maanantai 27. tammikuuta 2014

4JATKO VAASAN HOVIOIKEUDELLE VALITUKSESTA

Edellisen jatkon numero olisi pitänyt 3, mutta tuli vahingoksi merkittyä 4.

2.3. PIHTIEN SIJAINTI
Pihtien paikka röntgenkuvissa ei vastaa ollenkaan niiden tosiasiallista sijaintia kehossani. Erityisesti kuva numero  7 kuvaa pihdin sijainneen kärki keskiviivassa miekkalisäkkeen ja ihon välissä ja sakaraosa vatsaontelossa taikka vatsakalvon ja vatsapaidan välissä. Todellisuudessa pihti oli vatsaontelossa kärki peritoneumin päällä kiinni rintalastan selkäranganpuoleisessa osassa.

2.3.1 Pihtien poistoleikkauksessa nukutuslääkärinä toiminutta Juhani Väyrystä ja  leikkauksessa avustanutta Pirjo-Riitta Raevaara on kuultu todistajina tässä oikeudenkäynnissä. Molemmat kertoivat seuranneensa ainutkertaista leikkausta läheltä suurella mielenkiinnolla. Kumpikin kuvaili täysin yhdenmukaisesti ja riidattoman yksiselitteisesti, että nyttemmin edesmennyt kirurgi Hakola avasi normaalein leikkausviilloin vatsaontelon, josta pihdit sitten löytyivät. Väyrynen totesi erikseen, ettei vatsanpeitteissä ollut mitään. Kumpikaan ei nähnyt alkuvaiheessa pihtien kärkiosaa, mikä selittyy sillä luonnollisella seikalla, että kärki oli näkymättömissä rintalastan ja miekkalisäkkeen alla. On ilmiselvää, että lääketieteen alan ammattilaiset kykenevät erottamaan sijaitseeko suurikokoinen vierasesinen vatsaontelossa vai heti ihonalaisessa kudoksessa.Kun leikkausveitsi olisi ensimmäisellä viillolla mosunut kuvan mukaisessa paikassa heti ihon alla olevaan pihtiin se olisi varmasti jäänyt todistajien mieleen ja siitä olisi kerrottu. Poistoleikkauksessa sairaanhoitajana ollut Inkeri Ahonen kertoi poliisitutkinnassa 8.5.1986 ".. Reino Virtanen nimiseltä mieheltä ns. peitinkalvon alta rintalastan kohdalta leikkauksella poistettu.." Niilo Hakola on kirjoittanut E-lausuntoon 8.2.1980 diagnoosin "corpus alienum abdominis" eli vieras esine vatsaontelossa.

KÄRÄJÄOIKEUDEN PERUSTELUT
Perusteluissa ei oteta mitään kantaa edellämainittuun perustavaa laatua olevaan varmojen silminnäkijähavaintojen ja röntgenkuvien väliseen täydelliseen ristiriitaan, joka osoittaa pihtien löytöpaikan ja kuvien osoittaman paikan aivan olennaisen poikkeaman. Jos käräjäoikeus tarkoittaa Väyrysen kertomuksen epämääräisyydellä todistajan kertomuksen tätäkin kohtaa on kannanottoa voimakkaasti oudoksuttava ottaen huomioon Väyrysen kertomuksen selkeys ja yksiselitteisyys eikä käräjäoikeudelle ole voinut jäädä epäselväksi näin yksinkertainen asia.

2.3.2 Pihdit eivät yksinkertaisesti voi jäädä kuvan  7 osoittamaan paikkaan. Radiologian professori Erkki Koivisto on tähän oikeudenkäyntiin jättämässään asiantuntijalausunnossa todennut pihdin olevan kuvassa 7 kärjestään miekkalisäkkeen ja ihon välissä ja sakaraosastaan vatsakalvon ja vatsapaidan välissä toisinsanoen kokonaan vatsaontelon ulkopuolella.

Kaikki muut kuullut asiantuntijatodistajat ovat yksimielisiä siitä, että pihti on kuvan mukaan ainakin lihaskalvon, vatsakalvon ja vatsapaidan alueilla, jotka kaikki on leikkaushaavaa suljettaessa neulottu kiinni. On sula mahdottomuus, että pihdit voitaisiin muuten kuin tarkoituksellisesti, mikä on jätettävä pois laskuista, neuloa kiinni useaan suljettavaan kerrokseen ja Koiviston lausunto huomioonottaen lähes toisissaan kiinni olevien vatsakalvon ja vatsapaidan väliin. Kärki on kuvassa vain enintään senttimetrin ihon alla ja olisi ollut selkeästi näkyvissä vielä ihoa kiinni ommeltaessa.

Kun myös vastaajan todistajat päätyivät käsitykseen, että on täydellinen mahdottomuus unohtaa pihdit kuvien osoittamaan paikkaan vastaajan puolelta ryhdyttiin markinoimaan ainutta jäljelle jäänyttä mahdollisuutta, jonka mukaan pihdit olisivat vatsaonteloon ensin jäätyään liikkuneet kuvien osoittamaan paikkaan. Tämä väite on jos mahdollista edellistäkin naiivimpi. Ei ole yksinkertaisesti olemassa mekanismia, millä ainoastaan pehmytosista koostuvasta vatsaontelosta pihdin kuvissa näkyvä tylppä kärki voisi työntyä ommeltujen kerrosten läpi lähes ihoon saakka ja leveä sakaraosa imeytyä erittäin sitkeän vatsapaidan läpi. Väitteen täydellinen paikkansapitämättömyyden vahvistaa viimeistään se, että pihti löytyi vatsaontelosta joten sen olisi pitänyt kuvaamisen ja poistoleikkauksen välisenä muutaman päivän aikana työntyä sakaraosa edellä takaisin vatsaonteloon, mistä se olisi aiemmin jo poistunut. Edestakaisin kulkemista ei olisi ainakaan helpottanut pihdin kiintyminen miekkalisäkkeen seudussa olleeseen luiseen kalkkeutumaan. (jatkuu)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti