisipäällikkö   Risto Äijälä".


Asianajajani Jussi Keski-Keturi antoi tekemääni rikosilmoitukseen selvityksen Jämsän poliisi Ismo Yijällle. Keturi totesi kirjelmässään 1.4.1999, että Virtanen on hyvin selkeästi kertonut rikosilmoituksesaan tapahtumat, että on selvitettävissä vain poliisin perusteellisessa esitutkinnassa.
Näin saadaan vain syylliset teoistaan vastuuseen.
Epäilykseni sen kuin vahvistuu siihen poliisien haluttomuuten  tutkia, koska pohjalta löytynee ilmeisesti Hakolan. Lehtosen. Lehtisen ja Lampisen mysteriset kuolemat, koska ne liittyvät kyseiseen pihti-juttuun mitä ilmeisemmin, koska KRP:. komisario oli asialla heinäkuussa 25-27.7.1983.