Sain kirjeen 27.6.1996 Eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen varamieheltä Jaakko Jonkalta ja allekirjoittanut nuorempi oikeusasiamiehensihteeri Juha Haapamäki.
Ilmoitus. "Keskusrikospoliisin päällikkö on 19.6.1996 antanut lausunnon selvityksineen eduskunnan oikeusasiamiehelle 1.4.1996 osoittamanne kirjoituksen johdosta.
Lähetän ohessa pyyntönne mukaisesti tiedoksenne jäljennökset lausunnosta ja selvityksistä. Jos haluatte, voitte antaa niihin vastineenne. Sen pitää olla eduskunnan oikeusasiamiehen kansliassa viimeistään 31.7.1996, sillä sen jälkeen asia voidaan ratkaista myös ilman vastinettanne.".
Pyynnöt jatkuivat.
7.11.1996 Lausuntonsa antoi eduskunnan apulaisoikeusasiamiehelle Jyväskylän kaupunginviskaali Hannu Kilpelä.
Otteita Kilpelän lausunnosta:"olen käyttänyt esitutkintalain syyttäjälle suomaa harkintavaltaa pyytää rikostutkinnan suorittamista asiassa, josssa forum-kysymys on ollut täysin auki ja sen johdosta, että röntgenkuvien aitoutta koskeva tutkimuspyyntö oli aikaisemmin joutunut ainakin jonkin asteisen "pallottelun" kohteeksi, kuten jutun asiakirjat osoittavat, vaikka tutkintapyynnön perusteena oli asiantuntijalausuntoja, joiden pätevyyttä lakimieskoulutuksen tuomin valmiuksin en voinut kyseenalaistaa, kuten rikosylikomisario Paul Kokko, jonka koulutustaustaa en lähemmin tunne, aikaisemmin 26.7.19991 päivätyssä ei-julkiseksi tarkoitetetussa muistiossaan oli tehnyt. Myös toivomuksen tutkinnan mahdollisimman joutuisasta suorittamisesta olen esittänyt sen vuoksi, että asiaa oli siirrelty viranomaiselta toiselle ilman tosiasiallisia tutkintatoimia".
jatk. "Asianomistaja Reino Virtanen on tutkinnan kuluessa ollut lukuisia kertoja allekirjoittaneeseen yhteydessä ja keskustellut asiasta lähinnä periaatteellisella tasolla, koska olen hänellekin ilmoittanut, etten ennen esitutkinnan valmistumista tiedä, olenko asiassa toimivaltainen saati sitten konkrettisesti syyteharkinnan suorittava syyttäjä ja etten sen vuoksi voi lähemmin pohtia asiassa yksityiskohtia.
Kun Keski-Suomen läänin poliisitarkastaja Martti Jantunen aikanaan
esitutkinta-aineiston allekirjoittaneelle syyteharkintaan toimitti, havaitsin, ettei asiassa oltu kuultu ketään syylliseksi epäiltynä ja että jo tällä perusteella ei asiassa olisi edellytyksiä syyteharkinnan suorittamiselle ilman lisäselvitystä, jonka Aa Salon yksilöidyn pyynnön perusteella hankin.
Lisäselvityksen johdosta pyysin vielä Reino Virtaselta lausuntoa esitutkinnassa kertyneestä aineistosta ja erityisesti asianomistajan kannanottoa siihen katsooko asianomistaja jonkun syyllistyneen asiassa rikokseen ja jos katsoo, kenen tai keiden, missä ja milloin. Asianomistajan kannanoton jälkeen olen palauttanut aineiston Keski-Suomen lääninsyyttäjälle syyteharkintaan toimittamista varten".
Kaupunginviskaali Hannu Kilpelä".
7.11.1996 Rikosylitarkastaja Lauri Leppänen toimitti eduskunnan apulaisoikeusasiamiehelle pyydetyn "Selityspyyntönne 18.10.1996 Dnro771/4/96".
Otteita Leppäsen selityksestä: "Jutun hoitaminen vaati myöskin melkoisesti paneutumista röntgentekniikkaan. Luin alaa koskevia perusteoksia ja vertailin aikaisemmissa tutkinnoissa annettuja kuulustelukertomuksia ja asiantuntijalausuntoja tutkintapyynnös mukana olleisiin lausuntoihin. ...
Jos juttu olisi ollut selvitettävissä ja asiassa olisi päästy etten päin pelkästään kuulusteluilla, niin ne sinänsä eivät olisi vieneet paljokaan aikaa. Reino Virtanen ilmoitti jo etukäteen laittavansa syytteen jokaisen, joka kertoo asiat eri lailla kuin mitä ne hänen mielestään ovat.
Tapahtumasta oli jo kulunut varsin pitkä aika eikä sekään ollut omiaan ainakaan helpottamaan tutkinnan vientiä eteen päin.Todettakoon, että kuulustelin juttuun käsittääkseni kaikki ne henkilöt, joita olisi haluttu kuulla Korkeimpaan Oikeuteen osoitetussa siviilijutun palautuspyynnössä".
Jälleen tuon esiin Leppäsen toimittamisesta liiteaineistosta liite 358. Liite on kirjassani sivulla 98 jäljennöksenä nähtävänä Leppäsen tekemästä työn laadusta. Selittelystä jättänyt tuomatta esille sen että hänkään ei ryhtynyt tutkimaan röntgenosaston lausuntoa päivätty 3.12.1979. Virtanen nimenomaan otti esille ja näytti minulle, että miten tökerösti ovat menneet kyseisen kohdan väärentämään. Kysynkin, miksi Leppänen oli haluton tutkimaan selvää väärennöstä?
Todistajat, jotka ovat olleet suojelemassa väärennöksiä, niin heidän kertomuksensa muuttuneet, joten yhteneväisiä todistajakertomuksia ei ole. Leppänen on ollut tietoinen siitäkin, että instrumentit oli vatsaontelossani ja poistoleikkauksen jälkeen väärennetyissä röntgenkuvissa se onkin yllättäen muuttanut paikkaansa vatsapeitteisiin.
Leppäsen selittelyt ovat olleet suojelemassa törkeätä petosjuttua.
Leppänen kuulusteli useita ns. röntgenalan asiantuntijoita. Kyseiset asiantuntijat kertoneet röntgenkuvien väärentämistavasta selkeästi ja olen ihmetellyt, miksi Leppäselle ole kelvannut se että olisivat ryhtyneet röntgenkuvien väärentämiskokeiluun ammattihenkilöiden kanssa?
Tämäkin sivuun "heittäminen" paljastaa sen tosi asian, että Leppänen toimi puolueellisesti vahingokseni.
Lisäksi Leppäsen kädet oli sidottuna, että hänenkin tehtävänä suojella edellisiä KRP:n tutkijoitten töitä, ettei missään tilanteessa saanut paljastua, että KRP:n johto oli ja sekaantunut juttuun 1983.
Mitään epäselvää ei ole siitä, etteikö röntgenkuvat ole väärennettyjä. Anestesialääkäri Juhani Väyrynen näki ensimmäisen kerran komisario Raimo Peltovuoren kootussa "teoksessa" pinnakkaisvedoksen röntgenkuvasta joka päivätty 3.12.1979. Röntgenkuvassa näkyi pihti ja välittömästi Väyrynen totesi, "että se ei ollut tuollainen pihti, jonka Hakola poisti". Tämä Väyrysen ensimmäinen toteamus tapahtui 25.11.1985.
Muistin virkistämiseksi Pertti Virolaisen määräyksestä KRP:n poliisit joutuivat tämän jälkeen käymään kuulustelemassa Väyrynen. Huom. Ensimmäisen kerran silminnäkijä todistajaa yli kuuden vuoden jälkeen pihdin poistosta kuulustelu tapahtui (16.12.1985).
Tämä jos mikään todistaa sen todellisuuden, että KRP:n ylintä johtoa oli jo sotkeutunut törkeään petosjuttuun. Väyrynen kertonut kuulustelussa, että pihti on vaihdettu, ettei tämä ole enää se pihti, jonka poistivat Hakolan kanssa Virtasen vatsaontelosta.
Kesäkuun alussa 1987 kävimme Erkki Vasaman, ent.poliisin kanssa röntgenkuvia näyttämässä Juhani Väyryselle Tampereella. Väyrynen katseli kuvat läpi ja totesi 3.12.1979 päivätyistä kuvista,"että pihti näyttää kuvissa vaihtelevan eri paikoissa olevan kehossa. Yhdessäkään kuvassa ei näy sitä kohtaa mistä Hakola pihdin poisti. Nämä kuvat ovat väärennettyjä kuvia ".
Väyrynen sanoi, että " nämä kuvat avaavat koko jutun, ettei näitä saa hukata ja antaa kenellekään hukattavaksi".
Samoin prof. Arstila antanut lausuntonsa anatomiandosenttina. Kuvat ovat kopiokuvia. Eli tarkoitti sitä, kun pihti kuvissa on vatsapeitteissä, että tämä on vastoin antatomiaa sillä pihti ei ole voinut jäädä vatsapeitteisiin.
Näin ollen Leppäsen selitykset, selitykset ovat vain hämäystä eduskunnan apulaiaoikeusasiamiehelle.
Moni lukija voi ihmetellä sitä, minkä tähden jatkuvasti painan päälle, vaikka KRP:n poliisit ovat lukemattomia tutkimuksia asiassa suorittaneet?
Muistutan. Olen todellinen asianomistaja ja olen omilla silmilläni ja täydessä järjissäni nähnyt mm. seuraavat todisteet alkuperäisinä. Instrumenttien seurantalomakkeen 7.5.1979. Alkuperäiset röntgenkuvat 3.12.1979 Hakolan niitä näytäessä ja paikalla oli lääkäri Seppo Nyyssönen.
13.12.1979 Hakolan näyttäessä polaroidkuvia, joissa oli hänen poistamansa crile-niminen suonenpuristi ja mittakaavaa osoittamassa tulitikkulaatikko.
Kuvissa näkyi erittäin pahoin poistetun pihdin syöpyminenkin ja Hakolan mainitsema noin variksenmunan koikoinen kalkkeutuna. Keskellä kuvaa oli jokin leikkaushuoneessa käytössä oleva metallinen mitta.
Lisäksi olen nähnyt alkuperäisen leikkauskertomuksen väärennöksen Jämsän aluesairaalan arkistossa kaksi eri kertaa (26.1.1983 ja 1.11.1984)
Toisella kerralla oli minulla todistajana autoilija Pauli Sulola ja hänkin katsoi kyseistä väärennöstä valoa vasten ja selvästi näkyi se todellisuus, että poistetun pihdin nimi oli peittetty valkoisella korjausmaalilla ja tämän jälkeen päälle oli kirjoittettu vaihdetun pihdin nimi pean.
Lisäksi katsoimme hyvin tarkkaan Sulolan kanssa RÖNTGEN OSASTO lausuntoa, joka oli saanut ns. kovaa käsittelyä, jota Sulolakin ihmetteli onko lausuntoa pyöritetty paljon mankelin välissä. Lausunto oli reunoiltaan kulunut ja väriltään ns. kymmenkertainen. Alkujaan kyseisen lausunto oli keltainen ja siisti eli vielä 3.12.1979 röntgenkuvauspäivänä.
Miksi Leppänen on kyseiset asiakirjat sivuuttanut tutkimuksissaan kuten aikaisemmatkin KRP:n tutkijat ovat menetelleet?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti