KORKEIN OIKEUS PÄÄTÖS 14.8.1998 DIAARINRO R 98/209

NRO 2582
Hakija  Reino Tapani Virtanen, Jämsänkoski
Asia     Törkeä väärennys ym.
Ratkaisu, Johon on haettu muutosta

Vaasan hovioikeuden tuomio 19.12.1997 nro 1917
KORKEIMMAN OIKEUDEN PÄÄTÖS

Valituslupaa ei myönnetä, Hovioikeuden tuomio jää siis pysyväksi.
....
Esittelijä  Jukka-Pekka Salonen
Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Raulos ja Kitunen.Esittelijä on ollut Jukka-Pekka Salonen.

Toimituskirjan saaja  Reino Tapani Virtanen".

Tämä oli jo arvattavissa Korkeimmalta oikeudelta, ettei ota käsittelyynsä juttua. Todennäköisesti tähän vaikutti entinen KKO päätös 30.3.1990.
Silloinen asianajaja Heikki Salo piti varmana, että päätös on minulle myönteinen, mutta kaikkea muuta. Tosiasia on se että Suomi ei ole oikeusvaltio siinä mielessä, että me rikoksien uhriksi joutuneet saisimme oikeuden ja sen myötä korvaukset, jotka ovat rikolliset aiheuttaneet meille.

Tämän erittäin suuren ja törkeän petosjutun suojelijaksi myös epäilen nyt KORKEINTA OIKEUTTA. Vakavasti arvostelen, koska eivät kai enää halunneet enempää sotkeutua selviin väärennöksiin ym. Uskaltaako joku lukijoista olla kanssani eri mieltä vai mitä?

VAASAN HOVIOIKEUS KORVAUSVELVOLLLINEN

TUOMIOLAUSELMA

VALITUS HYLÄTÄÄN. KÄRÄJÄOIKEUDEN  TUOMIOTA  EI  MUUTETA.

"Virtanen velvoitetaan korvaamaan vastaajan oikeudenkäynttikulut
154.778,01  markalla laillisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua tuomion julistamispäivästä lukien".

Tämä hovioikeuden "SINETTI" todistaa sen, että kansalaisilla on vapaisuus kertoa oikeudelle ja samaa koskettaa poliisitutkintaa. Saa valehdella, kertoa vapaasti perättömiä, koska oikeuslaitokset ovat suojelemassa heitä. Kuka uskaltaa olla eri mieltä tässä asiassa?

Tämä ns. pihti-juttu on vahva todiste siitä, ettei SUOMI OLE OIKEUAVALTIO. Sen voin sanoa, jos joku on toista mieltä, niin ystävällisesti odotan tästä teidän kannanottoa törkeään petosjuttuun?

VAASAN HOVIOIKEUS TUOMIO ANTOPÄIVÄ 19.12.1997

NRO  1917    DIAARI-NRO  R 97/538
Tuomio, josta on valitettu
Jämsän käräjäoikeuden tuomio  14.5.1997   nro 183, liitteenä

Valittaja   Reino Tapani Virtanen, Jämsänkoski

Vastaaja   Martti Aulis Simpanen, Jämsä

ASIA       Törkeä väärennys  ym.

Selvästi päätöksestä saa sellaisen kuvan, että on hakemalla haettu vain ne kohdat, jotka olivat edullisia Simpasen hyödyksi. Silmiini pisti ensimmäisenä se että ovatko edes keskittyneet kunnolla asiantuntijoitteeni antamiin lausuntoihin ja oikeus on päässyt kuin "koira veräjästä".

Otan yhden törkeän kohdan esiin ja lainaan sen tähän näytteeksi.
"Virtanen on myös kertonut, että hänen kehoonsa jääneet pihdit ovat olleet crile-merkkiset. Väitteensä tueksi Virtanen viittaa kuulustuttamaansa todistajan Otto Hermanni Nyyssösen kertomukseen.
Hovioikeus tältä osin toteaa, että jutussa on kuultu useita todistajia, jotka ovat tehneet välittömiäm havaintoja Virtasen kehosta poistetuista pihdeistä.
Nyyssönen ei ole tehnyt välittömiä ja omakohtaisia havaintoja poistetuista pihdeistä".

Keski-Keturi toimitti valituksen liitteenä 6.2.1 Jokilaakson aluesairaalan leikkauskertomus 12.12.1979/Niilo Hakola. Pihtien sijainti.

Kyseisessä sairaskertomukseni yläreunassa on selvästi nähtävissä se, että röntgenkuvauspäivänä 3.12.1979 on lääkäri Seppo Nyyssönen sanellut  
"Vatsaoireet jatkuneet, tästä syystä ventrikkeli-rtg, josta yllättävä löydös krailit näkyvät selvästi rtg-kuvassa, kärki professus sifoideuksen seutuvilla".
Selvästi on nähtävissä se, että krailit. sana on erittäin tökerösti menty väärentämään peanit-sanaksi. Samoin on tehty leikkauskertomuksessa, että crile nimi peitetty piiloon ja päälle kirjoitettu  pean-nimi.

Seppo Nyyssönen on nähnyt alkuperäiset röntgenkuvat sekä poistetun crile-nimisen suonenpuristimen. Epäilenkin hovioikeuden tietoisesti sevoittaneet lääkäreitten nimet ja näin saaneet tässäkin kohtaa pisteet Simpasen eduksi.
On selvää se että Otto Nyyssönen ei ole nähnyt poistettua pihtiä Helsinkiläisenä lääkärinä, joten hovioikeus ei ole voinut erehtyä lääkäreitten antamien lausuntojen suhteen. Epäilen vahvasti, että tämän hovioikeus on tehnyt tietoisena suojellakseen väärennösten tekemisiä.

Hovioikeus todennut: "Koiviston ja Laukkasen kertomusten perusteella on luotettavasti osoitettu, että kyseiset pihdit ovat olleet Virtasen kehossa ihon alla eikä leikkauskertomuksen ja röntgenkuvien välillä ole mitään ristiriitaa pihtien sijainnin osalta. Ne vastaavat täysin toisiaan".

Hovioikeus on tietoisesti jättänyt huomioimatta silminnäkijöiden todistajien kertomukset. Poistoleikkauksessa olevat lääkäri Juhani Väyrynen ja osastonhoitaja Pirjo-Riitta Raevaan kertomukset ovat täydellisesti ristiriidassa röntgenkuvan 7 kanssa. Väyrynen ja Raevaara kertoivat oikeudessa pihdin sijainnista yhtä pitävästi kuin kertoi pihdin poistanut kirurgi Niilo Hakola minulle heti seuraavana päivänä eli 13.12.1979.
Arvostelen kovasti tästä hovioikeuden tahallisesta menettelystä. Keski-Keturi valituksessaan toi selvästi esiin todistajien kertomukset, joten hänen valituksessa tuomat todisteet olisi pitäneet riittää hovioikeudelle näytöksi, että mistä on kyse, eikä lähteä törkeän petoksen suojeluun päätöksellään.

Toiseksi hovioikeudella ei ollut muuta mahdollisuutta kuin pysyä valitsemalla tiellä törkeitten petoksien suojelemisessa. Hovioikeus oli tätä ennen tenyt päätöksiä 1984 ja 1987 samaa rikosjuttua koskevassa asiassa. Tällä kertaa hovioikeudella oli täydelliset näytöt siitä, että kysymyksessä oli erittäin törkeä petosjuttu. Vahvasti epäilenkin tällä kertaa hovioikeutta ja lähteneen ns. salaliittoon minua vastaan ja näin veivät minulta oikeuden että olisivat lopulta tehneet minulle myönteisen päätöksen.
Epäilenkin sitä, että hovioikeus on pistetty tässä kyseisessä törkeässä petosjutussa polvilleen ja alistua rikosten tekijöitten puolelle.

VAASAN HOVIOIKEUS SUULLINEN KÄSITTELY JYVÄSKYLÄSSÄ 11.-12.1997 KLO 9.00

Osaston kokoonpano    Puheenjohtaja, hovioikeudenlaamanni Markku Oksala. Jäsenet, hovioikeudenneuvos Johan Eklund ja asessori Juhani Palmu
Esittelijä, viskaali Jari Rönkkö
Asianosaiset Valittaja Reino Tapani Virtanen, Jämsänkoski, henkilökohtaisesti avustajanaan asianajaja Jussi Keski-Keturi

Vastaaja Martti Aulis Simpanen, Jämsä, henkilökohtaisesti avustajanaan asianajaja Aki Siren.

Kuultava johtava kihlakunnansyyttäjä Paavo Toivonen

Alioikeus  Jämsän käräjäoikeus 14.5.1997 nro 183
Asia Väärennys ym.

Todistelu
Kuultiin Virtasen nimeämät todistajat:
Professori  Antti Uolevi Arstila, apulaisprofessori Olavi Räsänen, Tuomo Nikula, Leila Orvokki Karisalmi ja Otto Hermanni Nyyssönen.

Kuultiin Simpasen nimemää todistajaa.
Professori Lauri Erkki Matia Koivisto

Käsittely 12.11.1997
Kuultiin Simpasen nimeämiä todistajia.
Röntgenhoitaja Aune Kaarina Pietilä, osastonhoitaja Pirjo-Riitta Raevaara, perushoitaja Marja-Liisa Jokinen, sairaanhoitaja Pirjo-Riitta Marjatta Koskineen, lääkintävahtimestari Risto Juhani Kosonen ja apulaisylilääkäri Martti Juhani Laukkanen.

Asianosaiset antoivat loppulausuntonsa.

Päätös suullinen käsittely julistettiin päättyneeksi.
Tuomio asiassa annetaan julkipanon jälkeen.

MARTTI SIMPASEN ASIANAJAJA AKI SIREN

Olen Sirenin kirjelmään lukenut tarkkaan läpi, jonka hän laati Vaasan hovioikeudelle valituksessaan käräjäoikeuden tuomiosta 27.6.1997,

Epäilykseni yhä kohdistuu, että voiko olla kyseessä ns. salaliitto ja tämän takia ovat jättäneet huomioimatta asiantuntijoitteni antamat kirjalliset lausunot sekä heidän todistajina antamat kertomukset. Kysynkin onko käräjäoikeuskin menetellyt samalla tavalla kuin poliisitkin, että pistetään Ö nappiin sivuun heille hankalat asiat joihin he eivät halua puuttua?

Prof. Erkki Koivisto on ollut lääkintöhallituksen asiantuntijana antanut röntgenkuvista lausunnon 1986 lääkintöhallitukselle. Vuonna 1986 en osannut arvata tätä, että Koivisto oli Lääkintöhallituksen "juoksupoika" josta aikoinaan erosi pois Otto H. Nyyssönen. kun hänen olisi pitänyt lähteä antamaan potilasasioissa ns. perättömiä lausuntoja. Nyyssönen katsoi parhaakseen ero lääkintöhallituksesta.

Prof. Koiviston lasku oli 6.3.1997 14.569.60 markkaa. Lasku on voinut koostua hänen kirjoittamasta lausunnosta 19.2.1997. Sitä en tiedä onko hän laskuttanut monista puhelinneuvotteluista joita käynyt Sirenin kanssa?

Minun asiantuntijani lääkäreitten veloittavat lausunnot ovat Koiviston laskuun verrattuina kuin pisarameressä. Prof. Arstila paljon joutui kirjoittamaan ja muutenkin käyttämään työaikaansa tähän ns pihti-juttuun. Hän oli lääkäri paikallansa, joka halusi auttaa potilaitaan "mammuuttia" eli lääkintöhallitusta vastaan taistellen sen "väärinkäytöksiä" selvitellessään.

Arstilan toiminnasta käy selvästi tämä, että hän todellisuudessa eli ja toimi potilaansa hyväksi. Jyväskylän raastuvanoikeudessa oli todistajana kirurgian ylilääkäri Heikki Silvola ja hänen palkkionsa oli 1000 markkaa. Prof. Arstila oli minun todistajana kuultuna ja istuva tuomari Pertti Kurkinen kysyi hänen palkkiotaan? Arstila vastasi, "että tämä sisältyy potilaan hoitoon ".Siis ei yhtään mitään ja poistui rasstuvan istunnosta. Kyllä paikalla oleva yleisö naurahti Arstilan vastauksesta.

Koiviston antamiin lausuntoihin tulen vieä myöhemmissä kirjoituksissa puuttumaan, että mistä johtui se Koiviston puuttuminen selviin röntgenkuvien väärentämisen suojelemiseen.

8 JATKO VAASAN HOVIOIKEUDELLE VALITUKSESTA

4. YLEISTÄ KÄRÄJÄOIKEUDEN PERUSTELUISTA

Vaikka asian käsittely käräjäoikeudessa oli erittäin asiallista ja varmasti pyrki oikeaan lopputulokseen, on perusteluista tehtävä johtopäätös raatkaisuun vaikutuksista ennakkopaineista. Tähän asiaan liittyen on käyty useita oikeudenkäynttejä eikä niissä ole saatu näyttöä väärinkäytöistä, mikä on ilmeisesti heikentänyt käräjäoikeuden kykyä objektiivisen ja vain riidattomiin tosiseikkoihin ja näyttöihin perustuvan tuomion tekemiseen. On ikäänkuin haettu kaikki seikat, joiden avulla voitaisiin pysytellä linjassa aiempien tuomioiden kanssa. Perusteluille on luonteenomaista, että järjestelmällisesti kaikki kannetta tukevat todistajanlausunnot on jätetty omaan arvoonsa jopa niin, ettei jäljelle ole käräjäoikeuden mielestä jäänyt mitään edes ristitaiseksi taikka selvittämättömäksi katsottavaa seikkaa. Mikä tahansa näyttö on kumottu yksinkertaisesti jollakin vastaajan todistajan lausumalla.

Perusteluissa kiinnitetään suurta huomiota röntgenkuvien teknisen aitouden osoittamiseen. Ratkaisevana todistajana on pidetty Erkki Koivistoa, jolla ei ole mitään asiantuntemusta röntgenkuvauksen teknisistä seikoista. Rangaistusvaatimus ei edes perustu siihen, että vastaaja Simpanen olisi muuttanut kuvat alkuperäisestä toisen näköiseksi vaan ne ovat vääriä sillä perusteella, että ne eivät kuvaa sitä, mitä niiden väitetään kuvaavan. Toissijaista on niiden tekninen aitous. Ne voivat olla joko manipuloituja so. alkuperäisestä muutettuja, toisesta henkilöstä otettuja tai lavastetusta tilanteesta kuvattuja ns. aitoja kuvia.

Perusteluissa todetaan, että vaikka Arstila, Väyrynen ja Räsänen omien alojensa asiantuntijoina ovatkin selittäneet käsityksenään, että kysymyksessä on röntgenkuvien väärennys, käräjäoikeus kuitenkin katsoo, että toimetut luotettavina pidettävät viralliset tutkimukset ja paikalla olleiden muiden ammattihenkilöiden todistus tässä on painavampi. Ensinnäkään mainitut todistajat eivät ole ottaneet kantaa asian juridiseen puoleen ollenkaan mutta ovat kukin merkittävinä asiantuntijoina uskottavasti todistaneet röntgenkuvien kuvaavan tilanteen olevan sekä tuolloin vallinneita tiedossa olevia olosuhteita vastaamaton että lääketieteellisesti mahdoton. Kaiken ratkaiseva on käräjäoikeuden mielestä Erkki Koiviston selitys vaikka se tosiasiassa tukee kannetta. Epäselväksi jää mitä ovat "viralliset tutkimukset" ja muut paikalla olleet ammattihenkilöt, joiden todistus on painavampi. Mahdollisesti tarkoitettavista virallisista "luotettavammista" tutkimuksista mainittakoon tässä esimerkkinä vain yksi: Zentrum der Rechtsmedizin lausunnon liitteenä olevassa Franfurt am Mainin yliopistollisen sairaalan röntgendiagnostiikan osaston lausunnossa todetaan kaikki kuvat otetuiksi samasta henkilöstä, minkä osoittaa samanlainenm selkärangan luustorakenne. Lausunto on ilmiselvästi mitätön kun kiistanalaisimmassa sivukuvassa numero 7 ei näy selkärankaa ollenkaan. Jos paikallaololla tarkoitetaan todellisia siminnäkijätodistajia niitä ovat vain Väyrynen ja Raevaara, jotka molemmat ovat kertoneet pihtien löytöpaikan olleen röntgenkuvien osoittamasta poikkeavan.

5. SUULLISEN  KÄSITTELYN JÄRJESTÄMISESTÄ

Tässä asiassa on kysymys laajasta kokonaisuudesta, jossa keskeinen merkitys on eri todistajien ja asiantuntijoiden lausunnoilla ja niiden luotettavuuden ja uskottavuuden keskinäisellä vertailulla. Asian luonteen vuoksi on siitä vain kirjallisen materiaalin perusteella nähdäkseni vaikea saada oikeaa käsitystä ja siitä syystä riittävä paneutuminen asiaan ja johtopäätösten teko edyllyttää suullista välitöntä käsittelyä, jossa asianosaisia, asiantuntijoita ja todistajia kuullaan henkilökohtaisesti.

Pyydän kunnioittavasti, että hovioikeus käsittelee asian mahdollisimman joutuisasti. Asia on keskeneräisenä minulle ja lähipiirilleni henkisesti ahdistava ja toisaalta asiaan liittyen voi sen pitkittyessä tapahtua rikosten vanhenemisia.

6.  TODISTEET
6.1 Henkilötodistelu
6.1.1 Antti Arstila,Otto Nyyssönen, Juhani Väyrynen, Olavi Räsänen, Pirjo-Riitta Raevaara.
Teemat kirjelmässä edellä mainitut ja samat kuin alioikeudessa koskien röntgenkuvien tosiasioita vastaamattomuutta. Arstilan osalta lisäksi palleatyrän leikkaamistekniikka, sen näkyminen tyräleikkauksen jälkeen ja vatsapeitteiden, lihaskalvon, vatsakalvon ja vatsapaidan rasvapitoisuus.

En käy liitteitä tässä enää mainitsemaan, koska ovat liitetty valituksen liitteksi.

Jämsänkoskella 12. kesäkuuta 1997
Reino Virtanen Laati: Jussi Keski-Keturi asianajaja, Jyväskylä

7 JATKOA VAASAN HOVIOIKEUDELLE VALITUKSESTA

3. RÖNTGENKUVIEN MUU TOSIASIOITA  VASTAAMATTOMUUS
Röntgenkuvia 1 - 7  ei ole ottettu minusta 3.12.1979. Asian vahvistavat merkittävät ristiriitaisuudet.
3.1 Röntgenkuvassa numero 4 näkyy kaikkien tässä oikeudenkäynnissä kuultujen lääkäritodistajien yksimielisen käsityksen mukaan leikkaamaton palleatyrä. Tyrä leikattiin minulta 7 kuukautta ennen kuvien merkittyä ottopäivää eikä tyrää sen jälkeen ole ollut olemassa eikä se voi kuvassa näkyä. Minusta 17.3.1987 otetuissa röntgenkuvissa ei ole näkyvissä palleatyrää. Yksikään asiantuntijatodistaja ei ole edes väittänyt, että tyrä onnistuneen leikkauksen jälkeen vielä näkyisi kuten hoitamattomana.

Palleatyrässä on kysymys siitä, että osa mahalaukkua pääsee työntymään rintaontelon puolelle. Hoitoleikkauksessa mahalaukun osa vedetään takaisin pallealihaksen alapuolelle ja väljä pallealihaksen aukko supistetaan neulomalla, jolloin mahalaukku ei enää pääse työntymään rintaonteloon. Onnistuneen leikkauksen jälkeen, kuten minun tapauksessani, tyrä ei tietenkään enää työnny rintaonteloon eikä tietenkään voi siellä näkyä.

KÄRÄJÄOIKEUDEN PERUSTELUT
Perusteluissa ei ole ottettu tähänkään ristiriitaisuuteen mitään kantaa.

3.2 Kuvassa 7 näkyvä miekkalisäke on teräväkärkisenä aivan eri mallinen kuin minusta myöhemmin otetuissa kuvissa näkyvä. Miekkalisäkkeeni on kaikkien asiantuntijoiden riidattoman käsityksen mukaan epämuodostuneen pallomainen ja alaosastaan pisaran mallinen. Muoto johtuu mitä ilmeisemmin ulkoisen väkivallan aiheuttamasta liikakasvusta sahattuani poikaiässä vuosien ajan puita pokasahan päätä rintalastan alaosaa vasten pitäen. Käsitystä vahvistaa tosiasia, että samoin toimineen veljeni miekkalisäke on käräjäoikeuteen jätetyn röntgenkuvan mukaan lähes identtinen.

Vastaajan puolesta on tarjottu selitykseksi muodon muuttumiselle poistoleikkauksessa miekkalisäkkeeseen kohdistunutta ärsytystä. Käsitys on paikkansapitämätön, koska 1) pihtien poisto tapahtui helposti eikä siinä ollenkaan operoitu miekkalisäkettä 2) oikeudessa annettujen asiantuntijalausuntojen mukaan erityisesti palleatyräleikkaus ärsyttää miekkalisäkettä mutta sen leikkauksen jälkeen otetuksi väitetyssä kuvassa 7 miekkalisäke on alkuperäisen miekkaa muistuttavan mallinen ja 3) veljelleni ei ole tehty mitään operaatioita ja siitä huolimatta lisäkkeessä on samat muutokset kuin minulla.

Professori Antti Arstilan minusta myöhemmin kuvaamasta ja kuvassa 7 esiintyvästä miekkalisäkkeestä ja rintalastasta suorittamat vertailumittaukset osoittavat niissä selkeitä mittasuhde-eroja. Kun mittaukset kodentuvat myös rintalastaan, jonka ei ole väitettykään muuttuneen ja kun muun muassa todistaja Erkki Koivisto myönsi mittaukset oikein tehdyiksi on tässä selvittämätön ristiriita.

KÄRÄJÄOIKEUDEN  PERUSTELUT
Tässä kohdin käräjäoikeus on selkeästi tulkinnut taikka ymmärtänyt Erkki Koiviston lausumat väärin. Koivisto osoitti eriaikaiset röntgenkuvat eri tekniikoilla otetuiksi, mistä seuraa kohteen kokoero. Edelleen Koivisto nimenomaan vahvisti, ettei siitä voi johtua eroja mittasuhteissa eivätkä ne erot kuvien rintalastoissa ja miekkalisäkkeissä siten ollenkaan selity kuvausteknisillä eroilla. Mittauksiin etukäteen perehtynyt Koivisto vahvisti ne sinänsä oikein suoritetuiksi. Perusteluissa todetaan Koiviston  vakuuttavasti osoittaneen 3.12.1979 ottettujen seitsemän röntgenkuvan esittävän samaa henkilöä ja että ne vastaavat toisiaan. Todistajana kuultaessa Koivisto nimenomaan myönsi olevan mahdotonta sanoa onko kaikki kuvat otettu samasta henkilöstä taikka onko pihti niissä samassa paikassa. On esitettävä voimakasta kritiikkiä Koiviston suhteen kun hän  etukäteen jättämässään kirjallisessa lausunnossa tietoisen paikkansapitämttömästi vakuuttaa kuvien olevan samasta henkilöstä otettuja. Kuvien ajallisen toisiaan vastaavuuden Koivisto katsoi mahdolliseksi  ja perui käsityksensä kaikista kuvista nähtyään varjoaineeseen, joka kaiken lisäksi on eri kuvissa erilainen.Lausunnon arvo on tältäosin hyvin kyseenalainen, koska varjoainetta esiintyy tietenkin röntgenkuvissa kaikissa niissä tapauksissa, kun sitä on kuvauksessa käytetty. Käsitys, että kuvien toisiaan vastaavuudesta olisi tehtävissä huomioonotettavia johtopäätöksiä varjoaineen eri kuvissa olevan erilaisen muodon perusteella ei ole uskottava. Varjoaine tietenkin muuttaa muotoaan mutta tuskin Koivistonkaan kyvyt riittävät ennustamaan millä tavoin varjoaineen muoto kulloinkin vaihtelee. Mitään selitystä ei toisaalta ole selvinnyt sillekään miksi kuvauksessa yleensä käytettiin varjoainetta vaikka kohteeksi oli jo läpivalaisusssa tunnistettu metalliesine, jonka kuvaamisessa varjoaine vain huonontaa tulosta.

Perustelujen mukaan Raevaara kertoi samaan suuntaan. Tässäkin on tapahtunut täydellinen väärinymmärrys kun Raevaaralta ei ole kysytty röntgenkuvien toisiaan vastaavuudesta, hänellä ei ole asiantuntemusta eikä mitään tekemistä röntgenkuvien tulkinnan kanssa eikä hänen lähellä leikkaavaa lääkäriä olemisellaan ole mitään tekemistä ainakaan röntgenkuvien oikeudellisuuden taikka niiden tulkinnan kanssa. Edelleen perustelujen mukaan Raevaara varmasti kiinnitti asiaan huomiota koska oli kyse poikkeuksellisesta tapauksesta sairaalassa. Ainakin minulle jää käsittämättömäksi mihin asiaan käräjäoikeus tässä viittaa Raevaaran kiinnittäneen huomiota. Varmasti Raevaara kiinnitti huomiota pihtien löytöpaikkaan, jonka hän yksityiskohtaisesti kuvasi. Edelleen Raevaara on käräjäoikeuden mielestä vakuuttavasti selittänyt, etteivät pihdit ole voineet vaihtua missään vaiheessa. Raevaara ei ole koskaan pitänyt pihtejä hallussaan, hänellä ei ole mitään tekemistä niiden säilyttämisen taikka sairaalasta poislähtemisen kanssa eikä hän käsittääkseni ole voinut taikka yrittänyt millään tavalla valvoa tai estää niiden vaihtamista toisiin. Vielä todetaan Raevaaran kertoneen, ettei anestesialääkäri usein ole edes läsnä eikä pukeudu steriilisti. Tässäkin kohden käräjäoikeus pyrkii hakemalla hakemaan perusteluksi kaikki mahdolliset vastaajalle edullisilta näyttävät seikat vaikkei niillä, kuten anestesialääkäreiden pukeutumisella taikka heidän leikkaussalikäyttäytymisellään yleensä ole mitään tekemistä tämän asian kanssa. (jatkuu)

6 JATKO VAASAN HOVIOIKEUDELLE VALITUKSESTA

2.3.4 Leikkauskertomuksen ja kuvien osoittaman pihtien sijainnin välillä on jyrkkä ristiriita. Leikkauskertomuksen mukaan pihti sijaitsi osittain vatsaontelossa ja osittain peritoneumin (vatsakalvon) päällä. Tämä kuvaus vastaa täsmälleen pihdin paikkaa vatsaontelossa kärki peritoneumin päällä selkärangan puolella rintalastaa vasten. Peritoneum ei ulotu ollenkaan miekkalisäkkeen etupuolelle vatsanpeitteisiin ja tämän seikan havainollistaa hyvin Simpasen oikeudelle jättämä piirros. Jos kärki sijaitsee kuvan 7 osoittamassa paikassa miekkalisäkkeen ja ihon välissä sillä ei tietenkään ole mitään yhteyttä eikö tekemistä rintalastan toisella puolella olevan peritoneumin kanssa. Todistajat Arstila, Nyyssönen, Väyrynen ja Räsänen olivat aivan varmoja, että leikkauskertomuksen maininta tarkoittaa pihdin kärjen olleen rintalastan selkäranganpuolella. Keskusrikospoliisi on vuonna 1983 kuullustellut sisätautien erikoislääkäri John Meliniä, joka on pöytäkirjan mukaan todennut:"Hakolan selvityksen mukaan peanit ovat olleet osittain vatsaontelossa ja osittain alimmassa vatsakalvossa." Zentrum der Rechtsmedizin`n lausunnossa tulkitaan leikkauskertomusta:"..on löydetty suonipuristin, joka on sijainnut osittain peritoneumissa (vatsakalvo), osittain vatsaontelossa..". Todistajat Erkki Koivisto ja Martti Laukkanen katsoivat leikkaukkertomuksen vastaavan kuvan osoittamaa tilannetta vaikka Koivisto kirjallisessa lausunnossaan katsoo, ettei pihti ole ollut osaksikaan vatsaontelossa.  Jos käytetään tervettä järkeä on aivan selkeästi ymmärrettävissä leikkauskertomuksen kuvauksen vastaavan nimenomaan pihdin sijaintia rintalastan selkärangan puolella peritoneumin päällä ja on vaikea keksiä miten lääkäri kuvailisi sitä sijaintipaikkaa jos on nyt tarkoittanut miekkalisäkkeen ja ihon välistä vatsapeitettä.

KÄRÄJÄOIKEUDEN  PERUSTELUT
Perusteluissa jatkuu tältäkin osin tässä asiassa vakiintunut linja: Kannetta tukeva näyttö on sivuutettu kokonaan ja yhden vastaajan nimeämän todistajan, Erkki Koiviston, lausunto on yksin ratkaissut käräjäoikeuden kannan. Vaikka Koivisto onkin arvostettu radiologi ei hänen käsityksensä leikkauspöytäkirjan tekstin tulkinnasta voi olla yksin ratkaiseva ottaen huomioon sekin, ettei hänen asiatuntemuksensa ragiologina ulottune ylivertaisena leikkauskertomusten ja yleensä kielenkäytön arsiointiin. Toisaalta Juhani  Väyrynen Hakolan monivuotisena työparina tuntee varmasti tämän kirjoitustavan parhaiten. Käräjäoikeus on sotkenut tähän harkintaan röntgenlausunnon ja röntgenkuvien keskinäisen vastaavuuden. Missään yhteydessä ei ole edes väitetty, ettei Simpanen olisi laatinut röntgenlausuntoaan vastaamaan vääriä kuvia eikä sillä seikalla ole mitään tekemistä tämän asian kanssa. (jatkuu)

5 JATKO VAASAN HOVIOIKEUDELLE VALITUKSESTA

KÄRÄJÄOIKEUDEN  PERUSTELUT
Edellämainittuihin riidattomiin tosiseikkoihin ei perusteluissa puututa millään tavalla.

2.3.3 Tässä jutussa on riidatonta, että 1. pihdin kärki on kuvassa miekkalisäkkeen ja ihon välisessä kudoksessa 2. miekkalisäkkeen ja ihon väliin ei keräänny rasvakudosta riippumatta henkilön lihavuudesta ja 3. ihon ja miekkalisäkkeen välinen kudos on paksuudeltaan yhdestä kahteen sentti metriä. Erkki Koivisto oli käräjäoikeudessa vieläpä hyvin epävarma sijaitseeko kärki röntgenkuvassa ihon sisä-  vai ulkopuolella. Useat lääkärit ovat tunnustelleet ja painelleet leikkaushaavaa tarkoituksella pyrkiä selvittämään kivun syyn. Yksikään ei ole havainnut heti ihon alla miekkalisäkkeen päällä olevan pihdin kärkeä. Kun lääkäritodistajien mukaan miekkalisäkkeen kärki on helposti sormin tunnettavissa on mahdoton ymmärtää ettei sen päällä oleva vieras kova esine tuntuisi. Osa lääkäritodistajista kertoi tunnustelleensa pihtiä röntgenkuvien näkemisen jälkeenkin mutta pihti ei tuntunut. On aivan itsestäänselvää, että jos sairaalan lääkärikunta olisi etukäteen nähnyt röntgenkuvasta pihdin kärjen olevan heti ihon alla sen paikka olisi varmasti tunnustelemalla haettu. Kukaan todistajista taikka vastaaja Simpanen eivät ole sanallakaan puhuneet, että niin oudosta asiasta kuin heti ihon alla olevan pihdin tunnistamattomuudesta olisi edes käyty keskustelua taikka että tunnistamiseen olisi aktiivisesti pyritty. Tosiasiassa vatsaa ei röntgenkuvien oton jälkeen tunnusteltu, koska oikeissa kuvissa pihti näkyi vatsaontelossa eikä olisi ollut tunnettavissa ja toisaalta kaikkea ylimääräistä liikettä ja riskiä vältettiin ennen leikkausta kun pihdin kärki lääkäreiden mukaan oli lähellä sydäntä. Todistajien Antti Arstilan, Otto Nyyssösen ja Olavi Räsäsen mukaan pihti olisi kuvan  osoittamasta paikasta helposti tunnettavissa ja se pullistaisi ihoa alempaa vatsasta painellessa. Bundeksiminalamt katsoo lausunnossan, että pihdin housuja jalkaansa vetäessä tuntua ja näkyä.

Ainoa selitys pihtien havaisemattomuuteen on itsestäänselvä: pihti ei tuntunut eikä voinutkaan tuntua koska se oli vatsaontelossa, josta se leikkauksessa löytyi.

KÄRÄJÄOIKEUDEN  PERUSTEET
Perusteluna ja selityksenä pihtien tuntumatta jäämiseen käräjäoikeus on esittänyt turvotusta, tulehdusta ja kipuarkuutta. Perustelu on omituinen kun on riidatonta, että turvotusta, tulehdusta ja kipuarkuutta on haavan alueella ollut vain lyhyen ajan ja muun muassa todistaja Kalervo Verkkala kertoi alioikeudessa tunnustelleensa haavaa sen oltua siisti toisinsanoen ei turvonnut eikä tuklehtunut. Vaikka turvotusta, kipuarkuutta tai tulehdusta olisikin, on aivan itsestäänselvää, että lääkärin pyrkiessä selvittämään kivun syytä hän tunnustellessaan kohdetta ottaa huomioon kulloinkin vallitsevat olosuhteet. Lääkäri ei luonnollisesti tyydy tunnustelemaan muutenkin jo näkyvää turvotusta vaan pyrkii elimoimaan sen vaikutuksen. Samoin tunnustelua nemenomaan tehostetaan kipukohdasta, koska se on singaali mahdollisesta syyn löytymisestä siltä alueelta. Tässäkin kohden käräjäoikeus täysin perustelematta sivuuttaa kaiken kannetta tukevan näytön ja hyväksyy kritiikittä vastaajan puolesta esitetyt vaikka kuinkakin keksityt perustelut.  (jatkuu)

4JATKO VAASAN HOVIOIKEUDELLE VALITUKSESTA

Edellisen jatkon numero olisi pitänyt 3, mutta tuli vahingoksi merkittyä 4.

2.3. PIHTIEN SIJAINTI
Pihtien paikka röntgenkuvissa ei vastaa ollenkaan niiden tosiasiallista sijaintia kehossani. Erityisesti kuva numero  7 kuvaa pihdin sijainneen kärki keskiviivassa miekkalisäkkeen ja ihon välissä ja sakaraosa vatsaontelossa taikka vatsakalvon ja vatsapaidan välissä. Todellisuudessa pihti oli vatsaontelossa kärki peritoneumin päällä kiinni rintalastan selkäranganpuoleisessa osassa.

2.3.1 Pihtien poistoleikkauksessa nukutuslääkärinä toiminutta Juhani Väyrystä ja  leikkauksessa avustanutta Pirjo-Riitta Raevaara on kuultu todistajina tässä oikeudenkäynnissä. Molemmat kertoivat seuranneensa ainutkertaista leikkausta läheltä suurella mielenkiinnolla. Kumpikin kuvaili täysin yhdenmukaisesti ja riidattoman yksiselitteisesti, että nyttemmin edesmennyt kirurgi Hakola avasi normaalein leikkausviilloin vatsaontelon, josta pihdit sitten löytyivät. Väyrynen totesi erikseen, ettei vatsanpeitteissä ollut mitään. Kumpikaan ei nähnyt alkuvaiheessa pihtien kärkiosaa, mikä selittyy sillä luonnollisella seikalla, että kärki oli näkymättömissä rintalastan ja miekkalisäkkeen alla. On ilmiselvää, että lääketieteen alan ammattilaiset kykenevät erottamaan sijaitseeko suurikokoinen vierasesinen vatsaontelossa vai heti ihonalaisessa kudoksessa.Kun leikkausveitsi olisi ensimmäisellä viillolla mosunut kuvan mukaisessa paikassa heti ihon alla olevaan pihtiin se olisi varmasti jäänyt todistajien mieleen ja siitä olisi kerrottu. Poistoleikkauksessa sairaanhoitajana ollut Inkeri Ahonen kertoi poliisitutkinnassa 8.5.1986 ".. Reino Virtanen nimiseltä mieheltä ns. peitinkalvon alta rintalastan kohdalta leikkauksella poistettu.." Niilo Hakola on kirjoittanut E-lausuntoon 8.2.1980 diagnoosin "corpus alienum abdominis" eli vieras esine vatsaontelossa.

KÄRÄJÄOIKEUDEN PERUSTELUT
Perusteluissa ei oteta mitään kantaa edellämainittuun perustavaa laatua olevaan varmojen silminnäkijähavaintojen ja röntgenkuvien väliseen täydelliseen ristiriitaan, joka osoittaa pihtien löytöpaikan ja kuvien osoittaman paikan aivan olennaisen poikkeaman. Jos käräjäoikeus tarkoittaa Väyrysen kertomuksen epämääräisyydellä todistajan kertomuksen tätäkin kohtaa on kannanottoa voimakkaasti oudoksuttava ottaen huomioon Väyrysen kertomuksen selkeys ja yksiselitteisyys eikä käräjäoikeudelle ole voinut jäädä epäselväksi näin yksinkertainen asia.

2.3.2 Pihdit eivät yksinkertaisesti voi jäädä kuvan  7 osoittamaan paikkaan. Radiologian professori Erkki Koivisto on tähän oikeudenkäyntiin jättämässään asiantuntijalausunnossa todennut pihdin olevan kuvassa 7 kärjestään miekkalisäkkeen ja ihon välissä ja sakaraosastaan vatsakalvon ja vatsapaidan välissä toisinsanoen kokonaan vatsaontelon ulkopuolella.

Kaikki muut kuullut asiantuntijatodistajat ovat yksimielisiä siitä, että pihti on kuvan mukaan ainakin lihaskalvon, vatsakalvon ja vatsapaidan alueilla, jotka kaikki on leikkaushaavaa suljettaessa neulottu kiinni. On sula mahdottomuus, että pihdit voitaisiin muuten kuin tarkoituksellisesti, mikä on jätettävä pois laskuista, neuloa kiinni useaan suljettavaan kerrokseen ja Koiviston lausunto huomioonottaen lähes toisissaan kiinni olevien vatsakalvon ja vatsapaidan väliin. Kärki on kuvassa vain enintään senttimetrin ihon alla ja olisi ollut selkeästi näkyvissä vielä ihoa kiinni ommeltaessa.

Kun myös vastaajan todistajat päätyivät käsitykseen, että on täydellinen mahdottomuus unohtaa pihdit kuvien osoittamaan paikkaan vastaajan puolelta ryhdyttiin markinoimaan ainutta jäljelle jäänyttä mahdollisuutta, jonka mukaan pihdit olisivat vatsaonteloon ensin jäätyään liikkuneet kuvien osoittamaan paikkaan. Tämä väite on jos mahdollista edellistäkin naiivimpi. Ei ole yksinkertaisesti olemassa mekanismia, millä ainoastaan pehmytosista koostuvasta vatsaontelosta pihdin kuvissa näkyvä tylppä kärki voisi työntyä ommeltujen kerrosten läpi lähes ihoon saakka ja leveä sakaraosa imeytyä erittäin sitkeän vatsapaidan läpi. Väitteen täydellinen paikkansapitämättömyyden vahvistaa viimeistään se, että pihti löytyi vatsaontelosta joten sen olisi pitänyt kuvaamisen ja poistoleikkauksen välisenä muutaman päivän aikana työntyä sakaraosa edellä takaisin vatsaonteloon, mistä se olisi aiemmin jo poistunut. Edestakaisin kulkemista ei olisi ainakaan helpottanut pihdin kiintyminen miekkalisäkkeen seudussa olleeseen luiseen kalkkeutumaan. (jatkuu)

4 JATKO VAASAN HOVIOIKEUDELLE VALITUS

2.2 VALOKUVAT PIHDEISTÄ
poistoleikkauksen jälkeen pihdeistä otettiin valokuvia. Säilytetyt ilmeisesti röntgenkuvissa esiintyviä pihtejä esittävät valokuvat eivät ole samat kuin silloin kehooni jääneistä pihdeistä otetut, minkä vahvistaa paitsi valokuvien pihtien silminnähtävä hyväkuntoisuus myös valokuvista puuttuva tulitikkurasia, joka oli kuvattuna alkuperäisissä kuvissa. Tämä ristiriitaisuus selittyy sillä, että alkuperäiset polaroid- kuvat hävitettiin ja ymmärrettiin sitten ettei valokuvien olemassaoloa voi kieltää ja syntyi tarve ottaa uudet kuvat, jossa tarkoituksessa minulle soitettiin ilmeisesti sairaalasta ja kysyttiin kuviin liittyvistä yksityiskohdista muun muassa mitä kuvissa oli kuvattuna. Siinä puhelinkeskustelussa kuvailin minulle näytetyt alkuperäiset kuvat mutta unohdin mainita tulitikkulaatikosta. Virheen havattuani yritin tavoittaa minulle soittaneen henkilön mutta hänen henkilöllisyytensä ei selvinnyt ja korjaus jäi tekemättä ja niinpä jälkikäteen kuvaukseni perusteella otetuista kuvista puuttuu tulitikkuaski.

Tässä oikeudenkäynnissä todistajat Annukka Lind ja Marja-Leena Rissanen kertoivat kuvissa olleen tulitikkulaatikon, Rissanen yksilöi sen Sampo-tulitikkuaskiksi. Leila Karisalmi on todennut Jyväskylän rastuvanoikeudessa todistajana 29.8.1985 pöytäkirjauksen mukaan "Nyt tämä todistaja muistelee myöskin jotain sellaista, että kuvassa olisi myös näytetty tulitikkulaatikkoa ilmeisesti kuvaamaan mittakaavaa." Todistaja Väyrynen ilmoitti olevansa varma, etteivät hänelle oikeudenistunnossa esitetyt valokuvat esitä Virtasesta poistettuja pihtejä.

Pihdin valokuvaamisesta kertoneet todistajat puhuivat hyvin ristiriitaisesti. Valokuvauksen suorittanut Risto Kosonen kertoi oikeudessa kuvanneensa vain   puhdistamattomat pihdit välittömästi käytävässä tai eteisessä Marja-liisa Jokisen tuotua ne leikkaussalista. Poliisikuulustelussa 1983 Kosonen kertoi tavanneensa leikkaussalin ovella ylilääkäri Hakolan ja saaneensa silloin kuvattavaksi leikkausliinalla olleet instrumentit. Samassa kuulustelussa Kosonen totesi häntä pyydetyn kuvaamaan "juuri rikkoutunutta nivelkohtaa". Kun nivelkohta on kuvissa kudoksen peitossa ei  kertomuksessa ole mitään järkeä. Pirjo-Riitta Koskinen kertoi puolestaan seuranneensa leikkausta leikkaussalin ulkopuolella samalla Kososen mainitsemalta käytävältä ja nähneensä Jokisen kulkevan suoraan leikkaussalista pesuhuoneeseen pesemään pihtejä. Sieltä Jokinen oli palannut välittömästi leikkaussaliin ja oli ohimennessään maininnut Koskiselle pihtien irronneen pesussa kahteen osaan. Koskinen ei ollut tuolloin nähnyt Kososta. Marja-Liisa jokinen kertoi ensin kuten Koskinen menneensä leikkaussalista välittömästi pihdit kaarimaljassa saatuaan pesemään ne ja palanneensa senjälkeen leikkaussaliin. Myöhemmin Jokinen kertoikin sitten Kososen kuvanneen pihdit ennen ja jälkeen pesun. Kertomusten poikkeuksellisen huomattaville ristiriitaisuuksille ei voi olla muuta selitystä kuin se, etei säilytettyjä kuvia ole otettu kerrotussa tilanteessa eikä poistetuista pihdeistä.

KÄRÄJÄOIKEUDEN  PERUSTELUT
Käräjäoikeus ei ota ollenkaan kantaa kuvien osalta ilmeisiin selittämättömiin ristiriitaisuuksiin mutta toteaa täysin perusteettomasti käsityksenään, etteivät Kososen, Koskisen taikkaJokisen kertomukset "anna mitään kanteen tueksi" ja kuinkka ollakaan Annukka Lindin kertomus on niin epämääräinen, ettei sekään anna kanteelle mitään tukea."(jatkuu)

2 JATKOA VAASAN HOVIOIKEUDELLE VALITUKSESTA

"2.1.2 VVT:n erikoistutkija Jorma Salonen ja tutkimuspäällikkö Tuomo Nikula ovat molemmat alaoikeudessa riidattomasti selittäneet raudasta ja 13prosenttisenm kromin seoksesta valmistettujen pihtien ruostuvan ihmiskehon olosuhteissa ja korroosion alkavan muutamassa päivässä. Nikulan mukaan ihmiskehon soluvälitilan suolapitoisuus vastaa liuosta, jossa litraan vettä sekoitetaan 9 grammaa keittosuolaa. Käräjäoikeuteen jätettiin sellaiseen liuokseen osa säilytetyistä pihdeistä noin kuukauden ajaksi ja tarkastelussa todettiin kappale kauttaaltaan ruostuneeksi. Nikula kertoi lisäksi, että muutamassa päivässä teräksen pinta himmenee suolan vaikutuksesta ja tarkasteltuaan oikeudessa kehossani pitkään olleeksi väitettyjä pihtejä kertoi varmana käsityksenään, etteivät ne pihdit ole koskaan olleet suolapitoisessa ympäristössä. Nikula totesi kolme viikkoa ihmiskehossa olleiden vertailupihtien kauttaaltaan selkeästi himmentyneen ja ruostuneen. Salonen totesi vertailupihdeissä olevan joko ruostetta tai likaa. Nikula lisäksi kertoi Virtaselle annetun UKV-hoidon nopeuttavan korroosiota kun se nostaa huomattavasti kehossa olevan metalliesineen lämpötilaa. Salosen mukaan vain siinä tapauksessa, että metalliesine on kauttaaltaan rasvan suojaama, esineen ruostuminen on hyvin hidasta taikka sitä ei mahdollisesti tapahdu ollenkaan.  Pihdit eivät röntgenkuvien osoittamassa taikka tosiallisessa paikassa ole voineet olla rasvakudoksen ympäröimänä. Kun oli käynyt riidattomaksi pihtien vääjäämätön ruostuminen, vastaajan puolelta vedottiin ainoaan jäljelle jääneeseen oljenkorteen, että pihdit olisivat olleet koteloituneena rasvaan, vaikka sellaisesta ei ole mitään mainintaa missään asiakirjassa eikä sitä näy säilytetyissä valokuvissa eikä kukaan silminnäkijä ei ole sellaiseen edes viitannut.
Edellälausutun perusteella on tehtävä riidaton johtopäätös, että raudan ja 13 %:n kromin seoksesta valmistetun säilytetyn pihdin säilyminen ruostumattomana ihmiskehon ympäristössä seitsemän kuukauden ajan on kemiallisesti täysin mahdotonta.

2.1.3 Jyväskylän rastuvanoikeuden istunnossa 29.8.1985 on kuultu todistajana Leila Karisalmea, jonka kertomaksi on pöytäkirjaan kirjattu muun muassa:" Tällöin hän oli kuullut leikanneelta lääkäriltä Hakalalta(tarkoittaa poistoleikkauksen tehnyttä kirurgi Hakolaa), että vatsasta löytynyt instrumentti oli syöpynyt. Sanottu Hakala oli todistajan muistaman mukaan ihmetellen lausunut jotain  sellaista, että "kas kun eivät menneet kokonaan poikki"." Tässä oikeudenkäynnissä todistaja Annukka Lind kertoi pihtien syöpyneisyyden olleen yleisesti ko sairaalan tiedossa ja puheenaiheena.

KÄRÄJÄOIKEUDEN PERUSTELUT
Käräjäoikeus ei ota ollenkaan kantaa pihtien ruostumisen vääjäämättömyyden ja säilytettyjen pihtien ruostumattomuuden väliseen ristiriitaan. Sivuuttamalla kokonaan riidattoman ja tieteellisiin lainalaisuuksiin perustuvan näytön käräjäoikeus on menettänyt uskottavuutensa kykynsä ratkaista nyt käsiteltävän tasoista ja laajuista asiaa, jossa oikeuden ja objektiivisten johtopäätösten teko edellyttää paitsi eri näyttöjen merkityksen arviointia myös valmiutta hahmottaa kokonaisuuksia.
(jatkuu)

1. JATKOA VAASAN HOVIOIKEUDEN VALITUKSEEN

"KÄRÄJÄOIKEUDEN PERUSTELUT
Käräjäoikeus toteaa Väyrysen kertomuksen olevan niin epämääräisen, ettei siitä löydy selviä viittauksia millekään väärentämiselle.

Mitä ensiksikin tulee kertomuksen epämääräisyyteen on todettava seuraavaa. Käräjäoikeus on ilmeisesti tehnyt johtopäätöksen sillä perusteella kun Väyrysen kertomukseen eräiden yksittäisten seikkojen osalta sisältyi mitättömiä ristiriitaissuuksia. Nämä johtuivat vastaajan asiamiehen tehtyä kymmeniä yksityiskohtiin meneviä kysymyksiä, joihin vastatessaan Väyrysen kertomus vähäisiltä osin poikkesi hänen vuosia sitten aiemmissa oikeudenkäynneistä taikka poliisikuulusteluissa antamistaan. On voimakkaasti oudoksuttava, että tuomioistuin näkemättä kokonaisuutta harhautuu todistajan tarkoituksellisesta sekoittamisesta tekemään johtopäätöksen kertomuksen epäluotettavuudesta vaikka on selvää, etteivät useiden vuosien välein annetut kertomukset kaikkien vähämerkityksellisten yksikyiskohtien osalta voi olla täysin yhteneväiset ja vaikka edellämainittujen asiaan vaikuttavien seikkojen osalta kertomus oli täysin yksiselitteinen ja aikaisempiin lausumiin verattuna identtinen. Korkeasti koulutetun ja erittäin selkeästi havaintonsa esittäneen silminnäkijätodistajan kertomuksen täydellinen vesittäminen läpinäkyvän ja yleisesti käytetyn oikeudenkäynttitaktisen tempun takia ei vastaa sitä tasoa, mitä itsenäisen harkintakyvyn suhteen on tuomioistuimelta edellytettävä.

Käräjäoikeuden perustelu on hyväksyttävissä vain siinä tapauksessa, että se sanamuotonsa mukaan tarkoittaa, ettei Väyrysen kertomuksesta saa viittauksia väärentämistoimelle toisin sanoen olemassaolevien kuvien manipuloinnille, fyysiselle muuttamiselle toisen näköiseksi kuin ne alunperin olivat. Väyrysen kertomuksella ei ole mitään tekemistä sen asian kanssa eikä asiassa yleensäkään taikka rangaistusvaatimuksessa ole siitä edes kysymys. (jatkuu)

VAASAN HOVIOIKEUDELLE VALITUS KÄRÄJÄOIKEUDEN TUOMIOSTA

Asianajajani Jussi Keski-Keturi laati valituksen Vaasan Hovioikeuteen.
"VAATIMUKSET
Pyydän kunnioittavasti, että hovioikeus kumoaa käräjäoikeuden tuomion ja
tuomitsee Martti Simpasen rangaistusvaatimuksessani esittämilläni perusteilla rangaistukseen törkeästä väärennyksestä, perättömästä lausumasta esitutkinnassa ja virkavelvollisuuden rikkomisesta,
vapauttaa minut velvollisuudesta maksaa Martti Simpasen oikeudenkäynttikulu,
toimittaa asiassa suullisen käsittelyn ja
määrää valtion varoista maksettavaksi oikeudenkäynttiavustajalleni palkkiona tämän valituskirjelmän laatimisesta oheisen laskun mukaan 7.320 markkaa.

PERUSTELUT
1. YLEISTÄ
Nyt käsiteltävä asia liittyy niinsanottuun pihtijuttuun, jota koskien on käyty useita oikeudenkäynttejä. Asiassa on kyse siitä, että minun kehooni aikanaan leikkauksessa unohtuneet pihdit ehtivät syöpyä pahasti niiden jäätyä puutteellisen lääkäritutkimuksen takia huomaamatta seitsemän kuukauden ajan ja sen seurauksena sairastuin vakavasti parantumattomaan sairauteen. Pihtien syöpyminen on pyritty salaamaan ja siinä tarkoituksessa hoitoasiakirjoja on salattu ja väärennetty muun muassa esittämällä oikeina tämän prosessin kohteena olevat röntgenkuvat. Olen alioikeudessa kiistattomasti osoittanut, etteivät Simpasen minusta 3.12.1979 ottamikseen väittämät röntgenkuvat kuvaa minua sinä ajankohtana eikä kehossani olleita pihtejä, joten kuvat ovat tosiasioita vastaamattomia ja vääriä. Kun vastaaja Simpanen on myöntänyt ottaneensa kuvat hän on tietoinen, etteivät ne kuvaa tuolloin vallinnutta todellisuutta ja on esittämällä ne oikeina syyllistynyt rangaistusvaatimuksessa nimeämiini rikoksiin.

2. PIHDIT
Keski-Suomen keskussairaalassa ja sittemmin keskusrikospoliisilla ja nyt Jämsän käräjäoikeudessa on säilyttettävinä pihdit, joiden väitetään olevan minusta poistetut instrumentit.  Tässä asiassa on riidatonta, että röntgenkuvien kuvaamat pihdit ovat samat kuin oikeudessa säilytetyt,
tarkastellut ja tutkitut kehossani poistetuiksi väitetyt pihdit. Koska säilytetyt ja kuvissa esiintyvät pihdit eivät ole kehooni jääneet siitä seuraa väistämättä, että kuvat ovat vääriä.

2.1 PIHTIEN KUNTO
Röntgenkuvissa 1-7 esiintyvät pihdit ovat kirkkaat ja pintapuolisesti tarkastellen täysin ruosteettomat. Kehooni jääneet pihdit olivat silminnähtävän pahoin syöpyneet.

2.1.1 Käräjäoikeudessa kuultiin todistajina anestesialääkäri Juhani Väyrystä, joka pihtien poistoleikkausta vierestä seuranneena ja pihdit heti poistamisen jälkeen nähneensä kertoi muun muassa  ( lainaukset Jämsän käräjäoikeudessa ääninauhalta kirjoitetusta tekstistä):"Pihdeistähän jäi sanomatta, että ne olivat erittäin syöpyneet ja siitä sitten juteltiin, että hänkään ei uskalla Virtaselle kertoa kun pihdit on niin kauheen syöpyneet... Kyllähän sen silmillä näki, että niissä syöpymiä oli... No semmoisia kolosia niinkuin syöpyminen on, että on niinkuin metallia pois siitä pinnasta:"
Kertomus on täysin yksiselitteinen ja on riidatonta, ettei kuvatuissa ja säilytetyissä pihdeissä ole havaittavia syöpymiä. Lisäksi Väyrynen erikseen totesi, etteivät oikeudessa säilytettävät hyväkuntoiset pihdit missään tapauksessa olleet samat kuin hänen näkemänsä kehostani poistetut pahasti syöpyneet pihdit. Juhani Väyrynen on keskeinen silminnäkijätodistaja, jonka kertomus ja havainnot ovat luotettavia ja uskottavia ja jolla ei ole mitään syytä puhua vastoin todeksi tietämäänsä. (jatkuu)

TODISTAJA ERKKI KOIVISTO RÖNTGENTUTKIMUKSEN JA-HOIDON ERIKOISLÄÄKÄRI

Ensinnäkin Erkki Koivistosta täytyy todeta se, että hän on Lääkintöhallituksen ja sittemmin STAKES"in pysyvä asiantuntija radiologian alalla 1979-
En enää ihmettele sitä, että Koivisto antoi lausuntonsa röntgenkuvista lääkintöhallitukselle. Koiviston antama lausunto todistaa sen, että hän on ryhtynyt suojelemaan röntgenkuvien väärennöstä jo vuonna 12.2.1986. Tuolloin "lääkintöhallitus on pyytänyt keskusrikospoliisin lausuntopyynnössä 12.2.1986 numero R/5/86 lääkintöhallitukselle esitetystä  kysymyksestä lausunnon röntgennologian osalta. Lausuntonani esitän seuraavaa".
Koivisto on jo tuolloin ryhtynyt lausunnossaan valehteluun, vaikka hänen olisi pitänyt nähdä, että röntgenkuvat eivät ole oikeita röntgenkuvia, manipuloituja kuvia. Kuvat valmistettu oikeille röntgenfilmeille.
Röntgenkuvista  en ole saanut lausuntoa rehellsiltä röntgenlääkäreitä eli Koiviston  asiantuntemus on heilläkin ollut. Ruotsalainen röntg.rof, lupasi kirjoittaa lausunnon kyseisistä kuvista, mutta saatuaan kuvat nähtäväkseen, niin perui, ettei hän kirjoita lausuntoa. Kyseessä oli jo kolmas todellinen asiantuntija omalta alaltaan, jotka kaikki eivät ole halunneet lähteä törkeitten väärennösten selvittämiseen. Epäilen sitä, että Suramon joutuivat jättämään ulon jutusta. koska toi esiin kaasun käytön kuvien otossa.

JÄMSÄN KÄRÄJÄOIKEUDEN PÄÄTÖS 14.5.1997

Päätöksen sisältö on kummajainen monilta osin, joka selvästi viittaa ns. SALALIITTOON  PIHTI-JUTUSSA. Oikeus katsoi niitten todistajien kertomukset painaviksi, jotka parhain osasivat oikeudelle kertoa valhetta. Toiseksi ja se painoi, että todistajat olivat sidoksissa Jämsän sairaalaan, koska työpaikkaa piti suojella, sekä työtovereita.

Väyrynen, Arstila, Otto H. Nyyssönen, Olavi Räsänen, Lind  ja lisäksi muitten antamien asiantuntijoitten lausunnot käräjäoikeus pistänyt omaan arvoonsa. Sitä myös ihmettelen, että Väyrysen ja Raevaaran todistajakertomukset eivät painaneet mitään, silminnäkijöiden, jotka olivat paikalla seuraamassa Hakolan poistoleikkausta, että mitä kohtaa todellisuudessa pihti löytyi vatsaontelostani.

Käräjäoikeus katsonut kuin Arstila kirjoituksessa 28.7.1997 "TAPAUS "PIHTI" VIRTANEN". Arstila on , "Virtanen on toistaiseksi ollut elävä esimerkki. Hän on vallankäyttäjille "alakerran roskasakkia".
Näin ollen oikeus pisti minut maksamaan 154.778,01 markalla laillisine viivästyskorkoineen. Saatavat sen kuin kasvavat ja jos elän vielä 2017 vuoteen, niin  saatavaksi jää vielä noin 500.000 euroa jälkeeni.

TODISTAJA MARTTI LAUKKANEN KIRURGI

Simpanen / Siren olivat kutsuneet todistajakseen Laukkasen. En käy paljoa kertomaan eli toistamaan hänen "sepistyksiänsä" oikeudessa. Olin tehnyt oikeutta varten ns.laatikon ja siihen pingotin sisään kangaan ja pihdin röntgenkuvan 7 osoittavaan kohtaan. Laatikon päälle pingotin toisen kankaan, joka esitti ihoa. Puusta kyhäsin miekkalisäkkeen ja sen sijoitin kuva 7 mukaiseen kohtaan. Ihoa kuvaavaan kangaaseen tein saman mittaisen eli pituisen haavan kuin on minun vatsassani oleva arpi.
Pistin kirurgi Martti Laukkasen ompelemaan kiinni halkaisemaani kangasta. Siis hänen olisi pitänyt ommella yhteen ensin ensimmäinen eli alimmainen kangas, mutta ryhtyi jotain "höpisemään" ja joutui ottamaan pihdit pois, koska pihti oli siinä esteenä. Tällä "rautalangan väännöllä" osoitin sen todellisuuden, että pihti ei ole ollut kuva 7 osoittamassa paikassa. Kyllä tämä tekoni pisti hiljaiseksi Laukkasen ja uskon sen etteivät voineet odottaa sitä, että saatan tehdä tallaisen tempun oikeuden edessä. Toiseksi kirurgina Laukkanen kertoi, että "pihti voinut kulkeutua ja pysähtyä kyseiseen kohtaan". Tästä "hälmöilystä" Keski-Keturi vitsaili Laukkaselle, että pihti on ollut vatsaontelossa ja sieltä noussut ylös kuva 7 osoittavaan paikkaan röntgenkuvauksen ajaksi. Tämän jälkeen pihdit ovat sitten kulkutuneet takaisin vatsaonteloon sormilenkit edellä laskeutuneet. Pihdit sitten kirurgi Hakola poisti 12.12.1979 vatsaontelosta kuin Väyrynen ja Raevaara todistaneet paikalla olleina silminnäkijöinä.
En tiedä mitä tästä tykkäsivät Siren, Laukkanen ja ennen kaikkea oikeuden lautamiehet ja Särestö laamannina?

KIRURGI KALERVO VERKKALAN KERTOMUKSIA OIKEUDESSA 22.2.1997

"Keski-Keturi:  Eli siis te ette toisin sanoen pysty sanomaan sitä, että kuinkka helposti tällasen pihdin kärki tuntuu ihon alla?
Verkkala: Semmonen tuntuma on tullu vuosien varrella, että hyvin vaikeasti, kyllä se???? prosessi tulee siihen mukaan, vaikeasti on tunnettavissa.

Keski-Keturi: Te olette kirjoittanut tähän potilaskertomukseen mikä taitaa olla siinä mukanakin, niin tosiaan että siisti, arpi siisti. Vatsalla yläkeskiviivan arpi joka on siisti. Mitä se tarkoittaa?
Verkkala: Se tarkoittaa että ei ole infektiota siinä. Ei ole tulehdusta.

Keski-Keturi:  Ei ole tulehdusta, sekö tarkottaa pelkästään sitä, että ei ole tulehdusta, mitään muutako se ei kuvaa tuo siisti? Miksi siihen ei kirjoiteta ei tulehdusta???
Verkkala:  Tää on  tietysti tämmöstä terminologiaa, joka on ihan vaikea nyt täsmentää mitä siinä tarkottaa siisti, mutta

Keski-Keturi:  Mikä on sen vastakohta?
Verkkala: Tulehtunu avoin, että siis haava ois auennut auki ??? ois avoin haava, joka märkisi ??? se on vastakohta tähän.

Keski-Keturi: Selvä. Entäs tämä voimakas painoarkuus arven molemmin puolin lukee tuossa. Millä se painoarkuus on todettu?
Verkkala: Käsillähän se todetaan.

Keski-Keturi: käsillä painellaan?
Verkkala:???? todetaan, mutta niinkuin sanottu, jos siinä on voimakas niin ei sitä paljon viitsi potilaan vuoksi sitten painaa. Tässä on selkeästi näin, luultavasti tämä on aivan oikein kun näin tähän merkitty.

Keski-Keturi: Niin varmasti. Ei ole minulla muuta kysymistä.

Todistaja on salannut sen, että esillä olivat toisenlaiset röntgenkuvat kuin mitä kirurgi Luthje hänelle näytti 3.12.1979. Siis kysymyksessä oli röntgenkuvauspäivä. Todistaja tietoisena valehdellut pihdin nimestäkin. Hän näki alkuperäiset röntgenkuvat, joissa selvästi näkyi crile-niminen suonenpuristin. Nyt esillä olevissa röntgenkuvissa on selvästi näkyvissä pean-niminen pihti. Kirurgi jolta pihdit jäivät, siis Särkilahti kertonut poliisitutkinnassa 22.6.1983 "Crileä olen käyttänyt suonien puristamiseen"
Samoin erikoislääkäri Seppo Nyyssönen, joka näki otetut röntgenkuvat välittömästi ensimmäisen kuvauksen jälkeen 3.12.1979 kertoo antamassaan lausunnossaan 1.3.82 jonka kirjoitti oikeuttavarten. "Kyseessä 44 vuotia salaojaurakoitsija, joka kokee ongelmiensa alkavan toukokuussa -79 suoritetun leikkauksen jälkeen. Tällöin onnettomuudeksi vatsaonteloon jäi crile-niminen instrumentti".
Lukijat saavat tehdä päätelmänsä siitä, ovatko lääkärit ja hoitajat kertoneet oikeudelle valhetta ja näin salanneet totuuden pihtiä koskevassa jutussa.

JATKOA TODISTAJAN LUTHJEN KUULEMISESTA OIKEUDESSA

"Keski-Keturi:  Mutta se kätki ei ole välittömästi sen peritomian päällä?
Luthje: Se kärki on peri??. kulkee tästä.

Keski-Keturi: Eli sen miekkalisäkkeen ikäänkuin selkäranganpuolella?
Luthje: Selkärangan puolella eli tän alla ja tää kärkihän on tässä niinkuin tän päällä. Eli tän kalvon ulkopuolella.

Keski-Keturi: Kalvon ulkopuolella sekö kuvasta parhaiten?? kalvon ulkopuolella?
Luthje:  Joo.

Keski-Keturi:  No ei niistä kuvista muuta ???  Vielä pari kysymystä. Kun tämä pihdin poistoleikkaus. Ilmeisesti sen pihdin jääminen tietysti on semmonen aika poikeuksellinen tapaus niin siitä varmasti paljon keskusteltiin siellä sairaalassa, olettaisin. Keskustelitteko te Hakolan kanssa tästä asiasta sen jälkeen kun Hakola oli ne pihdit leikannut pois?
Luthje: Kyllä varmasti keskusteltiin, koska me kiersimme osastolla 2-3 kertaa viikossa yhdessä ja silloin käytiin kaikki potilasasiat yhdessä läpi:

Keski-Keturi: Olitteko te silloin ikäänkuin Hakolan, niinkuin tavallaan oppilaana vai?
Luthje: Mä olin osastonlääkäri. ???? ja Hakola oli silloin ylilääkärinä. ??? oli kaksi erikoislääkäriä.

Keski-Keturi: te erikoistutte sillä kertaa kirurgiaan?
Luthje: Minä olin ??? erikoistuin???? erikoistumassa 1976.

Keski-Keturi: Mitä Hakola kertoi tästä pihtien poistoleikkauksesta?
Luthje: Mitään semmosta yksityiskohtaa ei enää tiedä mitä ????

Keski-Keturi: Lähinnä se mua kiinnostaa, että kertoiko Hakola teille missään vaiheessa, että mistä ne pihdit löytyi?
Luthje: Siinä ei ollu varmassti mitään semmosta, mitä ??? Sehän oli tässä leikkauskertomuksessa.

Keski-Keturi:  Eli mistä ne löytyivät?
Luthje: Leikkauskertomus on juuri mainittu ???? lähettyviltä, mutta ei ollu tapana enää??? yks??kohta????. Tossa yhteenvedossa tavallaan ??? Minä ??? tiedä mikä oli leikkauskertomukseen laitettu. Tapana ??? osastolla??? yhteenveto  ???? mitä leikkaus??? oli laitettu ja ei me varmasti tällä tavoin puhuttu ihan näitä yksityiskohtia jälkeenpäin koska se oli kaikki ??? paperille kirjoitettu.

Keski-Keturi: Aivan. Tänne vitriisiin, tää on nyt sitten 20.12.1979 ????  kirjoittanut, että vatsaontelossa pean instrumentti. Onko teidän käsityksenne se, että ne pihdit olivat vatsaontelossa?
Luthje:  Silloin kun kysymys on vatsaontelosta ??? Tässä oli mainittu, kärki oli hiukan sen vatsaontelon ulkopuolella, mutta suurin osa ??? vatsaontelon puolella eli tässä ome??? vatsapaidassa kiinni.

Keski-Keturi: Onko ome??? vatsaonteloa?
Luthje: Se on vatsaontelon osa.

Keski-Keturi: Vatsaontelon osa. Siis se ???? se kuori
Luthje: Vatsaontelon ulkoseinä ???? vatsakalvossa. Ja ome??? on sen kalvon sisäpuolella.

Keski-Keturi: Onko tässä kuvassa 7 olevat pihdit tuon kuvan mukaan vatsaontelossa?
Luthje:  Tässähän on tää väriaine käytetty tähän mahalaukku kuvaukseen ja tässä menee sitä varjoainetta ihan tän pihdin sakaraosan lähettyvillä, että ei kyllä pysty ??? sanomaan etteikö se olisi siellä ihan tän varjoaineen kohdalla ja kyllä se viittaa siihen, että tuo on vatsaontelon  ???

Keski-Keturi:  Siis onko tuon kuvan  7 mukaan teidän mielestänne nämä pihdit kokonaisuudessaan vatsaontelossa?
Luthje: Tämä osa ei ole. Koska se miekkalisäke loppuu tähän ja tämä osa olis niinkuin sen ulkopuolella.

Keski-keturi:  Eli teidän käsityksenne mukaan tuon kuvan perusteella osa niistä pihdeistä on vatsaontelossa ja osa sen ulkopuolella?
Luthje: Pieni osa vatsaontelon ulkopuolella. Suurin osa olis kuvan mukaan ???? vatsaontelossa.

Keski-Keturi:  Vielä yksi kysymys. Mikä on teidän käsityksenne siitä asiasta, että jos leikkaava lääkäri näkee tuollaisen röntgenkuvan ??? ennen leikkausta kun on tämä kuva  7. Tunnusteleeko hän käsin mvarmistaako sen pihdin paikan käsin tutkimalla? Tuliko teille kiusaus tutkia käsin ????  missä se näyttää olevan?
Luthje:Varmasti on tarkastettukin käsin sitä jos????...

Keski-Keturi:  Ja sitten olette sitä mieltä, että näissä potilaskertomuksissa joissa ei ole merkintää ??? käsin havainnut?
Luthje: Ei

Keski-Keturi: Te pidätte, että se oli selityksenä sille että sitä ei tunnustelemalla löytynyt sitä pihtiä, se kärki ei ole ollut tuon miekkalisäkkeen kohdassa.
Luthje: Aivan ???????? suuntaan kääntyneenä ???

Keski-Keturi: Mikä selittäisi sitten sen että sitä ei tuntunut???? 
Luthje:??? kuitenkin kolme lääkäriä ??? tätä aluetta tunnus???? sitä havainnut käsin.

Keski-Keturi:  Ja ilmeisesti ainakin osa teistä lääkäreistä jopa tuon katsomisen jälkeen?
Luthje:  Kyllä.

Todistaja on tietoisesti salannut sen todellisuuden, että esillä olevat röntgenkuvat eivät olleet enää niitä kuvia joita Simpanen otti minusta 3.12.1979. Samalla todista on yhtynyt pihdin vaihdon salaamiseen oikeudelta. Näin ollen hän on täydellisesti valehdellut ja peitellyt todisteitten väärentämisistä. Todista oli itse röntgenkuvia esittänyt samana päivänä kirurgi Verkkalalle eli 3.12.1979. Verkkala on tämän kertonut poliisikuulustelukertomuksessaan.

KESKI-KETURIN KUULUSTELI KIRURGI LUTHJEÄ

"Keski-Keturi: Pari kysymystä ensin tähän kuvaan 7 liittyen. Onko tuossa kuvassa 7 tämän pihdin kärki peri??? päähän??
Luthje: Kyllä se mielestäni täytyy olla, koska tämä miekkalisäke loppuu tuohon ja per??? oikealla puolella. Niin kyllä sen täytyy olla ??? ulkopuolella.
Keski-Ketri:  Mutta onko se per??? sen ??? päällä?
Luthje: Alla.
Keski-Keturi: Alla?
Luthje:  ???
Keski-Keturi: Siis anteeksi minkä alla?
Luthje:??? kirurgihan tietysti ajattelee kun mennään haavan sisään, että eli per???? kun se ??? ulkopuolella niin se on silloin per??? päällä.
Keski-Keturi:  Eli se on sen peri??? päällä.
Luthje: Päällä
Keski-Keturi: Siis välittömästi sen  per??? siis ihan tuolla. Siis pihdin kärki, tarkoitan ihan tätä kärkeä, niin onko se peri??? siellä asti?
Luthje: Se per??? on niinkuin suunnilleen tällä tasolla. Tän lisäkkeen kohdalla ja tämä osa on silloin sen ulkopuolella.
Keski-Keturi: Ulkopuolella+
Luthje:  Joo (jatkuu)

TODISTAJA KIRURGI KALERVO VERKKALA

Ensinnäkin todistaja on nähnyt alkuperäiset röntgenkuvat 3.12.1979 ja keuhkokuvat 10.12.1979.
Sirenin kysymyksiin on kierrellen vastuuta pakoillen kertonut vastoin tositapahtumia. En käy lainaamaan Sirenin tekemiä kysymyksi ja Verkkalan vastauksia, koska ne eivät pidä paikkaansa. Sen sijaan otan esiin Keski-Keturin tekemät kysymykset ja todistajan vastaukset.

"Keski-Keturi: Pari kysymystä???? kuvassa 7 oisin vielä asiaan liittyen kysynyt seuraavasti: Kerroitte äsken, että te olette niinkuin rintakehän alueen alueeseen erikoistunut niinkö?
Verkkala: Rintakehän ja tähän tästä näin oikeastaan ylöspäin.
Keski-Keturi: Joo. Mikä on, mitenkä määritellään rintakehän alue siis jos puhutaan lääketieteellisessä mielessä. Voitteko näyttää tuosta kuvasta  7, jos sen voi siitä näyttää ja vaikka sitten kuvailla vielä suullisesti niin tulee tuonne nauhallekin se asia. Se tarkoittaa rintakehää.
Verkkala: Luinen rintakehä on tietysti se missä ja pallea on tässä missä loppuu, alkaa niinkuin vatsaontelo eikö niin. Palleasta alkaa vatsaontelo ja pallean yläpuolella on sitten rintaontelo jota rajottaa sitten luinen rintakehä??? ja ??? tähän rintakirurgian alueeseen on palleatyrä perinteisesti myöskin kuuluneet niinkuin sairauksina????
Keski-Keturi: ??? se ei ole tuossa vatsaalueen?
Verkkala: Ei, se on perinteisesti kuulunut, nyt tänä päivänä käydään vähän rajanvetoa, mutta perinteissesti  se on kuulunut ??? ?? kirurgian alaisuuteen.

Keski-Keturi: Jos saan lääketieteellisen termin vielä, että siis tuo pihdin kärki tuossa kuvassa  7, onko se rintakehän alueella lääketieteellisesti ajatellen vai vatsan alueella vai vatsassa vai missä se on?

Verkkala: Kyllä se on niinkuin ylävatsan alueella, siis nythän tästä me näemme tämän luun enkä näe oikeastaan siinä sitten luita mutta tässähän leikkauksessa niinkuin rintakehän sisällä tässä leikkauksessa ei ole menty.

Keski-Keturi:  Aivan, mutta onko tuo sijainniltaan tuo kärki, voiko nyt sanoo, että se on rintakehän alueella vai vatsan alueella?
Verkkala: Kyllä se on niinkuin ylvatsan alueella. Siis rintakehä, ei se täällä rintakehän alueella mielestäni ole, tosin niinkuin sanottu yksi kuva on vain yksi projekti, eikö niin.

Keski-Keturi: Kyllä. No niin, sitten vielä te kerroitte tuossa aluksi, että usein vaikka vieras esineitä onkin hyvinkin pinnassa niin ne on vaikeasti tunnettavissa, kuinkka usein tämmönen tilanne tulee, että teille on tullut vastaan, että olette joutunut tunnustelemaan ihon alla olevaa vieras esinettä?
Verkkala:   No jos ihan laajassa mielessä otetaan niin aika usein on tietysti pieniä metallisiruja, lasinpalasia ynnä muita, ynnä muita. Ei nyt ihan viikottaisia, mutta että kuukausittaisia tapauksia. Tämmösiä isompia tietysti harvemmin ja näin on vaikea sanoa montako tuota tullut elämän, eihän ne usein voi tulla elämässä vastaan.

Keski-Keturi: Minkälaisia esineitä ootte, siis ihon alle jääneitä esineitä olette aikaisemmin tutkinu?
Verkkala: No tietysti tällaisia luoteja on tullut, niitähän on ollu, tosin Suomessa hyvin vähän on ampumatapaturmia niitä on nyt jonkin verran tietenkin ja.(jatkuu)

TODISTAJA PETER LUTHJE KERTOMUKSISTA OTTEITA

"Siren: Aivan. Oletteko te silloin ennen tätä pihtien poistoleikkausta oletteko te silloin tutustuneet röntgenkuviin tai missä nämä pihdit sitten löytyivät. Missä tutkimuksessa?
Luthje: Tässä mahalaukun röntgentutkimuksessa.
Siren: Joo. Oletteko te tutustunut ennen tämän pihtien poistoleikkauksen suorittamista niihin röntgenkuviin?
Luthje: Sitä en pysty muistamaan. Papereitten mukaan ???? yksityiskohtia ei enää tänä päivänä muista, mutta ???kuulusteltiin asiassa vuonna 1983, sen muistiinpanojen mukaan niin ???? suhteellisen lyhyt aika tapahtumasta, niin  muistaakseni mainitsin, että joko ennen poistoleikkausta taikka sen jälkeen ???röntgenkuvia näytettiin???? Pohdittiin kaikki tapausta yhdessä ja sen keskustelimme kaikesta asioista silloin??? olen ne kuvat tossa vaiheessa silloin nähnyt. Mutta varmuudella en pysty sanomaan oliko tämä ennen vai jälkeen tätä toimenpidettä".

Muistutan tässä välittömästi, että mitä todennäköisemmin todistaja ja ollut siinä lääkäreitten palaverissa mukana, kun kirurgi Hakola oli selvittänyt pihdin poistoa, syöpymistä ja myös sitä ihmetelleet, että on potilaassa ollut kovavastuskykyinen kun ei pahemppaa ollut tapahtunut. Tästä minulle kertoi lääkäri Esko Laes 14.12.1979 sairaalan aulassa.

"Siren: Muistatteko te. Teitä on todellakin kuulusteltu poliisin toimesta 01.08.1983. Muistatteko te sen kertomuksen noin pääpiirteittäin?
Luthje: Mä olen lukenut sen läpi????
Siren: Onko se kertomus sinänsä oikein merkitty?
Luthje:  Kyllä on, koska siinä ??? kolme vuotta vasta kulunut siitä tapahtumasta ja kyllä se mitä on sillon on sanottu niin pitää paikkansa.
Siren: Aivan. Tuliko ennen tätä poistoleikkausta tuliko teidän tietoonne tästä vieras esineestä, tästä pihdistä, etää minkä merkkisestä pihdistä oli kysymys?
Luthje: Sitäkään en pysty???, koska se oli kysymys siitä missä vaiheessa ne kuvat näytettiin minulle ja Hakola varmasti mainitsi mistä pihdistä on kyse, mutta en pysty sanomaan oliko ennen vai jälkeen tätä leikkausta. Sitä en pysty jälkeenpäin muistamaan.
Siren: Mutta jossakin vaiheessa te olette tullut tästä pihdin nimestä tietoiseksi ja mikä pihti on. Mistä pihdistä teille on puhuttu tai mistä te olette havaintoja tehnyt?
Luthje: Myöskin siinä nukutuslomakkeessa, anestesialomakkeessa, on mainittu vieras esine ja suluissa pean????siinä myöskin Niilo Hakolan leikkauskertomuksessa on mainittu ??? pean sanaa. Kun Hakola on erikoislää???  ????? sanaa niin paljon joutunut ??? näillä instrumenteillä tekemään, että pean on tämmönen mitä varmasti eniten käytetään tän alueen leikkauk??? hyvin yleinen se eroaa monesta muista pihdeistä niin selkeästi että pihdit todella leikkaus???mainittu??? pean ja lomakkeen tässä??? on pean niin en voi millän epäillä, että se oli joku toinen.??? muistaakseni minun tässä yhteenvedossa, jonka mä sanelin tän kotiuttamisen yhteydessä on myöskin tämä sama termi??

Lukijat varmaan ovat ihmetelleet kysymysmerkkien runsasta käytöstä. Tämä johtuu siitä, että nauhojen purkanut henkilö on käyttänyt ja näin ollen olen joutunut ja kirjoittamaan. Keski-Keturi kävi silloin nauhoista tarkistamassa, että mitä ne johtuvat ja sai osan selville, joten niiltä osin olen kirjoittanut kuin todistaja kertonut.
Todistaja on salannut poistetun pihdin nimen ja samoin salannut senkin, että esillä olevat röntgenkuvat eivät enää ole samoja joita näytti kirurgi Kalervo Verkkalalle 3.12.1979. Verkkala on tämän tuonut esiin kuulustelussaan.

2. JATKOA TODISTAJA RAEVAARAN KERTOMUKSISTA

"Keski-Keturi: Kyllä. Te ette kutsunut tässä tapaauksessa Kososta sinne?
Raevaara: Mää en ainakaan,  en mä muista sitä.
Keski-Keturi:  Te  ette muista  tavanneenne  Kososta???
Raevaara:  Kyllähän  mä näin,  että  hän  siellä  oli  ottamassa Kuvia.
Keski-Keturi:  Ei ole muuta kysymistä.

Siren: Aivan. Te kerroitte tästä pihtien poistosta äsken.Tekikö todistaja,  teittekö te. Haluan tarkemman vastauksen vielä. Näittekö te sen pihdin olevan. Ennenkuin sitä pihtiä poistettiin kun noita kerroksia avattiin. Niin teittekö te havainnon missä kohtaa pihtien kärkiosa sijaitsi esimerkiksi suhteessa peritomiaan. Oliko ne siellä ??? sisäpuolella vai ??? alapuolella????
Raevaara: En mää  osaa sanoa  sitä.
Siren: ???? sitten tästä pihtien sakaraosasta tehnyt havaintoja,  että  oliko se,  kummalla puolella se oli suhteessa peritomiin. Kysytään sitten  näin päin,  että missä kohta tämä ometti sitten sijaitsee peritoneumiin?
Raevaara:  Alla.
Siren: Alapuolella.
Raevaara:  Niin.
Siren: Onko se teidän, oletteko te siitä varma, että siinä sakaraosan paikkeilla oli sitten omeettia, omeettikudosta?
Raevaara: Kyllä.
Siren:Oletteko te todennut, että missä kohtaa sitten se sakaraosa oli sitten suhteessa peritomiaan?
Raevaara:  Peritomian alla.
Siren: Siitä kärkiosasta te ette oo siitä osasta.
Raevaara: En.
Siren:  Siitä osasta te ette ole tehnyt havaintoa?
Raevaara:  Siis en, kun se on täällä  ylhäällä ja  siinähän saattaa olla sillä tavalla että se on niin ylös, että se haava ei ole ihan niin ylös tai tehty niin ylös haavaa tehty tää kärkiosa on.
Siren:  Eli kun te sanoitte, että pihti oli vatsaontelossa, niin tiedättekö te,  että se koko pihti oli vatsaontelossa, siis peritomian alapuolella, jos ette ole tätä kärkiosaa nähnyt niin
Raevaara:  En
Siren: Tiedättekö te, että se koko pihti oli vatsaontelossa?
Raevaara: Kyllä mää oletan, että se oli.
Siren: Te oletatte, mutta kärkiosaa te ette ole nähnyt?
Raevaara: En mää kärkiosaa voi sanoa ihan tarkalleen, että missä kohtiin se oli.
Siren: Mulla ei ole muuta kysyttävää.

Poistoleikkauksessa olevat henkilöt lääkäri Väyrynen ja Raevaara ovat kertoneet pihdin sijainista tarkkaan, mistä kirurgi Hakola poisti pihdin.
Täysin ymmärrettävää on jo maalaisjärjelläkin, että he eivät nähneet sitä missä kohtaa pihdin kärki oli kiinni.
Ensinnäkin miekkalisäkkeen pituus on noin neljä senttiä ja siihen lisätään rintalastaa noin kolmen sentin matkalta ylöspäin, missä pihdin kärki oli kiinni noin variksenmunan kokoisessa kalkkeutumassa. Hakola joutui kurkottamaan siten, että näki pihdin olleen kyseisessä kohdassa. Siis katsoen pihtiä minun jalkopään puolelta ja näin todistajat eivät päältä katsoen nähneet pihdin kärkeä. Hakola itse kertoi 13.12.1979 pihdin kärjen olevan rintalastassa kiinni ja siihen kasvanut kyseinen kalkkeutuma. Todistaja Väyrynen kertonut, että poisti pihdin mötikän kanssa Hakola, joten mötikkä peitti pihdin kärjen. Mötikkä oli irronnut, kun Hakola ja Kosonen asettivat pihdit kuvasta varten. Tämän kertonut Kosonen kuulustelussaan 1983.

Arstilan läheteellä kävin Helsingissä 020201 MANGNEETTIKUVAUKSESSA. Kuvauksessa paljastui se todiste, että pihdin kärjen sijainnista oli yhä näkyvissä leikkausarpia. Radiologia kysyi minulta, että mitä on poistettu kyseisestä kohdasta, kun on jäljellä leikkausarpia näkyvissä? Hänelle kerroin, että kirurgi Hakola poisti siitä pihdin kärjen irti 12.12.1979. Tämä on totuus ja kyseiset kuvat ovat tallella.

TODISTAJA

TODISTAJA KOIVISTO

1. JATKOA RAEVAARAN TODISTAJAN KERTOMUKSISTA

Ensimmäisenä muistutan, että todistaja salasi tietoisesti röntgenkuvien väärentämisenkin oikeudelta ja näin valehtelemistaan jatkoi.

OTTEITA:
Siren:Onko teillä muistikuvaa sen suhteen missä nämä pihdit sijaitsivat, minkälaisessa kerroksessa tai missä osassa?
Raevaara:  Ne oli jääny siinä sulkuvaiheessa ne oli peri??? tai täällä mahaontelon siinä kalvossa kiinni.Taikka mä en nyt tirtysti tiedä sitä kudosta tarkalleen missä, mutta että silloin kun sitä haavaa on alettu sulkemaan niin silloinhan ne laitetaan tänne ylös ja siinä kudoksessa ne oli kiinni mahaontelon siinä heti siinä päällä.

Lainaan todistajan kertomuksesta:"haavaa on alettu sulkemaan niin silloinhan ne laitetaan tänne ylös ja siinä kudoksessa ne oli kiinni mahaontelon siinä heti siinä päällä". Todistaja on täydellisesti sekoillut pihdin jäämisestä. Muka pihti olisi laitettu tänne ylös, joten näin todellisuudessa olisi kirurgi tehnyt, niin se olisi ollut tahallinen pihdin jättö kehooni ja samalla tietoisena tällä aiheuttanut kovat kivut ja parattumattoman sairauden ym. aiheuttanut. Tämä todistajan kertomus on oikein ymmärrettynä kertonut kovasti hermostuneena, kun piti jotain valhetta sepitellä törkeän petosjutun suojelemiseksi.

Jatkanut valehteluansa pihdin ympärillä muka olisi ollut kudosta siinä pihdin ympärillä. Väärennetyissä kolmessa valokuvassa, jotka ovat värikuvia ja silmiini pisti kuvista se lihaspaljous, jota epäilen sen olevan jauhelihasta muotoiltu siten, ettei pihtiä paljoa näkynyt. Mistä kohtaa pihtiä näkyi, niin se oli täysin kirkas ja tämä todistaa ettei pihti ole voinut olla kenenkään vatsasta otettu.

Siren: Jos mää pyydän kattomaan tätä kuvaa esimerkiksi kuvaa 7 tai mitä tahansa. Millä tavalla tuo röntgenkuva vastaako se, oletteko te nähnyt tuon kuvan aikaisemmin?
Raevaara: Kyllä.
Siren: Pystyttekö te vastaako tuo juuri, siis onko tuo kuva muistikuvanne perusteella se sama kuva, joka oli käsillä ennen leikkausta?
Raevaara:  Joo.

Keski-Keturi: Voisin kysyä. Ei tarvitse välttämättä katsoa, mutta.  Kysyn nyt saman tein kun sieltä lähdettiin, niin tosta kuvasta  7, että tämäkö kuva oli tosiaan yksi niitä kuvia minkä näitte ennen leikkausta?
Raevaara: Kyllä.

Keski-Keturi: Muistatteko tästä tapauksesta enää yksityiskohtia, ette välttämättä, mutta kuvailkaa sitä mielikuvanne perusteella sitä leikkaustilannetta eli näitä viiltoja mitä siinä tehtiin? Mihin asti siinä mentiin?
Raevaara: Siinä oli tavallinen yläkeskiviilto, jossa ensin mennään ihon läpi sitten ihon alaisien kerroksien läpi sitten tulee tää faskia kerros sitten lihakset ja sitten peritoneum.
Keski-Keturi: Ja se peritoneum. Myöskin sitten samaa päästään vähän sama????
Raevaara: Niin.
Keski-Keturi: Tässä tapauksessa? ja mitäs sitten sen jälkeen tapahtuu, kun nämä viillot on tehty?
Raevaara:  Ja sitten ne pihdit poistettiin.
Keski-Keturi: Pihti löytyi sieltä vatsaontelosta?
Raevaara: niin.
Keski-Keturi: Se poistettiin ja
Raevaara: Annettiin tällä salinvalvojalle ja sitten haava suljettiin.

Keski-Keturi: Missä järjestyksessä tapahtui, siis salinvalvoja sai ne siinä kaarimaljassa. Mitä sen jälkeen tapahtui kun hän sai ne käteensä?
Raevaara: Hän meni huuhteluhuoneeseen jossa sitten ne valokuvattiin ja sitten sen jälkeen na puhdistettiin.
Keski-Keturi: Näittekö te sen valokuvauksen?
Raevaara: En tietenkään, kun mä olin siellä leikkaussalin puolella.
Keski-Keturi:  No mistä te tiedätte missä se valokuvattiin?
Raevaara:  Mä tiedän, että meillä tehdään se aina meidän huuhteluhuoneessa. Ja siellä myös puhdistetaan kaikki instrumentit.
Keski-Keturi: Ei mutta missä valokuvataan??? Että siis valokuvaaminen tapahtuu aina huuhteluhuoneessa?
Raevaara:  No valokuvaaminen voi tapahtua tietysti muuallakin sehän voi tapahtua itse leikkauksessakin, mutta sehän nyt on kumminkin leikkausosaston sisällä. Mutta ei leikkaussalissa.
Keski-Keturi: Aivan, mutta te ette tiedä missä ne valokuvattiin?
Raevaara:  No en mä oo nähny. En oo todellakan ole nähnyt.
Keski-Keturi:  Tiedättekö te sen että pestiinkö ne enne valokuvasta. Mikä käsitys teillä on?
Raevaara:  Ei niitä varmaan ensiksi pesty, koska nehän haluttiin tehdä dokumentti siitä, että missä kunnossa ne on otettu pois ja sen jälkeen vasta ne puhdistettiin.

Keski-Keturi: Vielä yksi kysymys. Oliko teillä mitään tekemistä sen lääkintävahtimestari Kososen tilaamisen kanssa valoku???
Raevaara: Sitä en muista, mutta hän oli se henkilö joka aina kun jotain tämmöstä valokuuvaamista tarvittiin niin hänet kutsuttiin ottamaan ne valokuvat, koska hän suoritti ne.

Todistaja yhä on salannut väärentämiset oikeudelta. (jatkuu )

TODISTAJA PIRJO-RIITTA RAEVAARA

"Siren:Millä tavalla ja missä asemassa todistaja on joutunut tämän pihtien poistoleikkauksen kanssa tekemisiin? Kerrotko siitä ??? yleisesti??
Raevaara: Mä olin toimin silloin niinkuin edelleenkin Jokilaakson sairaalan leikkausosaston osastonhoitajana. Koska kyseessä oli tällanen erikoinen tapaus, niin ylilääkäri Hakola ja minä vastuuhenkilöinä????? tähän leikkaukseen mukaan vaikka se nyt ei leikkauksena mikään vaativa projektio ollut.

Siren: Tutustuitteko te ennen leikkausta röntgenkuviiv tai tähän asiaan eli oliko teillä ja Hakolalla ennen leikkausta käsitystä mitä odotettavissa on?
Raevaara: Kyllä,me tiesimme, että Jyväskylässä on tänne edellisen leikkauksen yhteydessä jäänyt tänne pean niminen instrumentti potilaan vatsaan ja tiesimme olimme nähneet röntgenkuvat, että tiesimme mitä nmenimme poistamaan. Ja sen takia juuri me menimme koska olimme vastuuhenkilöitä, koska ajattelimme, että siitä voi tulla jotain jälkeenpäin.

Siren: Mistä se tieto siitä, että Virtasesssa olisi juuri pean merkkiset pihdit, niin mistä se tieto teille tuli?
Raevaara:  Näin mää röntgenkuvat.

Siren: Röntgenkuvasta tunnistette ?
Raevaara:  Kyllä. Ilman muuta.

Siren: oletteko te tämän asian todennut ennen leikkausta vai leikkauksen jälkeen?
Raevaara:  Ennen leikkausta.

Huomautan sen jälleen, että todistaja tietoisesti oikeudelle valehtelee pihdin nimestä, vaikka on hyvin tietoinen poistetusta pihdistä, että se oli crile-niminen suonenpuristin ja lisäksi erittäin pahoin syöpynyt. (jatkuu)

TODISTAJA ANNA-KAARINA LIND

Keski-Keturi: Oletteko ollut työssä Jokilaakson aluesairaalassa Jämsässä joulukuussa 1979?
Lind: Kyllä.
Keski-Keturi: OnkoTeille tullut Reino Virtasen tapaus tutuksi?
Lind: Kyllä, siinä mielessä, miten osastolla työskennellään.
Keski-Keturi: Millä tavalla?
Lind: Olin kirurgisella osastolla silloin töissä ja tämä tapaus oli kohuasia siellä. Virtanen ei ollut potilaana. En ollut Lindin potilaana, siis en tarvinnut fysioterapiahoitoa, jota hän antoi toisille potilaille.
Keski-Keturi: Kertokaa tarkemmin, mitä tiedätte siitä asiasta?
Lind: Siitä kohuttiin paljon osastolla siitä leikkaustapauksesta ja niistä saksien löytymisestä, mutta mun henkilökohtainen linkkini siihen tapahtumaan on hyvin vähäinen, taustalla seuraaminen.
Keski-Keturi: Oletteko kuullut mitään puhetta tämän tapauksen yhteydessä niiden Virtasesta löydettyjen pihtien kunnosta?
Lind: Syöpymisestä puhuttiin, mutta ????
Keski-Keturi: Kuka puhui syöpymisestä?
Lind: No se oli semmoisena yleisenä keskusteluaiheena koko sairaalassa ja osastolla ja myös fysioterapian osastolla.
Keski-Keturi: Siis sekö, että pihdit olivat syöpyneet?
Lind: Niin ja koko tapaus, mutta myös siitä semmoisesta saksien syöpyneisyydestä puhuttiin.
Keski-Keturi: Siis puhuttiin yleisesti siitä?
Lind: Kyllä.
Keski-Keturi: Onko Teille tullut koskaan silmiin näistä pihdeistä otettuja valokuvia?
Lind: Silloin kirurgisella osastolla kun olivat kanslian pöydällä, niin siinä yhteydessä ne näin.
Keski-Keturi:  Mitä osaatte niistä kertoa?
Lind: Tarkkaa mielikuvaa esimerkiksi saksien kunnosta tai semmoisesta en, koska mä olen koko ajan ollut siinä niinkuin taustana, nämä ei ole mulle sillä lailla työ?? liittynyt. Kuvissa oli sakset, mittanauha ja tulitikkulaatikko.
Keski-Keturi: Minkälainen tulitikkulaatikko?
Lind: En osaa merkkiä sanoa, mutta sen sillä lailla mieltää tietysti sen koko tulitikkulaatikon koko, mutta en osaa sanoa, mikä merkki, miten päin??
Keski-Keturi: Kerrotteko vielä tarkemmin, että missä ne kuvat olivat nähtävillä ja missä olosuhteissa Te niitä pääsitte tai tulitte katsoneeksi?
Lind: Fysiaterapeuttina tietysti liikuin koko osastolla ja ne oli silloin kirurgisen osaston pöydällä pöydän oikeassa laidassa, koska kävin useasti kansliassa katsomassa potilaspapereita ja asiakirjoja. Siellä oli myös raporttikirja, johon kuului tehdä omat merkinnät??
Keski-Keturi: Mielenkiinnon vuoksi kävitte ????
Lind:  Ihan siinä sen kaiken hälyn, sen asian herättämän hälyn vuoksi.
Virtasen kysymys: ??? kiorurgi Hakolalta ????
Lind: Ei, koska Virtanen ei ollut minun potilaani ja minulla ei ollut silloin tarvetta eikä ollut asiaa keskustella lääkärin kanssa.
Virtasen kysymys: Entä sairaanhoitajat, kertoivatko avoimesti siitä?
Lind:  No siitä puhuttiin semmoisena juttuna se kulki siellä.
Todistajalle näytettiin hovioikeuden asiakirjavihkoon sisältyviä värikuvia pihdeistä.
Lind:  Minulla on semmoinen mielikuva, että ne oli mustavalkoisia.
Virtanen:Onko yhtään sennäköisistä??
Lind: En osaa sitä sanoa.
Virtanen: Mitkä kuvat??? näkemään nämä vai nämä?
Lind: En osaa sanoa, ne oli semmoisena niin kun tämmöisenä kasana ne kuvat siinä päydällä.
Puheenjohtaja: Voitteko sanoa, kumpi on lähempänä näistä kuvista, tämä Virtaasen esittämä vai nämä??
Lind: Tämä on lähempänä siinä mielessä, koska tuosta toisesta  ???
Puhenjohtaja: Todistaja osoittaa Virtasen esittämää kuvaa.
Keski-Keturi: Sillä perusteella kun näissä muissa kuvissa ei ole tulitikkulaatikkoa?
Lind: Niin, Minulla on semmoinen mielikuva.

Todistaja kertoi totta, että kuvissa oli tulitikkulaatikko osoittamassa kuvainnollisesti pihdin pituutta. Totta kertoi myös sen, että kaikkialla sairaalassa oli puheenaiheena syöpyneisyys.
Lisäksi huomatan sen että todista ei enää ollut millään lailla tekemisessä Jämsän aluesairaalan kanssa, joten häntä eivät päässeet"hiljentämään" törkeän petosjutun suojeluun.

TODISTAJA ANTTI U: ARSTILA

"uudelleen kuultuna kertoi Keski-Keturin kysymykseen vastaten havaintojaan röntgenkuvasta numero  7 ja miten vastasi leikkauskertomusta. Pihdit olivat kertomuksen mukaan olleet syvällä vatsaontelossa. Nyt pallukka on kiinni pihdissä ja se sanottu selvästi.Anatomisesti katsoen kuva on täysin mahdoton. On ei ole voinut olla. Anatomian asiantuntijana hän voi sanoa, että rintalastan ja miekkalisäkkeen päälle ei kerry mitään. Siinä ei  ole mitään rasvakudosta ja kuva ei siis voi pitää paikkaansa... Katseltiin Virtasen toisesta henkilöstä jättämiä pihtejä, jotka olivat vähän aikaa olleet toisen henkilön vatsassa todistaja totesi, että tässä syöpymistä on näkyvissä ja ihmetteli, miksei Virtasen vatsassa väitetyiksi olleissa pihdeissä ole syöpymistä näkyvissä".
Arstila anatomian asiantuntijana on kertonut, siten että tuonut totuuden esille ja sen voin 100%:sti sanoa, että kuva  7 ei ole minusta otettu. Kyseessä röntgenkuva numero 7. Kuva on maniloitu siten, että kuvaan sijoitettu vaihettu pean-niminen pihti joka ei ole ollut kehossani.

TODISTAJA RISSASESTA

Pihdin paljastuttua Rissanen kertoi kotonaan kasvatti isälleen, että "miten pihti on voinut jäädä leikkauksessa, kun pihdit lasketaan ennen leikkausta ja jälkeen leikkauksen, sekä merkitään ylös instrumenttien seurantalomakkeeseen". Heille kerroin, että minä luin keskussairaalaasa kyl. ja sen mukaan yhtään pihtiä ei ollut hukassa.Lomakkeeseen oli ensin merkitty kulakärkikynällä käsin instrumenttien luku, omalle kuuluvalle riville. Samalla rivillä oli ruudukot ja ne merkitty kuulakärkikynällä x , että ovat tallella. Siis ruudukot oli ennen leikkausta ja toinen ruudukko jälkeen leikkauksen. Samassa lomakkeessa oli merkitty ompeluneulojen määrä, sekä ompalulankoja koskevat tiedot.
Toinen lomake oli tarvikeluettelo. Siihen oli merkitty liinat ja tuhferit.

Ihmettelin leikkauksen jälkeen Rissasen kasvatti isän suhtautumista juttuun ja en oikein tuolloin tiennyt mikä hänen mielensä muuttanut pihdin jäämiseen ym. Tämäkin selvisi vihdoin minulle mikä oli motiivina käyttäytymiseen. Epäilenkin, että Rissanen oli kertonut pihdin vaihdon ja kaiken muunkin mitä sairaalassa minun vahingokseni olivat tehneet. Täytyi tyttären tulevaa työpaikkaa k.isän suojella. Kasvatti isä minulle "tiuskasi", että "et tule mitään saamaan, kun rupeavat pistämään itsensä muistattomiksi, siis eivät muista":
Rissanen kun näytti valokuvia tyttärelleni, niin siinä lähellä oleva sairaanhoitaja ei katsonut suopeasti Rissasta, siis "vähän vihaiselta" näytti. Tämän huomasi tyttäreni ja kertoi minulle, että miten hoitaja ei tykännyt kuvien esittelystä. Olihan tämä ymmärrettävää, koska pihdit oli vaihettu edellisenä päivänä keskussairaalassa eli 14.12.1979 ja esittely oli 15.12.1979. Kaikkeen pitää minun aina törmätä, mutta ei nämä mitenkään ole sumentaneet auringonpaistetta minulta.

KOLMAS KÄRÄJÄOIKEUDEN ISTUNTO 21.1.1997

11.) Todistajana kuultiin Marja-Leena Rissanen, terveydenhuollon maisteri, "kertoi, että hän oli ollut opiskelijana harjoittelemassa Jokilaakson aluesairaalassa, osaksi myös töissä sijaisuuksien hoitajana. Nyt kysymyksessä olevasta asiasta hän oli töittensä kautta kuullut, joskin vasta vuosina 1988-1989. Tällöin hän keskusteli asiasta vahtimestari Kososen kanssa. Valokuvien johdosta hän selitti, että hän aikaisemmassa poliisikuulustelussa kertoi, että hän muisteli, että valokuvia oli otettu ja hänen mielikuviinsa, mutta oliko hän varsinaisesti nähnyt kuvia tarkasti. Hänen mielikuvansa perusteella pihdit olivat liinan päällä ja liina oli vihreä.Muita esineitä kuvissa hän ei muista. Mistä hän selitti kuitenkin, että hänen poliisitutkinnassa mainitsemansa Sampo-tulitikkuaski on vain hänen mielikuvansa asiasta. Kosonen antoi kuvat nähtäväksi hänen muistamansa mukaisesti eikä hän ole kuvia missään tapauksessa itse kenellekään näytelllyt eivätkä ne koskaan ole olleet hänen hallussaan eikä hän missään tapauksessa ole niitä missää yhteydessä Reino Virtasen tyttärellekään näytellyt. Hän ei muista, että mistään syöpyneistä hänen kuulyensa olisi koskaan keskusteltu.

Todistaja katseli hovioikeuden asiakirjavihkoon sisältyviä kuvia pihdeistä ja selitti, että hänen mielikuvansa oli, että tallaisista pihdeistä oli kysymys, mutta että tarkasteluaika oli lyhyt ja että mahdollisesti kuvat olivat tallaisia. Tulitikkuaskin roolia hän ei muista.

Virtanen näytti omaa järjestelmäänsä kuvaa ja todistaja selitti, ettei hän tallaisesta voi paremmin sanoa, pitääkö se paikkansa vaiko nei".

Todistaja Rissanen on oikeudelle valehdellut tietämänsä tosiasioitten vastaisesti.  Maanantaina 3.12.1979 minusta otettiin röntgenkuvat, joissa paljastui totuus, että vatsaonteloon oli jäänyt leikauksessa crile-niminen suonenpuristin. Rissanen asui tuona aikana naapurissani ja hän sai kuulla tapauksesta perj-lauantaina 8.12.1979 tapahtumasta. Rissanen kirurgisen osastolla töissä tai harjoittelemassa viikonvaihteessa 15-16.12.1979. Tyttäreni tuli minua katsomaan lauantaina 15.12.1979 ja Rissanen näytti tyttärelleni valokuvia, jotka olivat kanslian pöydällä. Kuvissa oli Rissasen mainitsema Sampo-tulitikkurasia, mitta ja pahoin syöpynyt crile-niminen suonenpuristin ja pihdin kärjessä oli ohuita jotain ohuita säikeitä, joissa roikkui Hakolan mainitsema kalkkeutuma. Kalkkeutuma oli akselin kohdalla. Näin ollen pihti näkyi erittäin hyvin. Pihdin kärki oli erittäin terävä ja sen kärjessä ei ollut mitään ns.rakoa. Pihti oli siis lukituksessa. Toinen sakaraosa näkyi selvästi, että se oli erittäin pahoin syöpynyt lukon ja akselin väliltä. Pihtiä ei oltu pesty, kun kuvat oli otettu. Kyseiset kuvat ovat mitä todennäköisemmin Kososen "piilossa" sairaalassa. Viittaan Rissasen kertomukseen ja mitä todennäköisemmin kuvat olleet niitä alkuperäisiä kuvia joita Kosonen otti Hakolan kanssa leikkauksen jälkeen 12.12.1979.

KESKI-KETURI PYYSI ASIASSA LYKKÄYSTÄ

"Siren huomatti, että mitään rikollista hänen päämiehensä toimesta ei ollut tapahtunut ja kysymyksessä ovat olleet samat pihdit sekä kuvissa että leikkauksissa eikä asiaan liity mitään epäselvää. Syyte on väärä ja se on hylättävä ja syyte tulisi hylätä heti. Selittäen kuitenkin tarkoituksena olevan vielä kuulustuttaa asiantuntijatodistajia asiassa ja hänen tulisi saada nauhoitukset tai nauhojen jäljennökset.

Käräjäoikeudessa tehtiin seuraava

                     VÄLIPÄÄTÖS:
Asianosaisten pyynnöstä käräjäoikeus harkitsee oikeaksi lykätä tämän jutun käsittelemisen 22.1.1997 pidettävään istuntoon, jolloin käsittely alkaa klo 9.00..... Simpanen määrätään maksamaan todistajina kuulustuttamilleen Jokiselle palkkiona 400 markkaa, Koskiselle 400 markkaa ja Kososelle 400 markkaa.
Julistettiin ja annettiin muutoksenhakuohjeet todistajanpalkkioon tyytymättömälle.

Laamanni Kalevi Särestö
Oikeuden lautamiesjäsenet: Kalevi Paajanen, Sinikka Pasanen ja Pekka Puonnas".

TODISTAJA VÄYRYNEN UUDELLEEN KUULTUNA

"Todistaja Väyrynen uudelleen kuultuna selitti Sirenin kysymyksen johdosta, oliko anestesiakertomus tällöin esillä, että häneltä kysyttiin asiaa ja  hän kysyi, että näkyikö siitä Virtasen lihavuutta. Ilmoitettiin, ettei näkynyt. Myöhemmin todistaja mietti, että kuumekurvassa pitäisi kuitenkin näkyä. Vaasan hovioikeudessa ilmeisesti tallaista kuitenkaan ei ollut. Hän ei siellä hovioikeudessa tästä kuumekäyrästä puhunut. Anestesiakertomuksessa ei painomerkintöjä ollut. Valokuvissa 1 - 3 ei ole kysymyksessä alkuperäiset leikkauksessa poistetut pihdit.

Siren viittasi  todistajalausuntoon poliisikuulustelussa 12.6.1987. Hän asianajajana olisi pitänyt nähdä se, että Väyrynen antoi 12.6.1987 Vaasan hovioikeudelle selvitys kirjelmänsä.

Nyt todistaja selitti, että hän on varma, ettei kysymys ole Virtasesta eikä hän ollut nähnyt pihtejä pestyinä. Kun pihdit otettiin mahasta hän näki kerran ja hänen mielikuvansa on, etteivät ne pihdit olleet kuvassa esiintyvät. Hän ei ole nähnyt kuvaustilannetta, vaikka aikaisemmin on poliisikuulustelussa näin sanonutkin, että olen ehkä nähnyt. Muistaa, että pihtien päässä oli pallukka. Pihdit täytyy pistää talteen, hän oli sanonut. Pihtien lukon kohdalta näkyi pihtiä Kuvissa näkyviä pihtejä hän ei nähnyt otettavan Virtasesta.
Merkittiin, että todistajia Väyrystä ja Jokista kuulusteltiin yhtäaikaisesti.

Sirenin kysymyksen johdosta todistaja Jokinen selitti, että kuvat vastaavat vatsasta poistettuja pihtejä. Ennen pesua niistä ei voinut tehdä tarkkoja havaintoja, koska ne olivat kudosten peitossa.

Väyrynen selitti, että se on minkä näki, oli syöpynyt ja on varma, että kuvissa oli muut pihdit.
Virtanen kysyi todistaja Jokiselta, että otettiinko kuvat puhtaista pihdeistä heti?
Jokinen selitti, että kyllä muistelee, että heti pesun jälkeen ja tätä ennen.

Virtanen huomautti, että vahtimestari todistuksessaan kertoi, että puhdas kuva ottettiin vuonna 1981.
Tähän ei Jokinen osannut vastata.

VÄYRYSEN KERTOMUKSEN JATKOA

6. TODISTAJA RISTO JUHANI KOSONEN LÄÄKINTÄ-VAHTIMESTARI

"Siren kysyi todistajalta, "oletteko ollut pihtien kanssa tekemisissä"?
Todistaja selitti, että hän pihtejä valokuvannut melko pian leikkauksen jälkeen.
Todistajalle esitettiin hovioikeuden asiakirjoissa olevat kuvat pihdeistä ja todistaja selitti, että hän on nämä valokuvannut kaikki ottanut. Kuvat otettiin käytävällä tai eteisessä, joka alkaa käytävästä. Väyrystä hän ei tällöin paikalla nähnyt. Liisa Jokinen toi pihdit leikkaussalin puolelta. Pihdit olivat silloin tässä kunnossa. Todistaja muisti irtopalan 13.8.1983. Todistaja kertoi kuulustelussa sanoneensa, että pala irtosi. Kun hän kuvasi näki hän, että kysymyksessä olivat pean-merkkiset pihdit. Ja selittää, että hän on ollut 20 vuotta Jokilaakson sairaalan palveluksessa ja että kuvat vastaavat hänen havaintojaan tapahtumasta. Todistaja kuvasi myös myöhemmät kuvat 4,  5 ja  6. Niissä ei kyllä ole näkyvissä hänen käsialaansa, mutta tämän kuvauksen ajankohtaa hän ei muista. Lausuma kuulustelukertomuksessa pitää paikkansa. Pesun yhteydessä pihdit taisivat mennä rikki. Hän on näin kuullut. Todistaja katsoo oikeudessa olevia pihtejä. Katsoi, että kysymyksessä pitäisi olla samat pihdit. Mistään vaihdosta hän ei tiedä.

Keski-Keturi tiedusteli todistajalta:"Kertokaa kuvaustilanteesta"!

Todistaja selitti, että hän oli tällöin ensiapupoliklinikalla, jonne ilmoitettiin, että häntä pyydettiin kuvaamaan. Hän meni tämän johdosta leikkausossastolle, jolloin Jokinen sanoi, että nämä on poistettu Virtaselta ja ne valokuvattiin. Hakola oli sanonut, että jos tulee juridisia toimenpiteitä, niin tämän takia varoksi valokuvattiin.Tällöin otettiin kolme kuvaa. Hän jatkoi sitten omiin tehtäviinsä. Kolme kuvaa otettiin ja sitten hän lähti pois.Kuvien määrää ei ole kerrottu etukäteen, kerrottiin vain, että 2-3 kuvaa oli otettava ja hän oli nimenomaan pihtejä kuvaamassa. Ne olivat kyllä kudoksen peitossa. Näin käskettiin ja hän ymmärsi. Vihkoonsa hän oli tehnyt merkinnän, että oli ottanut viisi kuvaa, muttei tiedä kahden kohtalosta. Virtanen kysyi, missä kaksi kuvaa ovat. Todistaja selitti, että hän ei tiedä. Poliisille oli kaikki luovutettu. Hänen hallussaan niitä ei ole".

Todistaja Kosonen on ja tahallaan oikeudelle valehdellut kuvauksesta, että pihdistä. Kosonen kuulustelussa 13.8.1983 kertoi ottaneensa kuvat Hakolan kanssa ja yllättäen Hakola muuttui nyt Jokiseksi. Todistajat ovat kertoneet pihdin kuvauksesta valheellisesti ja salanneet, että 12.12.1979 kuvattavana oli crile-niminen pihti, joka oli erittäin pahoin  syöpynyt. Valehdelleet salaamalla sen, että pean-niminen pihti ei ole enää se pihti, jonka Hakola poisti vatsaontelostani 12.12.1979. Kuvaus paikka muuttui leikkaushuoneesta käytävälle tai eteiseen. Näin Kososen kertomukset ovat sitä ja tätä, kun pitää suojella törkeätä petosjuttua.

5. TODISTAJA PIRJO-RIITTA KOSKINEN SAIRAANHOITAJA

"Hän näki pihdit, kun Jokinen ne toi ja sanoi, että näin kävi, meni  poikki. Pestessä niitä pian leikkauksen jälkeen todistaja näki pihdit ja niiden merkkinä oli pean eli bänksit. Todistajalle näytettiin valokuvia 1 - 6 ja pihtejä. Todistaja näki, että toisen sakara oli poikki. Kuvat 4,  5  ja 6 vastaavat todistajan muistikuvaa tapahtumasta. Todistajan mielestä pihtejä ei ole vaihettu nähtyään nyt oikeudessa olevat pihdit.

Keski-Keturi selitti,  Jokinen tuli siis todistajaa vastaan.

Todistaja selitti, että kyllä. Tämä oli ollut pesemässä pihdit, jotka olivat olleet kudoksen peitossa ja oli menossa takaisin leikkaussaliin. Todistaja ei muista, missä vaiheessa pihdit kuvattiin. Pihdit laitettiin kaarimaljaan ja Jokinen kävi ne pesemässä. Todistaja oli tällöin käytävällä ja oli käynyt leikkaussalissakin ja nähnyt, että leikkaus oli vielä menossa, kun Jokinen meni takaisin.

Siren kysyi, ottettiinko kuvia ennen pesua?

Todistaja selitti, ettei hän tiedä, milloin kuvat otettiin ja vahtimestari Risto Kosonen oli ne ottanut, mutta todistaja ei tiedä milloin".

Koskinen kertoi,"että leikkaus oli vielä menossa, kun Jokinen meni takaisin".
Jokinen ei kertomuksessaan mitään kerro, että olisi Koskisen kanssa keskustellut käytävällä. Koskinen on oikeudelle tietoisena valehdellut pihdistä ja pesusta, sekä pihdin nimestäkin. Todellisuudessa 12.12.1979 ei edes ollut pihtejä vielä keritty vaihtaa syöpyneistä crile-nimisestä pean-nimiseen pihtiin. Toiseksi kyseisiä kuvia ei vielä edes ollut väärennetty 12.12.1979.

3. TODISTAJA AUNE KAARINA PIETILÄ RÖNTGENHOITAJA

"Virtaselle tehtiin mahalaukkukuvaus. Tässä ilmeni peanit.Todistaja oli tällöin röntgenhoitajana ja näki läpivalaisun monitorin kautta. Siinä oli näkyvissä bänksit..... Todistajalle esitettiin röntgenkuvaa numero  7  ja todistaja selitti, että kysymyksessä oli sama kuva, joka silloin ottettiin....Todistajalle näytettiin leikkauspöytäkirjaa, mutta selitti, että tämä on todistajalle uusi paperi, eikä tätä tunne".

Pietilän kertomus oikeudessa on täyttä valhetta, koska nyt oikeudessa olevia röntgenkuvia ei oltu vielä väärennetty eli 3.12.1979. Olen jo tämän asian tuonut esille, että röntgenkuvien väärennös on mitä todennäköisemmin väärennetty marraskuussa 1981. Näin ollen myös Pietilä on osa syyllinen röntgenkuvien väärentämiseen, "mitä silloin otettiin". eli kuvien muuttamiseen siten, että sijoittaneet röntgenkuviin pean-nimisen pihdin.

4.) TODISTAJA MARJA-LIISA JOKINEN

"perushoitaja, kertoi, että hän oli leikkauksessa mukana valvojana, hoiti paikalle koneet ja pesi Virtasen vatsa-alueen.Hän antoi lääkärille lankoja.Pihdit leikkauksen jälkeen annettiin todistajalle heti välittömästi, kun ne oli saatu potilaasta esiin. Hän meni puhdistamaan ja vahtimestari Kosonen valokuvasi kuvat. Todistajalle esitettiin kolme värikuvaa hovioikeuden pöytäkirjasta ja todistaja katsoi niiden vastaavan sitä tilannetta, minkä hän muisti ja pihdit on nyt kuvattuna tässä.Kirurgi ojensi pihdit kaarimaljaan ja heti tällöin todistaja arvioi, että kysymyksessä olivat peanit. Ja kun hän sitten pesi ne, totesi, että sellaiset ne olivat. Hän ei muista oliko pallukka tällöin kiinni pihdeissä. Kuvauavaiheesta hän ei muista, onko tämä kudos eri...Keski-Keturi kysyi todistajalta, miksi pihdit kuvattiin.
Todistaja selitti, että varmuuden vuoksi, jos myöhemmin tulee näistä jotain kysyttävää. Tämä oli lääkäri Hakolan selitys.... Kirurgi Hakola ja todistaja olivat koko leikkauksen ajan läsnä...Kosonen kuvasi nämä ennen pesua ja sen jälkeen.Pihdit kuvattiin myös ennen pesua ja kuvissa näkyi kudosta...
Kosonen kuvasi pihdit ja todistaja selitti, ettei hän ole varma milloin ne kuvattiin.Mielestäni ne kuvattiin ensin kudoksen kanssa ja sitten pesun jälkeen uudestaan...Kuvat on otettu samaan aikaan ja otettiin pesun jälkeen ja kaikki kuvat on otettu välittömästi leikkauksen jälkeen.... Todistaja selitti, että hänen muistaakseen leikkaussalin viereisellä käytävällä.. Väyrynen ei ollut tässä paikalla. Tällöin otettiin paljon kuvia ja muistelee, että kuvia otettiin ennen pesua ja pesun jälkeen. Kuvat 4,5 ja 6 vastaavat todistajan muistikuvaa tapahtumasta.

Huomautan, että todistaja on tietoisesti valehdellut oikeudessa todistajana.
Väärennetyt kuvat peanista otti Kosonen 10.9.1981, siis kuvat 4, 5  ja 6.Kosonen on tämän kuulustelussa itse kertonut 13.8.1983. Samoin kuvauksesta kertonut:"Leikkaussalin ovella tapasin ylilääkäri Hakolan, joka pyysi minua kuvaamaan leikkausliinalla osittain kudoksissa kiinni olevat instrumentit. Hakola pyysi instrumenttien kuvauksen mahdollista myöhempää tarvetta varten. Kun instrumentti laitettiin kuvausta varten, niin instrumenttien yläpäässä jollain tavalla kiinni oleva kudospala irtosi".

Kuvat 1, 2 ja 3 ovat omien tutkimuksien mukaan otettu keskussairaalassa helmik.-maaliskuun  1983 vaiheilla pean-nimisestä pihdistä. Väärennös paikka on ollut kyseisten kuvien "töhertämisessä" keskussairaala.

Epäilykseni sen kuin vahvistuu siihen, että kysymyksessä on erittäin laaja salaliitto johon on kuulunut näin ollen tutkijatkin.

TOISEN ISTUNNON JATKOA KÄRÄJÄOIKEUDESSA 14.11.1996

"Merkittiin, että Reino Virtanen itse luki laatimansa kirjelmän, joka liitettiin asiakirjavihkoon. Virtasen kirjelmään liittyi 13 liitettä, mitkä myös liitettiin kirjelmän ohella asiakirjavihkoon.

Keski-Keturi selitti, että väärennys koskee kaikkia Virtasen kirjelmässä määrittämiä seikkoja, joskin kuva  7 on tärkein. Kaikki kuvat jätetään nyt oikeudelle todisteiksi. Näitä oli seitsemän kappaletta, jotka annettiin oikeudelle... Kuvat eivät siis kerro tilanteesta,  joka oli 3.12.1979. Kuitenkaan oleellista ei ole se, onko kuvissa ollut Virtanen vai ei, vaan pääasiana on se, että röntgenkuvat antavat väärän kuvan tapahtuneesta eli väärän käsityksen ja tiedot. Simpanen on tämän tiennyt ja salannut. Se, kuka on ollut kuvissa kuvattavana on vain toissijainen. Kuvat eivät kuitenkaan vastaa todellisuutta. Kuvat ovat väärät siinä suhteessa, että pihdit ovat väärät ja väärässä paikassa. Nyt pyritäänn näyttämään juuri se, että kuvat eivät vastaa silloin vallinnutta todellisuutta.

Siren täsmennyksenä kysyi "eli pihdit ovat väärät, väärässä paikassa ja kuva  7 ei esitä Virtasta"?

Todistajien kuulustelu
1. Juhani Antero Väyrynen kertoi olevansa anesteologian erikoislääkäri ja ylilääkäri ja kertoi, että hän on joulukuusssa 1979 ollut Jokilaakson sairaalassa työssä anestelogian ylilääkärinä ja hän nukutti Virtasen kerran eli siis nukutti potilaan.. Hän myös leikkauksen aikana seurasi kun lääkäri, kirurgi Hakola poisti operaatiossa pihdit. Kysymyksessä oli ainutlaatuinen tapaus ja tapauksena mielenkiintoinen. Hän oli leikkauksen aikana Virtasen pääpuolessa ja tästä näkyi hyvin tapahtumienkulun. Kun lihaskalvo oli avattu pihtejä alkoi löytyä. Pihtien päähän jäi rusttuma ja pihdit määrättiin säilytettäväksi sairaalan lääkekaapissa. Pihdit näkyivät vasta kun vatsaontelo oli avattu. Ihon ja lihaskalvon välissä ei ollut mitään. Pihdit olivat vatsaontelossa ja olivat syöpyneet ja paikalla puhuttiin, ettei asiasta uskalleta Virtaselle kertoa kun pihdit olivat syöpyneet. Syöpyminen näkyi silmillä. Pihtien päässä oli patikka kiinni. Muualla ei juuri vierasta kudosta ollut. Hakola näytti pihdit ja ne menivät sitten eteenpäin. Todistaja näki pihdeissä kolosia, josta päätteli, että pihdit olivat syöpyneet...

Väyryselle näytettiin röntgenkuvaa numero 7. Todistaja katsoi, ettei se vastannut alkutilannetta ja se poikkeaam leikkaustilanteesta. Pihdit olivat vatsaontelon sisäpuolella, rintalastasta katsoen selän puolella.Miten kirurgi yleensä olisi voinutkaan sulkea kuvassa kuvatulla tavalla olevien pihtien kohdalta leikkaushaavan.Nythän kuvanmukaisessa asennossa pihdit olisi ollut tunnettava jo käsin tunnustelemalla. Asioissa onn epäsuhta. Todistaja ei tiedä miten kuvat on tehty".

2. TODISTAJA OLAVI RÄSÄNEN

"Patologisen anatomian apulaisprofessori Oulun yliopistosta. Todistajalle näytettiin röntgenkuvaa 7 ja todistaja totesi, että siinä on pean-tyyppiset pihdit. Siinä näkyi miekkalisäke ja rintalasta.Ihoa hän ei siitä tunnista. Ihon alla on heti "bänksit".Vatsaontelossa on varjoainetta...Pihdit olivat lähellä ihoa ihon rasvakerroksen paikkeilla..Siinä ei näy mitään kalkkeutumaa.

Virtanen tiedusteli, vastaako leikkauskertomus kuvaa?
Todistaja katsoi, että näiden välillä on nvahva ristiriita. Mitään kalkkeutumaa ei kuvassa näy. Instrumentin sijaintikin on ihon alla välittömästi kuvissa, kertomuksissa ei, siinäkin on ristiriita. Todistajan mielestä kirurgi ei voi jättää pihtejä kuvasta ilmenevään paikkaan. Kuvasta 3 todistaja kertoi, että siinä on mahalaukku ja tyhjennysvaihe, on ehkä kysymys ruokatorvesta, jonka alapää on laaja. Katsoo, että kysymyksessä on tyrä, tarkemmin palleatyrä.. Nyt kysymyksessä on kookas tyrä.

Todistajalle luettiin hänen kertomustaan poliisikuulustelussa 17.8.1987". Todistajaa eivät poliisit ole käyneet kuulustelemassa ensinkään, joten tämä minua vähän ihmetytti.?
"ja selittää todistaja, että kysymyksessä on tyräversuspotilaskertomus ja on kyse vuoden 1977 kuvasta ja tämä vastaa sitä tyrää. Todistaja näytti Virtasen vartalossa, missä pihdit ovat olleet painellen rintalastaa ja osoittaen miekkalisäkkeen paikan. Bänksit olivat olleet noin centtimetrin miekkalisäkkeen kärjessä ja Virtasen rasvakerros ei ole kahtakaan senttiä, joten tällöin pihtien pitäisi, jos ne olisivat kuvan 7 mukaisella tavalla, tuntua sormin ja jos sormin Virtasen vatsaa tunnustelee, pitäisi instrumentin nousta pintaan.Röntgenkuva 7 ja 4 katsottiin rinnakkain, jolloin todistaja katsoi, että miekkalisäkkeet eivät täysin vastaa toisiaan.m 4-kuvassa miekkalisäkkeen kärki on pyöristuneempi ja 7-numeroisessa kuvassa erilaisempi. Kuvassa 4 miekkalisäke on kapeampi, tosin kuvien laatu ei ole hyvä.Muutokset eivät johdu Virtasesta. Kuvat ovat ehkä eri henkilöistä.Esittää käsityksenään, että ne kuvat eivät esitä samaa henkilöä, koska miekkalisäke ei voi tällä tavoin muuttua. Kuva 0.0, 10.12.1979 katsottiin ja todistaja katsoi, että pihdit ovat kuin pinnassa verrattuna kuvaan 7, ne eivät ole samassa paikassa. 0.0 on lähempänä vatsaonteloa, tämä on varma havainto. Kuvassa  7 taas kysymyksessä on miekkalisäkkeen kärki ja jälkimäisessä kuvassa pihdit ovat syvemmällä. Todistajalle esitettiin liitteeksi 1,  2,  3 ja 5 esitetyt kuvat verrattuna röntgenkuvaan 7 ja todistaja katsoi, että näissä pihdit ovat eri kohdissa, eikä ole kysymys samasta tilanteesta.Näyttää, että kuvat eivät ole samasta tapahtumasta. Kuva 1.4 ei näy miekkalisäkkeessä. kUvasa 1.5 ei ole sama kuva, pihdit ovat eri paikassa. Kuvissa ei näy kalkkeutumaa.... Pihdit ovat kirurgin kertomuksen mukaan olleet suurelta osin vatsaontelossa.... Todistajalle näytettiin kuvaa 10.12.1979 ja kuvaa numero 5. Todistaja selitti, ettei hän tiedä miksi miekkalisäke ja pihdit näyttävät erilaisilta. Tähän ei ole luonnollista selitystä. 1992 antamassaan lausunnossa kuvat olivat käytössä ja hän saattoi yhtyä Arstilan ja Nyyssösen lausuntoihin. Tiettävästi röntgenlogian lausuntoa ei tullut. Hän ei ole tutustunut saksalaisten lausuntoihin".