KÄRÄJÄOIKEUDEN PERUSTELUT
Edellämainittuihin riidattomiin tosiseikkoihin ei perusteluissa puututa millään tavalla.
2.3.3 Tässä jutussa on riidatonta, että 1. pihdin kärki on kuvassa miekkalisäkkeen ja ihon välisessä kudoksessa 2. miekkalisäkkeen ja ihon väliin ei keräänny rasvakudosta riippumatta henkilön lihavuudesta ja 3. ihon ja miekkalisäkkeen välinen kudos on paksuudeltaan yhdestä kahteen sentti metriä. Erkki Koivisto oli käräjäoikeudessa vieläpä hyvin epävarma sijaitseeko kärki röntgenkuvassa ihon sisä- vai ulkopuolella. Useat lääkärit ovat tunnustelleet ja painelleet leikkaushaavaa tarkoituksella pyrkiä selvittämään kivun syyn. Yksikään ei ole havainnut heti ihon alla miekkalisäkkeen päällä olevan pihdin kärkeä. Kun lääkäritodistajien mukaan miekkalisäkkeen kärki on helposti sormin tunnettavissa on mahdoton ymmärtää ettei sen päällä oleva vieras kova esine tuntuisi. Osa lääkäritodistajista kertoi tunnustelleensa pihtiä röntgenkuvien näkemisen jälkeenkin mutta pihti ei tuntunut. On aivan itsestäänselvää, että jos sairaalan lääkärikunta olisi etukäteen nähnyt röntgenkuvasta pihdin kärjen olevan heti ihon alla sen paikka olisi varmasti tunnustelemalla haettu. Kukaan todistajista taikka vastaaja Simpanen eivät ole sanallakaan puhuneet, että niin oudosta asiasta kuin heti ihon alla olevan pihdin tunnistamattomuudesta olisi edes käyty keskustelua taikka että tunnistamiseen olisi aktiivisesti pyritty. Tosiasiassa vatsaa ei röntgenkuvien oton jälkeen tunnusteltu, koska oikeissa kuvissa pihti näkyi vatsaontelossa eikä olisi ollut tunnettavissa ja toisaalta kaikkea ylimääräistä liikettä ja riskiä vältettiin ennen leikkausta kun pihdin kärki lääkäreiden mukaan oli lähellä sydäntä. Todistajien Antti Arstilan, Otto Nyyssösen ja Olavi Räsäsen mukaan pihti olisi kuvan osoittamasta paikasta helposti tunnettavissa ja se pullistaisi ihoa alempaa vatsasta painellessa. Bundeksiminalamt katsoo lausunnossan, että pihdin housuja jalkaansa vetäessä tuntua ja näkyä.
Ainoa selitys pihtien havaisemattomuuteen on itsestäänselvä: pihti ei tuntunut eikä voinutkaan tuntua koska se oli vatsaontelossa, josta se leikkauksessa löytyi.
KÄRÄJÄOIKEUDEN PERUSTEET
Perusteluna ja selityksenä pihtien tuntumatta jäämiseen käräjäoikeus on esittänyt turvotusta, tulehdusta ja kipuarkuutta. Perustelu on omituinen kun on riidatonta, että turvotusta, tulehdusta ja kipuarkuutta on haavan alueella ollut vain lyhyen ajan ja muun muassa todistaja Kalervo Verkkala kertoi alioikeudessa tunnustelleensa haavaa sen oltua siisti toisinsanoen ei turvonnut eikä tuklehtunut. Vaikka turvotusta, kipuarkuutta tai tulehdusta olisikin, on aivan itsestäänselvää, että lääkärin pyrkiessä selvittämään kivun syytä hän tunnustellessaan kohdetta ottaa huomioon kulloinkin vallitsevat olosuhteet. Lääkäri ei luonnollisesti tyydy tunnustelemaan muutenkin jo näkyvää turvotusta vaan pyrkii elimoimaan sen vaikutuksen. Samoin tunnustelua nemenomaan tehostetaan kipukohdasta, koska se on singaali mahdollisesta syyn löytymisestä siltä alueelta. Tässäkin kohden käräjäoikeus täysin perustelematta sivuuttaa kaiken kannetta tukevan näytön ja hyväksyy kritiikittä vastaajan puolesta esitetyt vaikka kuinkakin keksityt perustelut. (jatkuu)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti