Yritän siihen, että kaikkien virkamiesten tekemiset tulevat kansalaisten tietoon.
2.8.1987 Toiminnanjohtaja Erkki Vasama kirjeellään kääntyi poliisitarkastaja Pentti Kangasvieri Keski-Suomen lääninhallitus:
"Asia: Salaojaurakoitsija Reino Virtasen tekemä rikosilmoitus vääristä valoista.
Viitteet. Virtasen kirje Jyväskylän poliisilaitokselle 21./2-86
J:kylän pol.laitoksen kirje Keski-Suomen lääninhallituksen poliisitoimistolle 5/8-86 (67ok kd 1068/R)
J:kylän pol.laitoksen kirje Virtaselle 20/8-86 (1905/R)
Virtasen kaksi kirjettä poliisiylitarkastaja Pertti Virolaiselle 22/8-86
SisM:n poliisiosaston kirje Keski-Suomen lääninhallitukselle 18/12-86 (911/662/84)
Kirjeenne J:kylän pol. laitokselle 29/12-86 (C-1017)
J:kylän poliisilaitoksen kirje Virtaselle 3/2-87 (266/R; tiedoksi toimistollenne)
Reino Virtasen asiamiehenä pyydän, että ryhtyisitte julkisen kannevallan haltijana ja lain velvoittamana toimiin oheisessa kesken jääneessä asiassa. Käsittääkseni Teidän olisi nostettava kanne Virtasta vastaan perättömästä ilmiannosta, jos on tutkittu, ettei hänen mainitsemiaan vääriä valoja ole tehty.
Samalla tiedoksenne, että Oikeudenmiehet-ryhmän tekemien selvitysten mukaan näyttää ilmeiseltä, etteivät mainitut väärät valat valitettavasti ole ainoat rikokset tässä asiassa.
Ongelmallisinta on ollut havaita millaisin tavoin virallinen oikeus- ja muu hallinto on asiassa toiminut peitellessään julkisuutta kestämättömiä taustaseikkoja.
Teillä on nyt tilaisuus osaltanne niin halutessanne toimia siten, että Reino Virtanen yli kahdeksan vuoden piinan jälkeen vihdoin alkaisi saada oikeutta.
Itse tulin asioiden laadusta lopullisesti vakuuttuneeksi nähtyäni röntgenkuvan, joka kahden asiantuntijaprofessorin lausunnon mukaan on väärennetty".
Tiedoksi: Oikeuskansleri Jorma S.Aalto, HOn presidentti Ritva Hyöky, Maaherra Kalevi Kivistö, Päätoimittaja Erkki Laatikainen, Poliisimestari Risto Mäkinen, KRP:n päällikkö Rauno Ranta, Sisäasiainministeri Jarmo Rantanen, Pääjohtaja Matti Ruokola, Johtava lääkäri Tapio Tervo ja Poliisiylitarkastaja Pertti Virolainen2.
31.8.1987 Poliisitarkastaja Pentti Kangasvieri vastasi kirjeellänsä Erkki Vasamalle.
"Elokuun 2 päivänä 1987 päivätyssä ja minulle osoittamassanne kirjeessä, koskien salaojaurakoitsija Reino Virtasen tekemää rikosilmoitusta vääristä valoista, olette vaatinut toimenpiteitäni.
Tarkoittamanne rikosilmoitus on tutkittu Jyväskylän poliisilaitoksen toimesta ja tutkinnan lopettamisesta siellä tehty päätös.
Syytteen nostaminen Virtasta vastaan perättömästä ilmiannosta on ensisijaisesti Jyväskylän kaupunginviskaalin toimivaltaan kuuluva asia.
Mikäli Teillä on hallussanne aikaisemmin esiintulematonta näyttöä tulee ne toimittaa Jyväskylän rikospoliisille.
Virtasen puolesta kirjoittamanne kirje ei aiheuta tässä vaiheessa allekirjoittaneen toimenpiteitä".
Poliisitarkastaja Pentti Kangasvieri
Tiedoksi Jyväskylän poliisilaitos".
Huomautan lukijoilleni todellisuuden, että poliisit jättivät tutkimuksen täysin keskeneräiseksi. Näin ollen väärien valojen tekijät pelastuivat poliisien ansiosta tuomiolta.
Syyttäjä teki päätöksensä asiasta, olla nostamatta syytettä, koska se ei perustuisi todellisiin syihin.
Haastoimme Vaasan hovioikeuteen todistajiksi 24.9.1987 klo 10.00 alkavaan suulliseen käsittelyyn seuraavat henkilöt: Anestesialääkäri Juhani Väyrynen (avaintodistajaksi HO pyynnöstä.) Apuhoitaja Marja-Liisa Jokinen, Rikosylikonstaapeli Reima Kivinen ja Sirkka Helminen.
Lisäksi Erkki Vasaman pyynnöstä KRP:n Jyväskylän päällikkö rikosylikomisario Seppo Pietikäinen 9.9.1987 toimitti hovioikeudelle poliisin hallussa olevan pihdin.
Vaasan hovioikeudelle apuhoitaja Marja-Liisa Jokinen 17.9.1987 toimitti lääkärintodistuksen: " Pyynnöstä täten todistan, että Jokinen Marja-Liisa, synt.240944 on ollut allekirjoittaneen hoidossa palovamman vuoksi. Potilaalla on kyljessä noin 5 % alueella syvä II olevia palovammoja, jotka tällä hetkellä ovat erittävässä vaiheessa. Mielestäni potilas ei voi nyt matkustaa tämän palovammansa kanssa Vaasaan asti oikeuteen ja näin ollen ehdottaisin potilaan vapauttamista todistusvelvollisuudesta tällä erää. Edellä olevan todistan kunnian ja omantunnon kautta oikeaksi.
Jämsässä 14.9.1987 Seppo Lundstedt kir.erikoislääkäri".
Olen sitä katunut, miksi en pyytänyt hovioikeudelta lykkäystä, että Jokinen olisi paikalla kuultuna todistajana.
Jokinen on ollut heikoin lenkki vastapuolen todistajista, joka on "sekoillut" kertomuksissaan.
16.9.1987 Eduskunnan apulaisoikeusasiamies Klas G. Ivars ja Vt. vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Lea Haapkylä.
OTE: "Jyväskylän poliisilaitoksen toimesta kuulusteltu eräitä todistajia, mutta todistajalausunnoissa ei tullut esiin mitään uutta asiaan vaikuttavaa. Tämän johdosta asiassa oli tehty tutkinnanlopettamispäätös 3.2.1987".
Edellä olevan kirjeestä saa sellaisen vaikutelman, että ei edes eduskunnan apulaisoikeusasiamiehellä ole ollut varaa puuttua Jyväskylän poliisilaitoksen suorittamaan poliisitutkintaan, joka on ollut kaiken arvostelun ala-puolella reippaasti.
Näin eri viranomaiset ovat olleet haluttomia tuoda esiin erittäin törkeän petosjutun, joka koskee minua nimenomaan.
Sopivasti eteeni osui Erkki Vasaman kirjoittama kirje toimittaja Aino Suholalle.
"Kuten vähitellen yhä laajemmin tiedetään, mallikelpoiseksi oikeusvaltioksi väitetyn Suomen demokratia ontuu pahoin lainkäytön valvonnan osalta: lainrikkojavirkamiehet peittelevät toistensa tekoja, eduskunta suojelee peittelijöitä, ja media neljäntenä valtiomahtina pysyy kestämättömästä tilanteesta hiljaa. Oikeutetusti voidaan puhua perustuslaillisesta kestokriisistä, jonka laukeaminen myönteiseksi muutosprosessiksi vaalien jälkeen on tähän asti onnistuttu estämään olouttamalla uudetkin kansanedustajat entistä menoa jatkamaan.
Valtaeliitin epäeettisten ainesten näkökulmasta kriittisin vaihe nelivuotiskierroksessa on se, kun ensimmäisen kauden parlamentaarikot ensi kerran ottavat kantaa oikeusasiamiehen ja oikeuskanslerin toiminnan lainmukaisuuteen. Siitä ei ole enää vuosiin käyty konkreettia keskustelua, jossa olisi nostettu avoimesti esiin mm. presidentti Erkki Rintalan mainitseman kuilun repeäminen kansan ja oikeuslaitoksen välille.
Eduskunnan juristit tietävät tilanteen, mutta harva heistä toimii aktiivisesti sen korjaamiseksi. Puhetasolla he tietenkin kaikki ovat myötämielisiä varsinkin vaalien edellä. Mutta vaikeuksia tulee heti, kun ongelmiin pitäisi käytännössä käydä käsiksi. Esim. Lipposen kakkoshallitus jopa huononsi oikeuspoliittista ohjelmaansa oikeusturvansa menettäneiden vahingoksi.
Muuan näistä menettäneistä on Reino "Pihti" Virtanen, joka on yli 20 vuoden aikana saanut kokea Suomen henkilömäärältään suurimmassa virkarikosjutussa mafioituneen järjestelmän mahdin. Ainoana viestimenä asiasta on antanut tosiseikkoihin perustuvan kokonaiskuvan Suomen Sanomat 96-vuoden numerossaan 7-8 (tekstiä stilisoitu/terävöitetty)".
Mitä Vasama on kirjoittanut se yhä tänäkin päivänä pitää paikkansa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti