tiistai 28. tammikuuta 2014

7 JATKOA VAASAN HOVIOIKEUDELLE VALITUKSESTA

3. RÖNTGENKUVIEN MUU TOSIASIOITA  VASTAAMATTOMUUS
Röntgenkuvia 1 - 7  ei ole ottettu minusta 3.12.1979. Asian vahvistavat merkittävät ristiriitaisuudet.
3.1 Röntgenkuvassa numero 4 näkyy kaikkien tässä oikeudenkäynnissä kuultujen lääkäritodistajien yksimielisen käsityksen mukaan leikkaamaton palleatyrä. Tyrä leikattiin minulta 7 kuukautta ennen kuvien merkittyä ottopäivää eikä tyrää sen jälkeen ole ollut olemassa eikä se voi kuvassa näkyä. Minusta 17.3.1987 otetuissa röntgenkuvissa ei ole näkyvissä palleatyrää. Yksikään asiantuntijatodistaja ei ole edes väittänyt, että tyrä onnistuneen leikkauksen jälkeen vielä näkyisi kuten hoitamattomana.

Palleatyrässä on kysymys siitä, että osa mahalaukkua pääsee työntymään rintaontelon puolelle. Hoitoleikkauksessa mahalaukun osa vedetään takaisin pallealihaksen alapuolelle ja väljä pallealihaksen aukko supistetaan neulomalla, jolloin mahalaukku ei enää pääse työntymään rintaonteloon. Onnistuneen leikkauksen jälkeen, kuten minun tapauksessani, tyrä ei tietenkään enää työnny rintaonteloon eikä tietenkään voi siellä näkyä.

KÄRÄJÄOIKEUDEN PERUSTELUT
Perusteluissa ei ole ottettu tähänkään ristiriitaisuuteen mitään kantaa.

3.2 Kuvassa 7 näkyvä miekkalisäke on teräväkärkisenä aivan eri mallinen kuin minusta myöhemmin otetuissa kuvissa näkyvä. Miekkalisäkkeeni on kaikkien asiantuntijoiden riidattoman käsityksen mukaan epämuodostuneen pallomainen ja alaosastaan pisaran mallinen. Muoto johtuu mitä ilmeisemmin ulkoisen väkivallan aiheuttamasta liikakasvusta sahattuani poikaiässä vuosien ajan puita pokasahan päätä rintalastan alaosaa vasten pitäen. Käsitystä vahvistaa tosiasia, että samoin toimineen veljeni miekkalisäke on käräjäoikeuteen jätetyn röntgenkuvan mukaan lähes identtinen.

Vastaajan puolesta on tarjottu selitykseksi muodon muuttumiselle poistoleikkauksessa miekkalisäkkeeseen kohdistunutta ärsytystä. Käsitys on paikkansapitämätön, koska 1) pihtien poisto tapahtui helposti eikä siinä ollenkaan operoitu miekkalisäkettä 2) oikeudessa annettujen asiantuntijalausuntojen mukaan erityisesti palleatyräleikkaus ärsyttää miekkalisäkettä mutta sen leikkauksen jälkeen otetuksi väitetyssä kuvassa 7 miekkalisäke on alkuperäisen miekkaa muistuttavan mallinen ja 3) veljelleni ei ole tehty mitään operaatioita ja siitä huolimatta lisäkkeessä on samat muutokset kuin minulla.

Professori Antti Arstilan minusta myöhemmin kuvaamasta ja kuvassa 7 esiintyvästä miekkalisäkkeestä ja rintalastasta suorittamat vertailumittaukset osoittavat niissä selkeitä mittasuhde-eroja. Kun mittaukset kodentuvat myös rintalastaan, jonka ei ole väitettykään muuttuneen ja kun muun muassa todistaja Erkki Koivisto myönsi mittaukset oikein tehdyiksi on tässä selvittämätön ristiriita.

KÄRÄJÄOIKEUDEN  PERUSTELUT
Tässä kohdin käräjäoikeus on selkeästi tulkinnut taikka ymmärtänyt Erkki Koiviston lausumat väärin. Koivisto osoitti eriaikaiset röntgenkuvat eri tekniikoilla otetuiksi, mistä seuraa kohteen kokoero. Edelleen Koivisto nimenomaan vahvisti, ettei siitä voi johtua eroja mittasuhteissa eivätkä ne erot kuvien rintalastoissa ja miekkalisäkkeissä siten ollenkaan selity kuvausteknisillä eroilla. Mittauksiin etukäteen perehtynyt Koivisto vahvisti ne sinänsä oikein suoritetuiksi. Perusteluissa todetaan Koiviston  vakuuttavasti osoittaneen 3.12.1979 ottettujen seitsemän röntgenkuvan esittävän samaa henkilöä ja että ne vastaavat toisiaan. Todistajana kuultaessa Koivisto nimenomaan myönsi olevan mahdotonta sanoa onko kaikki kuvat otettu samasta henkilöstä taikka onko pihti niissä samassa paikassa. On esitettävä voimakasta kritiikkiä Koiviston suhteen kun hän  etukäteen jättämässään kirjallisessa lausunnossa tietoisen paikkansapitämttömästi vakuuttaa kuvien olevan samasta henkilöstä otettuja. Kuvien ajallisen toisiaan vastaavuuden Koivisto katsoi mahdolliseksi  ja perui käsityksensä kaikista kuvista nähtyään varjoaineeseen, joka kaiken lisäksi on eri kuvissa erilainen.Lausunnon arvo on tältäosin hyvin kyseenalainen, koska varjoainetta esiintyy tietenkin röntgenkuvissa kaikissa niissä tapauksissa, kun sitä on kuvauksessa käytetty. Käsitys, että kuvien toisiaan vastaavuudesta olisi tehtävissä huomioonotettavia johtopäätöksiä varjoaineen eri kuvissa olevan erilaisen muodon perusteella ei ole uskottava. Varjoaine tietenkin muuttaa muotoaan mutta tuskin Koivistonkaan kyvyt riittävät ennustamaan millä tavoin varjoaineen muoto kulloinkin vaihtelee. Mitään selitystä ei toisaalta ole selvinnyt sillekään miksi kuvauksessa yleensä käytettiin varjoainetta vaikka kohteeksi oli jo läpivalaisusssa tunnistettu metalliesine, jonka kuvaamisessa varjoaine vain huonontaa tulosta.

Perustelujen mukaan Raevaara kertoi samaan suuntaan. Tässäkin on tapahtunut täydellinen väärinymmärrys kun Raevaaralta ei ole kysytty röntgenkuvien toisiaan vastaavuudesta, hänellä ei ole asiantuntemusta eikä mitään tekemistä röntgenkuvien tulkinnan kanssa eikä hänen lähellä leikkaavaa lääkäriä olemisellaan ole mitään tekemistä ainakaan röntgenkuvien oikeudellisuuden taikka niiden tulkinnan kanssa. Edelleen perustelujen mukaan Raevaara varmasti kiinnitti asiaan huomiota koska oli kyse poikkeuksellisesta tapauksesta sairaalassa. Ainakin minulle jää käsittämättömäksi mihin asiaan käräjäoikeus tässä viittaa Raevaaran kiinnittäneen huomiota. Varmasti Raevaara kiinnitti huomiota pihtien löytöpaikkaan, jonka hän yksityiskohtaisesti kuvasi. Edelleen Raevaara on käräjäoikeuden mielestä vakuuttavasti selittänyt, etteivät pihdit ole voineet vaihtua missään vaiheessa. Raevaara ei ole koskaan pitänyt pihtejä hallussaan, hänellä ei ole mitään tekemistä niiden säilyttämisen taikka sairaalasta poislähtemisen kanssa eikä hän käsittääkseni ole voinut taikka yrittänyt millään tavalla valvoa tai estää niiden vaihtamista toisiin. Vielä todetaan Raevaaran kertoneen, ettei anestesialääkäri usein ole edes läsnä eikä pukeudu steriilisti. Tässäkin kohden käräjäoikeus pyrkii hakemalla hakemaan perusteluksi kaikki mahdolliset vastaajalle edullisilta näyttävät seikat vaikkei niillä, kuten anestesialääkäreiden pukeutumisella taikka heidän leikkaussalikäyttäytymisellään yleensä ole mitään tekemistä tämän asian kanssa. (jatkuu)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti